Saatko edelleen vanhemmiltasi rahaa tai muita avustuksia?

etukäteen. Eipä tarvii sitten maksaa niin paljoa perintöveroa.

Jos menemme yhdessä kauppaan niin äitini maksaa ostokset, myös lasten vaatteitä he maksavat.

ja häneltä menee rahaa bussilippuihin ja ruokiin ym. joskus ostelee myös tarpeellisia vaatteita. kertaluonteisesti saatiin asuntoon 35 000e vanhemmiltani

miehen vanhemmat saattaa antaa esim joululahjaksi pari sataa

lastenhoitoapua ja lapsille rahaa antavat myös

rahaa ei anna

T: ruoat roskiksesta.

Isältäni en saa mitään, mutta usein joudun hälle antamaan rahaa :(

Ei suostu ottaan rahaa vastaan, vaikka ajaa n. 550km meän takia.



Mutta nyt ovat jäämässä eläkkeelle ja tulot tippuvat. Ovatkin jo sanoneet etukäteen, että lahjat pienenevät. Ja saattavat tarvia avustusta automatkoihin. Minä olen sitä mieltä, että tottakai. En tänäkään päivänä odota suuria lahjarahoja tai avustuksia, mutta ovat itse mielellälän antaneet. Toivon, että huolivat sitten rahaa, kun on aika tehdä tämä toisinpäin.

Heillä on ylimääräistä reilusti ja meillä taas ei, itse olen hoitovapaalla ja 3 lasta. Kyllä vanhemmat avustavat rahallisesti. Itse emme mitään pyydä, mutta otamme vastaan jos tarjoavat apua.

Äitini laittaa joskus pyytämättä tililleni rahaa ilahduttakseen minua, kun tietää ettei mulla paljon ole. Kotihoidontuki on ainoa tulonlähteeni tällä hetkellä ja mieheni opiskelee. Lisäksi äiti ostaa vaatteita lapsellemme ja ruuat on aina heillä valmiina odottamassa (ja vaipat), kun menemme kyläilemään.



Vauvaa odottaessamme saimme heiltä paljon avustusta hankintoihin myös.

Mun vanhemmat (ja erityisesti isovanhemmat kummaltakin puolelta) ovat melko varakkaita. Nyt vanhempani tekevät niin, että jakavat ennakkoperintöjä joko noista isovanhempien kuolinpesistä tai omista varoistaan. Kyseessä on joko kiinteää omaisuutta tai niiden myynnistä saatuja tuloja.



Mieheni vanhemmat ovat eronneet. Erityisesti anoppini on melko vähissä varoissa ja me taas olemme voineet auttaa häntä jonkin verran.



Tiedän, että myös vanhempani ovat saaneet melko merkittäviäkin taloudellisia avustuksia omilta vanhemmiltaan.



Tietysti jokaisen pitää saada oma talous siihen kuntoon, että omilla tuloillaan elää. Niin mekin.

Meilläkin menee toisinpäin, minun vanhempani saavat meiltä rahaa tarvittaessa.

sehän olisi EMÄNOLOA jos menisin vanhemmilta rahaa ottamaan..

Vanhemmillani riittää kyllä mistä antaa.. Jos käymme yhdessä ostoksilla, äiti maksaa varsinkin lasten ostokset. Suurempiinkin hankintoihin olemme lainanneet rahaa ja aina saaneet viestin " ei tarvitse maksaa takaisin" . Itse aion aikanani avustaa lapsiani myös heidän aikuisiällään (mikäli se on mahdollista, varmaankin on) ja toivon, etteivät hekään näe siinä mitään noloa, vaan tietävät sen olevan ilolla ja rakkaudella annettu.

molemmilta vanhemmiltani (ovat eronneet), antavat siis erikseen, eivät yhdessä. Äidilläni firma, joka menestyy hyvin, hänellä on varaa antaa. Isä tekee useampaa työtä ja on hyvissä varoissa, hänelläkin siis varaa antaa. Miehelläni vain äiti, jonka palkka pieni, hän auttaa lähinnä lapsenvahtina ja ostelee lapsille vaatteita, rahaa emme häneltä pyydä. Joskus kun on todella tiukkaa (olemme molemmat opiskelijoita, kaksi lasta) pyydän rahaa isältä tai äidiltä, joskus saan ihan spontaanisti. Molemmat ostavat lapsille vaatteita ja leluja, myös ruokaa, vessapaperia jne raahavat mukanaan kun tulevat kylään. Olen kiitollinen, ilman heitä en vieläkään näin aikuisena pärjäisi :P Ikävä kyllä opiskeleminen ei elätä. Valmistuminen onneksi häämöttää pian edessä..

Nyt kun me ollaan töissä ja he eläkkeellä, ei tulisi mieleenkään että heidän vähistä rahoistaan meille.

Ei ne kuitenkaan niin paljoa tue meitä taloudellisesti kuin mitä itse aikanaan saivat tukea, isoisä osti niille ensiasunnon ja auton :-)

Appivanhemmilla tiukempaa, mutta silti ne antavat joskus pieniä rahalahjoja, lapsille kympit tai kerran koko perheelle 70 euroa.



Nuo rahat ei vaikuta meidän perheemme kokonaisrahatilanteeseen mitenkään. Ilmankin pärjättäis oikein hienosti. En ajattele, että elettäis niiden kustannuksella, mutta en myöskään ala kieltämään heitä antamasta. Olen itsekin vanhempi, ja nyt tiedän, että se, että voi antaa ison lahjan lapsilleen on isompi ilo kuin käyttää se itseensä.

Ennakkoperintönä isompia summia (siis niin suuria kuin verottomana voi antaa). Tulisimme toimeen ilmankin noita rahoja, mutta niin tulevat vanhempanikin.

ja pärjännyt omillani viimeiset 12 vuotta. Ei tulisi mieleenikään maksattaa ostoksia vanhemmillani, myöskään rahalahjoituksia ei saada.

olen aina saanut vanhemmilta " avustusta" , enkä koe sitä mitenkään pahana - hyvä kun antavat nyt, ei mene perintöveroja. ja muutenkin, itselläni kun tulot eivät ole suuren suuret (kodinhoidontuella mennään), niin totta kai pieni extra on tervetullutta.



sitten kun itse joskus menen töihin, tuskin he sitten enää niin usein antavat. tai antavat sitten kerralla (esim. lahjoina) enemmän, tai laittavat lasten tilille... sillä turhahan heidän on sitä omilla tileillään säilöä!



huom. enkä nyt puhu tässä mistään suurista summista, eivät vanhempani kuitenkaan mitään kroisoksia ole, mutta ovat eläneet ja elävät vaan niin vaatimattomasti, että tulot on suremmat kuin menot...