Milloin olette kertoneet raskaudesta sisaruksille?

vaikka on kummastakin käyty varhaisraskauden ultrassa. Isoveli jolle siis on kerrottu on ollut kertomishetkillä 10 ja 12 vee.

Tulevalle isollesiskollekkin toki kerrottiin samaan aikaan, mutta vaikka viikkoja nyt mulla 35 niin ei taida 2v2kk vanha ymmärtää mitä on tapahtumassa :-)

Lähinnä siksi, että silloin on jo vaarallisin aika ohi. Olisi ollut todella ikävää kertoa 4-vuotiaalle ettei paljon odotettua vauvaa tulekaan, siksi viivytimme. Pienempi ei tosiaan kauheasti ymmärrä, täyttää pian 2. Tietää kyllä että äidin masussa on vauva, mutta ei raukkaparka ymmärrä mitä siitä seuraa.



Jos esikoinen olisi ollut pienempi, olisin jättänyt kertomisen ehkä rakenneultraan asti. On niin kovin pitkä aika odottaa.



Vinkkinä muuten edellisellekin vastaajalle, se kaksivuotiaskin ymmärtää vähän paremmin kun joulupukki toi " Vallaton vauva valtaa vatsan" -kurkistuskirjan. Siinä kurkitaan että mitä se vauva siellä masussa puuhailee.



Maaria 30+3

Olin alkuraskaudessa sen verran kipeä, jatkuva oksentelu ja väsymys huolestuttivat lapsia. Ajattelin, että heillekin mukavampi jos tietävät ettei äiti ole " oikeasti kipeä" , vaan mikä on pahan olon syy ja seuraus. Ajattelin myös, että jos keskenmeno yllättää, on lapsille helpompi sekin kertoa, kuin vain surra ja ehkä he tuntisivat itse olevansa siihen syynä tms. Kyllä lapset kuitenkin sen verran hyvin äitistään huomaavat, vaikka yrittäisi olla pirteä ja reipas. :)



Odotus on toki pitkä heillekin, mutta tuntuu, että molemmat nauttivat siitä kun saavat rauhassa valmistautua, kysellä ja ihmetellä. Tuleva isosisko on siis nyt 4 ja isoveli 7 v.

päätimme sittenkin kertoa 5 v tytöllemme, koska harmitti niin se miehen kanssa salailu ja koko ajan ajatukset oli raskaudessa, joten en halunnut pitää pientä ulkopuolisena näin tärkeässä asiassa.



Ajattelin, että jos menee kesken, kerrotaan sekin sitten. Elämää tämä kaikki on eikä uuden siskon tai veljen mahdollinen menetys ole niin kova paikka, kun lapsi ei sitä vauvaa vielä ole nähnytkään.



Pvkodissa kaikki tietää jo ja myös kavereiden vanhemmat, samapa tuo =)

Suurin epävarmuus siis oli silloin jo ohi. Tosin kerroimme 2- ja 5-vuotiaillemme, että äidin masussa on vauva, mutta että vauva voi vielä muuttua enkeliksi. Katselimme myös yhdessä yhtä sellaista kirjasta, jossa oli sikiöstä kuvia eri ikäisenä masussa jne.



Samana päivänä kerroimme sitten myös minun ja mieheni vanhemmille. Omat lähiystävämme olivatkin jo tienneet alusta asti, koska eihän tuota alkoholista kieltäytymistä ja etovaa oloa oikein voinut kavereiden kesken mitenkään peitellä...



2-vee tytöllämme on tietenkin sitten riittänyt kysymyksiä tämän jälkeen, mutta aika kivasti on ymmärtänyt, kun olemme selittäneet asioita mahdollisimman yksinkertaisesti. Eskarilaisemme jo tietenkin muistaa edellisen raskauteni ajalta vielä joitain juttuja.



Muutamat lasten kirjat, mm. Vallaton vauva -sarja, ovat olleet kovassa kulutuksessa vauvauutisen jälkeen. Varsinkin nuorempi tytöistä luetuttaa uudestaan ja uudestaan " vauvasatuja" .



Pahnu, nyt 24+2 ja isot sisarukset kokeilevat jo päivittäin masuvauvan liikkeitä. Pusuttelevat ja silittelevät masua jne...

Eka raskaus, kerrottiin pojalle.. Mutta hups, keskenmeno rv 9.. Oli pojalle todella kova pala! Vaikutti häneen paljon.

Omalla tavallaan teki surutyötä. Ei ollut hänelle mikään pikku juttu!

Onneksi pystyttiin puhumaan asiasta paljon ja ajan kanssa helpotti.



Toinen raskaus, ei kerrottu. Keskenmeno rv 6..



Tästä raskaudesta todella kerrottiin np ultran jälkeen.

Poika sen jälkeen monia viikkoja kyseli lähes päivittäin, onko se vauva varmasti siellä mahassa vielä :)



Vielä on ja toivottavasti pysyy loppuun asti terveenä ja hyvin voivana



Eppuliini rv 16

Me myös erehdyttiin kertomaan 5v esikoiselle liian aikaisin (rv7), että vauva tulossa..no km viikko sen jälkeen.

Esikoinen otti ihan jees, mutta tuntu pahalta kun toinen jutteli että " meidän vauva on nyt taivaassa" jne...Halusi jakaa asiaa tarhassa ja kylässä.

Nyt päätettiin että kerrotaan vasta pahimman riskiajan jälkeen, niin esikoiselle kun muillekkin. Ehkä parempi niin, niin säilyy turhalta kelailulta tytsykin, jos vaikka sattuu tulee km. Nyt rv vasta 7.

Poika oli tuolloin noin 1,5-vuotias. Ei tainnut alkuun tajuta koko juttua. Siksipä ei olisi ollut niin paha, vaikka olisikin mennyt sitten kesken. Nyt kun odotus on loppusuoralla ja poika on yli 2-vuotias, niin tuntuu ymmärtävän oikeinkin hyvin raskauden. Ei oikein tykkää kokeilla mahaa kun pientä mustasukkaisuutta on jo pinnassa. Mutta on kyllä toisaalta kiinnostunut ja puhuu välillä vauvasta.

että meillä oli lähipiirissä ennen joulua yksi keskenmeno rv 14 ja esikoisen kanssa siitä kovasti puhuttiin. Mulla on vatsa jo aika iso (turvoksissa) ja esikko on sitä pohtinut, että onkohan äitin mahassa vauva. Ja että siitä ei sit sais kertoa kenellekään, kun se vauva ei aina jaksa kasvaa loppuun saakka mahassa :) Varmaan tässä kuitenkin kerron ennen ultraa, parin päivän päästä alkaa tuo 12. viikkokin.

Ihan vaan sen takia, ettei odotuksesta tulisi lapselle vieläkin pidempi. Silloin oli jo hyvä kertoa, kun saimme tietää, että kaiken pitäisi olla kunnossa ja mahakin alkoi kasvaa