tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Laskemisesta: en todellakaan jaksa listata kotini tavaroita. Mutta, olen kirjannut ylös esim kaikki huivini (24 kpl) ja kengät (37 paria) Muistutan myös itseäni että kesä kestää vain 3 kk>en tarvitse useita kesävaatteita ! Listaaminen auttaa näkemään mitä omistaa, mitä puuttuu ja poimii esiin virheostokset jotka ohjaavat valintoja jatkossa.

Laskeminen vastaa samaa kuin KonMari-metodissa se että kerätään kaikki saman ryhmän tavarat yhteen kasaan. Hahmottuu kokonaisuus. Jollekin voi sopia että ottaa valokuvan kaikista esim kengistä ja sitten pohtii mitkä on vielä käyttökelpoisia ja mitkä joutaa kiertoon.

Onko muilla samaa että tavaroiden läpikäynti, kierrättäminen ja järjestely tuntuu olevan loputon suo. Eilenkin lähti kaksi kassia ulos ovesta ja tänä aamuna taas yksi mutta jostain laatikoiden kätköistä ryömii koko ajan esiin uutta roinaa ja myös autotallin hyllyn tavarat alkavat muistutella itsestään.

Samoin eteishallissa on lasivitriinissä maljakoita ja vastaavia. Nyt on alkanut tuntua että koko vitriini on raskas, vanhanaikainen ja tukkii asuntoa ja että siitä pitäisi päästä eroon.

Loppuuko tämä koskaan ja jos loppuu niin miten?

Tavarapaljous ei ahdista vaan lisää luovuutta, mutta koska pinot vain kasvavat, tilanne on mennyt sellaiseksi, että aina harkitsee, mitä uutta kotiinsa tuo ja mistä luopuu. On tullut itsestään selväksi, että taide on tervetullutta ja rihkamaa en hanki. Luovuin jopa kahvinkeittimestä ja leivänpaahtimesta saadakseni tilaa veistoksille.

Vierailija kirjoitti:

Onko muilla samaa että tavaroiden läpikäynti, kierrättäminen ja järjestely tuntuu olevan loputon suo. Eilenkin lähti kaksi kassia ulos ovesta ja tänä aamuna taas yksi mutta jostain laatikoiden kätköistä ryömii koko ajan esiin uutta roinaa ja myös autotallin hyllyn tavarat alkavat muistutella itsestään.

Samoin eteishallissa on lasivitriinissä maljakoita ja vastaavia. Nyt on alkanut tuntua että koko vitriini on raskas, vanhanaikainen ja tukkii asuntoa ja että siitä pitäisi päästä eroon.

Loppuuko tämä koskaan ja jos loppuu niin miten?

Tavallaan se jatkuu koko ajan, mutta intensiteetti vaihtelee. Monelle käy juuri noin kuin kuvailit, että oma ajattelu ja kynnys tavaran säilyttämiselle muuttuu raivauksen edetessä ja ne aiemmin säästetyt tavarat eivät enää ainakaan yhtä selvästi näytä säästettäviltä. Minä alan muutaman vuoden raivaus- ja ajattelutyön jälkeen yhden hengen taloudessani päästää tilanteeseen, jossa poistoja ei enää tulee laatikko- ja säkkikaupalla kerralla, mutta silti kolminumeroinen luku vuoden mittaan. Ehkä ensi vuonna olen tilanteessa, että jäljelle jää vain normaali kodin tavaroiden kierto. Kun sitten siinä ei ala lipsua, isoja kertaraivauksia tuskin tarvitsee enää tehdä. Samalla myös tulee hankittua vähemmän uutta, kun on huomannut millainen vaiva tavarasta aina aiheutuu: sille tarvitsee osoittaa paikkaa, siitä täytyy pitää huolta, joitakin tarvitsee ylläpitää ja korjata jne.

Vierailija kirjoitti:

Onko muilla samaa että tavaroiden läpikäynti, kierrättäminen ja järjestely tuntuu olevan loputon suo. Eilenkin lähti kaksi kassia ulos ovesta ja tänä aamuna taas yksi mutta jostain laatikoiden kätköistä ryömii koko ajan esiin uutta roinaa ja myös autotallin hyllyn tavarat alkavat muistutella itsestään.

Samoin eteishallissa on lasivitriinissä maljakoita ja vastaavia. Nyt on alkanut tuntua että koko vitriini on raskas, vanhanaikainen ja tukkii asuntoa ja että siitä pitäisi päästä eroon.

