Puheterapeutiksi opiskeleva hetken aikaa palstalla - voin vastata muutamaan kysymykseen.

Vierailija:

piirtää silmät, nenän, jalat ja kädet, mutta siis ei päätä!)

Kuulostaa hieman hassulta nuo piirustusjutut, mutta enpä uskalla ottaa oikein kantaa asiaan, kun ei ole koulutusta siihen suuntaan.

ap

Vierailija:

kuinka vaikeaa oli päästä yliopistoon? mitä siinä suullisessa osuudessa kysyttiin pääsykokeissa?

Suullisessa osuudessa oli haastattelu (miksi haet, mitä odotat, miksi olisit hyvä jne.), ryhmäkeskustelu ja puhetesti, jossa tarkkailtiin äänen käyttöä ja puhetta.

ap

Minä luulin aina, että se olisi este, mutta ei näköjään.

Vierailija:

Kuinka voisi itse edesauttaa s-kirjaimen oppimista?

Kannattaa etsiä ensin oikea ääntymäpaikka samalla tavalla kuin r:n kanssa. D:n avulla voi löytyä, eli sanokaa esim. dnn, dnn, dsnn, dss... Puheterapeutin vois olla hyvä ensin tutkia lapsi.

ap

Vierailija:

22, mikset vastaa kysymyksiin opintojen sisällöstä??

ap

Vierailija:

on vain kurja ensin jonottaa sinne puheterapiaan vuosi ja joutua sitten harjoituskappaleeksi!

Mä en sille kuitenkaan mitään voi, että mekin ollaan ihmisiä ja erilaisia. Ei kaikki vain osaa olla lasten kanssa luontevasti ainakaan heti, se vaatii aikaa.

ap

ajattelisitko joutuvasi puhumaan paljon enemmän työssäsi, kuin esimerkiksi keskiverto kotiäiti lapsia hoitaessaan. Pitääkö puolet ajasta olla itse äänessä ja puolet ajasta asiakas on äänessä? Eli noin puolet ja puolet?



Tämä on minulle todella tärkeä asia. Olen tosissani ajatellut juuri puheterapeutiksi hakea. (Raskasta, minulla on jo ihan toisen alan yliopistotukinto, mutta pakko tehdä jotain muuta.) Nyt ääneni on siis normaali, mutta voisi ärsyyntyä paljosta puhumisesta.



(Kaipa niiden lastenkin kanssa voisi istua, jos on pakko.)



Eli puoletko ajasta puhut asiakkaan kanssa vai vähemmän?

Vierailija:

mm. j, r, d, äng ja f. Noista siis d ja f on suomessa harvinaisia. S ja h ovat myös aika viimeisesten joukossa.

ap

Vierailija:

Minä luulin aina, että se olisi este, mutta ei näköjään.

Ja minun mielestäni pienet viat ei haittaa.

ap

huolestua kun kohta 4-vuotias ei osaa sanoa l-kirjainta? S suhisee ja r puuttuu, mutta niistä en ole huolissani.

Ärrävikainen lapseni ottaa selvästi häneltä paremmin ohjeita...

Vierailija:

Eli puoletko ajasta puhut asiakkaan kanssa vai vähemmän?

Vastaanotolle saattaa tulla esim. täysin puhumaton lapsi, jolloin terapeutin on puhuttava lähes koko ajan. Sama esim. afaattisten aikuisten, autististen ja vaikeasti kielihäiriöisten kanssa.

Lisäksi puheterapeutti joutuu / pääsee työskentelemään esim. lastentarhanopettajien, lääkäreiden kanssa, jolloin pitää tietenkin jutella. Samoin vanhempien ohjaaminen ja monet muut.

Kannattaa kyllä kysyä suoraan laitokselta asiaa, en uskalla oikein sanoa mitään varmaksi. Voihan sitä työskennellä esim. tutkijana tai asiantuntijatehtävissäkin.

ap

Vierailija:

huolestua kun kohta 4-vuotias ei osaa sanoa l-kirjainta? S suhisee ja r puuttuu, mutta niistä en ole huolissani.

Yleensä artikulaatiohäiriöihin puututaan 5-vuotiaana.

ap

Keitä/mitä he ovat? Miten heidän kanssaan toimitaan?

En uskalla kysyä laitokselta, kun ne sitten heti hylkäävät mut, kun kumminkin vaan 5 % pääsee sisään ja siinä on se haastatteluosuuskin. Eli mut on kätevää heti raakata pois ja en keksi muutakaan ammattia itselleni. Voi harmin harmi.



Kiitos vastauksesta!!

Mulla on helsinkiläisässäksi sanottu puhevika, eli s-kirjain ääntyy suhauttaen. Voiko sille enää aikuisena mitään?

Vierailija:

En uskalla kysyä laitokselta, kun ne sitten heti hylkäävät mut, kun kumminkin vaan 5 % pääsee sisään ja siinä on se haastatteluosuuskin. Eli mut on kätevää heti raakata pois ja en keksi muutakaan ammattia itselleni. Voi harmin harmi.

Kiitos vastauksesta!!

Kysy nyt sieltä laitokselta, kyllä siellä ihan varmasti positiivisesti suhtaudutaan.

Mä en ole mikään asiantuntija opiskelijavalinnoissa ;-)

ap

Olet ihanan empaattinen. Kumminkin tuo oli mulle täysin uutta, että joutuu noin valtavasti puhumaan. Peräti 90 prosenttia.



Kiitos vielä.

Vierailija:

Keitä/mitä he ovat? Miten heidän kanssaan toimitaan?

Syitä voi olla mm. erityinen kielenkehityksen häiriö (eli dysfasia), mutismi (valikoiva puhumattomuus), jokin kehitysviive, autismi, kehitysvamma, kuulovamma.

Ensin pitäisi tarkistaa kuulo, sitten pitäisi saada selville, ymmärtääkö lapsi puhetta. Kommunikoiko lapsi millään keinolla (eleillä, katseella)? Mikä on lapsen muun kehityksen taso (tän tekee sitten psykologi, toimintaterapeutti, th tms.)? Lapsi pitäisi saada jotenkin houkuteltua ensin kommunikoimaan toisen ihmisen kanssa oikeastaan millä keinolla vaan, eli aluksi ihan osoittelemalla. Siitä voidaan sitten edetä ääntelyyn jne.

Usein täysin puhumattomat menevät kyllä foniatrian osastolle tutkimusjaksolle, ei tavallinen terveyskeskuspuheterapeutti kauheasti yksinään pysty tutkimaan. Puhumattomat lapset ovat usein 2-3-vuotiaita, kun tulevat vastaanotolle, mutta olen kyllä kuullut vanhemmistakin lapsista.

ap

Vierailija:

Olet ihanan empaattinen. Kumminkin tuo oli mulle täysin uutta, että joutuu noin valtavasti puhumaan. Peräti 90 prosenttia.

Kiitos vielä.

Kuitenkin suurin osa meidän asiakkaista on kuitenkin aika vähäpuheisia. Ei puheterapeutti kuitenkaan koko aikaa yksinään pölötä siellä vastaanotolla.

ap