Loppuuko tämä koskaan ja jos loppuu niin miten?

Kaksi kassiahan on tosi vähän! Kuulostaa siis siltä, että olet alkutaipaleella vasta kämpän läpikäyntiä. Alussa löytyy paljon kaikenlaista ja kun tuntuu, että nyt on valmista, kurkkaa taas kaappiin ja ihmettelee miten tämä ja tämäkin on säästetty. Sinulle taisi nyt käydä niin tuon vitriinin kanssa.

Jos oikeasti tarvitset tai haluat omistaa paljon maljakoita ja sulla on niille tilaa, on ihan ok säästää vitriini, etenkin jos se on muuten sisustuksellinen, esim. sellainen lasiliukuovinen 60-luvun juttu. Jos se on joku 80-luvun lastulevykirjahylly ja maljakotkin jotain sekalaista, mistä käytetään lähinnä paria hyvää, pois vaan.

Jokainen muuto hillitsee vähäksi aikaa tavaran haalimista, mutta jos muuttaa isompaan asuntoon, niin kokonaistavaramäärä lisääntyy vuosien myötä. Toisaalta harrastukset edellyttävät erilaisia välineitä ja koneita. Jos talonyhtiössä toimisikin peruslaitteiden lainaaminen (pora, hiomakone, ompelukone, työkalupakki yms.), niin ei tarvitsisi lähimainkaan niin paljon omaa laitteistoa kotonaan, ja voisin jopa lahjoittaa omani yhteiseen hyvään. Totuus on kuitenkin se, että aina löytyy joku, joka myy pois saadakseen rahaa päihteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Onko muilla samaa että tavaroiden läpikäynti, kierrättäminen ja järjestely tuntuu olevan loputon suo. Eilenkin lähti kaksi kassia ulos ovesta ja tänä aamuna taas yksi mutta jostain laatikoiden kätköistä ryömii koko ajan esiin uutta roinaa ja myös autotallin hyllyn tavarat alkavat muistutella itsestään.

Samoin eteishallissa on lasivitriinissä maljakoita ja vastaavia. Nyt on alkanut tuntua että koko vitriini on raskas, vanhanaikainen ja tukkii asuntoa ja että siitä pitäisi päästä eroon.

Loppuuko tämä koskaan ja jos loppuu niin miten?

Joo. Pientä tilpehööriä ja krääsää yllättävän paljon laatikoiden peruilla vaikka luulin että olin jo ison osan raivannut pois/kiertoon.

Vierailija kirjoitti:

Hei kaikki nuoremmat ihmiset täällä!

Tätä mummoa helpottaisi kovasti jos joku lapsistani jelppaisi - ainakin alkuun tavaran vähentämisessä. Lastenlapsia on 8 joista 6 jo täysi-ikäisiä. Tyttöjä olen pyytänyt luokseni "kesätöihin" ja luvannut maksaa 1000e/hlö palkkaa niin, että yhdessä tehtäisi homma. Lisäksi saisivat valita Pentikiä, Aaltoa, Iittalaa ja Arabiaa, Marimekkoakin löytyy.

Yksin aloittaminen ja tekeminen tuntuu kovin vaikealta, eikä ole autoakaan.

Minulla on lämpimät välit jälkikasvuni kanssa, mutta mummolan raivaus ei etene kuin nätin hymyn asteelle. Luulenpa, että meitä mummoja on muitakin samassa tilanteessa.

Ymmärrän kyllä nuoria, jos tällainen keikka ei innosta. Olenkin tullut siihen tulokseen, että pyydän ammatti-ihmisen paikalle ja maksan hänelle. Tämä talo on aika helppo juttu; verkosta en ole koskaan tilannut mitään, joten hurjia vaate-, tms. röykkiöitä ei ole päässyt tulemaan. Mattoja, liinavaatteita, astioita, koriste-esineitä, niitä antaisin tarvitseville.

- mummo Karjalasta

Kelpaako bonuslapsenlapsi? Voi kun joku tekisi minulle tarjouksen, että saat vanhaa Arabiaa, tulepa hakemaan (ja tee vaikka jotain muuta samalla). Käytetty hyväkuntoinen maksaa niin paljon, ettei minulla ole varaa. Työpanosta olisi valmis antamaan. (Ja kelpaisi minulle liinavaatteetkin, ei ole liikaa.) Näin se taitaa olla, tarpeet eivät vaan kohtaa. Huokaus. Mutta voi mummo, kyllä minä tulisin avuksi.

Taas lukuvuosi kahlattu loppuun ja kasa koulukirjoja ja osin täytettyjä vihkoja tuotu kotiin useampana kappaleena.  Milloin niistä uskaltaa luopua? 

Miksiköhän kouluvihkoja ei voisi jatkaa seuraavana lukuvuotena vaan aina aloittavat uuden vihkon joka aineessa? Pyrin itse ottamaan käyttöön lasten keskeneräiset vihkot, mutta ruutupaperille ei hirveästi ole käyttöä kuin kauppalappuina. 

Vierailija kirjoitti:

Taas lukuvuosi kahlattu loppuun ja kasa koulukirjoja ja osin täytettyjä vihkoja tuotu kotiin useampana kappaleena.  Milloin niistä uskaltaa luopua? 

Miksiköhän kouluvihkoja ei voisi jatkaa seuraavana lukuvuotena vaan aina aloittavat uuden vihkon joka aineessa? Pyrin itse ottamaan käyttöön lasten keskeneräiset vihkot, mutta ruutupaperille ei hirveästi ole käyttöä kuin kauppalappuina. 

Saman tien voi luopua. Koulukirjoihin ei koskaan palata muuta kuin muistona.

Muistojakaan ei kannata säilyttää kuin hyviä. Kiva aine, mukava ope, hyvä numero.

Vihotkin voi viskoa paperinkeräykseen, vaikka olisikin tyhjää. Suttupaperia ei enää arjessa mene, eikä sitä kannata ehdoin tahdoin kerätä ja säästää. Juuri niin roinaa ja "tätä voi vielä tarvita joskus!" kertyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas lukuvuosi kahlattu loppuun ja kasa koulukirjoja ja osin täytettyjä vihkoja tuotu kotiin useampana kappaleena.  Milloin niistä uskaltaa luopua? 

Miksiköhän kouluvihkoja ei voisi jatkaa seuraavana lukuvuotena vaan aina aloittavat uuden vihkon joka aineessa? Pyrin itse ottamaan käyttöön lasten keskeneräiset vihkot, mutta ruutupaperille ei hirveästi ole käyttöä kuin kauppalappuina. 

Saman tien voi luopua. Koulukirjoihin ei koskaan palata muuta kuin muistona.

Muistojakaan ei kannata säilyttää kuin hyviä. Kiva aine, mukava ope, hyvä numero.

Vihotkin voi viskoa paperinkeräykseen, vaikka olisikin tyhjää. Suttupaperia ei enää arjessa mene, eikä sitä kannata ehdoin tahdoin kerätä ja säästää. Juuri niin roinaa ja "tätä voi vielä tarvita joskus!" kertyy.

Miettisin myös tarkkaan, mitä koulukirjoja tarvitsee muistoina säilöä. Minä en lama-ajan koululaisena saanut pitää mitään koulukirjoja, enkä niitä ole kaivannutkaan. Ensimmäisen luokan aapisen ehkä olisin pitänyt, mutta toisaalta ei harmita yhtään, että ei sellaista saatu.

voi tätä tavaran määrää. monissa maissa kuten afrikassa monilla lapsilla on perheensä ja maja yllä vuohi ja siinä se. ei muuta

meillä täälä on kaikkea roinaa lattiasta kattoon ja silti tuntuu että lisää pitää saada. eikö tämä kulutushysteri a koskaaan riittä? kaupat ja ruokakaupat pursuavat tavaraa ja tuotteita, joita ei kaikkea edes osteta. mihin se kaikki ylimääräinen tavara päätyy? miksei ihmienn saa elää kohtuudella?

Löysin *tavarapaljous*ketjun vasta tänä keväänä.

Siitä alkoi päässäni muhimaan ajatus tavaran vähentämisestä kodista. Tai oikeammin se toteutus, eli tuumasta toimeen! Ajatuksen tasolla homma on ollut jo vuosia, mutta aina olen sysännyt työn tuonnemmaksi. Koittanut mennä tyyliin "ei se tavara mörköä ole".

Mutta kun se kuitenkin on mörköä jos sitä on liikaa! Kun en enää löydä kaapeista mitä tarvitsen, päätös aloittaa tuntuu mielekkäältä.

Työhön käytän sadepäivät. Nyt alle viikossa olenkin jo saanut aikaan enemmän kuin ikinä olisin voinut kuvitella. Tekeminen on helpompaa kuin tekemättömän työn ajatteleminen. Vaikka vuosiin en ole shoppaillut, tai ainakin olen kovasti koittanut jarrutella ostelua, on silti tavaranpaljoutta päässyt muodostumaan.

Kun olen aloittanut karsimisen, haluan jatkaa. Elämä ihan oikeasti helpottuu kun tavaraa ei ole liikaa ja koti on selkeä ja puhdas myös kaappien osalta.

Suosittelen kaikille!

Kiinnostaa miten palstalaisten läheiset ovat suhtautuneet tavaran karsimisprojektiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan tehneet luetteloa mitä tavaroita, vaatteita, jne. omistatte? Ehkä sellaisesta inventaarioluettelosta olisi tietokoneen ruudulla helpompi valita tavarat, jotka pitää ja jotka voi myydä tai laittaa muuten poistoon?

Jos koettaa rueta katsomaan mitä pitää ja mitä heittää pois purkamalla kaappien sisällön lattialle, siitä tulee niin hirveä kaaos että siihen on tukehtua, hirveä homma. Ajattelisin että sikäli olisi helpompi homma katsoa luettelosta koneen ruudulta poisheitettävät ja pidettävät.

Tietysti jos ei ole aiemmin luetteloinut mitään, siinä on tietysti vähän hommaa, mutta voi vaikka vähän kerrassaan, kaapin tai hyllyllisen kerrallaan inventoida koneelle.

Vielä en ole tehnyt, mutta harkitsen. Rakastan asioiden listaamista, ja voisi olla ihan mielenkiintoista listata kaikki omistamansa ja pitää koneella päivittyvää listaa myös hankinnoista ja poistoista.

Jostain muistelen lukeneeni, että tavallisessa suomalaisessa kodissa on 10 000 - 50 000 tavaraa. Se tuntuu hirmu paljolta.

Minusta listat ei toimi koska jokainen laskee tavarat eri tavalla. Jonkun mielestä klemmarit voi niputtaa yhdeksi tavaraksi ja toinen laskee ne yksitellen, kumpi on oikeampi tapa? Tai paperit, onko jokainen paperiarkki yksi tavara? Lapsen legot?

Miksi tässä pitää ajatella miten muut laskevat? Eikö jokainen laske oman taloudenpitonsa ja mielenkiintonsa vuoksi? En usko, että tähän olisi oikeaa tai väärää tapaa. Jokainen laskee haluamallaan tavalla. Itse laittaisin klemmarit yhteen ja legot laskisin laatikoiden mukaan.

Paperit ehkä niputtaisin myös kasaan askartelu, laskut, todistukset jne jne.

Tosin en ole aikeissa laskea tavaroitani, vaatteissa vain olen harkinnut. Muistaako joku sen sovelluksen nimeä, johon sai kaikki vaatteet ja merkattua käyttökerrat ym?

Vierailija kirjoitti:

Taas lukuvuosi kahlattu loppuun ja kasa koulukirjoja ja osin täytettyjä vihkoja tuotu kotiin useampana kappaleena.  Milloin niistä uskaltaa luopua? 

Miksiköhän kouluvihkoja ei voisi jatkaa seuraavana lukuvuotena vaan aina aloittavat uuden vihkon joka aineessa? Pyrin itse ottamaan käyttöön lasten keskeneräiset vihkot, mutta ruutupaperille ei hirveästi ole käyttöä kuin kauppalappuina. 

Me säästetään vain tarinat, kaikki muut roskiin. Vihkoista otan paperia vai vähän talteen kauppalapuiksi, loput roskiin. Tykkään itse tehdä kauppalaput paperisina. Kirjaan aina niihin ylös kun huomaan jonkun tuotteen loppuvan, en jaksa kännykällä tehdä noita.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaa miten palstalaisten läheiset ovat suhtautuneet tavaran karsimisprojektiin?

Anoppi rupesi itkemään ja sanoi, että olisimme voineet viedä turhat tavaramme hänen luokseen. Hänellä on vähän vajaa 200 neliötä käytössään kaikkine kaappeineen + suoraan asunnon päällä sijaitseva saman kokoinen vintti + autotalli/varasto-osake. Kaikki täynnä tavaraa.

Eli että "olisimme voineet" viedä haljenneet Lego-levyt, vanhat luentopaperit, rikkinäiset muoviset parveketuolit ym. kaikkineen sinne hänen luokseen, niin ei olisi tarvinut "heittää niitä haaskuuseen"...

Vastaukseni kysymykseen siis on: meillä on läheinen, joka vastustaa raivausprojektiamme omien mt-ongelmiensa takia. Jatkamme silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas lukuvuosi kahlattu loppuun ja kasa koulukirjoja ja osin täytettyjä vihkoja tuotu kotiin useampana kappaleena.  Milloin niistä uskaltaa luopua? 

Miksiköhän kouluvihkoja ei voisi jatkaa seuraavana lukuvuotena vaan aina aloittavat uuden vihkon joka aineessa? Pyrin itse ottamaan käyttöön lasten keskeneräiset vihkot, mutta ruutupaperille ei hirveästi ole käyttöä kuin kauppalappuina. 

Me säästetään vain tarinat, kaikki muut roskiin. Vihkoista otan paperia vai vähän talteen kauppalapuiksi, loput roskiin. Tykkään itse tehdä kauppalaput paperisina. Kirjaan aina niihin ylös kun huomaan jonkun tuotteen loppuvan, en jaksa kännykällä tehdä noita.

Meillä on kauppalappuna whatsapp-ryhmä, jonka nimi on Kauppalappu. :) Ryhmään kuuluu vain minä ja puolisoni.

Sinne kumpikin voi lisätä ne vessanpesuaineet, kahvimaidot ja muut loppuneet asiat. Hoituu helposti arkisen viestinnän ohessa, keskustelut tietty käydään muualla kuin tuossa ryhmässä.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaa miten palstalaisten läheiset ovat suhtautuneet tavaran karsimisprojektiin?

Vaihtelevasti, mutta kukaan ei ole ainakaan päin naamaa arvostellut tai ilkeään sävyyn kommentoinut. Äiti on välillä puoliksi vitsillä sanonut, että hävitän kaiken ja pyytänyt joistain tavaroista kysymään ensin häneltä, haluaisiko hän ne. Ymmärtää kuitenkin, mitä olen tekemässä ja miksi ja on innostunut karsimaan myös omassa kodissaan. Pari kaveria on minun esimerkistäni innostunut raivaamaan, ja ovat olleet tyytyväisiä, että ovat hommaan ryhtyneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan tehneet luetteloa mitä tavaroita, vaatteita, jne. omistatte? Ehkä sellaisesta inventaarioluettelosta olisi tietokoneen ruudulla helpompi valita tavarat, jotka pitää ja jotka voi myydä tai laittaa muuten poistoon?

Jos koettaa rueta katsomaan mitä pitää ja mitä heittää pois purkamalla kaappien sisällön lattialle, siitä tulee niin hirveä kaaos että siihen on tukehtua, hirveä homma. Ajattelisin että sikäli olisi helpompi homma katsoa luettelosta koneen ruudulta poisheitettävät ja pidettävät.

Tietysti jos ei ole aiemmin luetteloinut mitään, siinä on tietysti vähän hommaa, mutta voi vaikka vähän kerrassaan, kaapin tai hyllyllisen kerrallaan inventoida koneelle.

Vielä en ole tehnyt, mutta harkitsen. Rakastan asioiden listaamista, ja voisi olla ihan mielenkiintoista listata kaikki omistamansa ja pitää koneella päivittyvää listaa myös hankinnoista ja poistoista.

Jostain muistelen lukeneeni, että tavallisessa suomalaisessa kodissa on 10 000 - 50 000 tavaraa. Se tuntuu hirmu paljolta.

Minusta listat ei toimi koska jokainen laskee tavarat eri tavalla. Jonkun mielestä klemmarit voi niputtaa yhdeksi tavaraksi ja toinen laskee ne yksitellen, kumpi on oikeampi tapa? Tai paperit, onko jokainen paperiarkki yksi tavara? Lapsen legot?

Miksi tässä pitää ajatella miten muut laskevat? Eikö jokainen laske oman taloudenpitonsa ja mielenkiintonsa vuoksi? En usko, että tähän olisi oikeaa tai väärää tapaa. Jokainen laskee haluamallaan tavalla. Itse laittaisin klemmarit yhteen ja legot laskisin laatikoiden mukaan.

Paperit ehkä niputtaisin myös kasaan askartelu, laskut, todistukset jne jne.

Tosin en ole aikeissa laskea tavaroitani, vaatteissa vain olen harkinnut. Muistaako joku sen sovelluksen nimeä, johon sai kaikki vaatteet ja merkattua käyttökerrat ym?

Minulla on StyleBook app käytössä kännykässä. Siihen voi luetteloida kaikki vaatteet ja asusteet. Itse olen lisännyt sinne myös mm. parfyymit.