Kuinka paljon puututte 4-6 vuotiaiden poikien ampumisleikkeihin yms?
Välillä ajattelen, että tuo kaikki kuuluu vaan ikään ja on hyväksyttävä, että pojilla on tuo pyssy, ampumis, miekkailu ym. vaihe...Meillä on kaksi poikaa (6 ja 4 v.) ja kaikki heidän kaverinsakin koheltavat samaan tyyliin. Poikani osaavat myös olla kilttejä ja käyttäytyä hyvin, mutta suuren osan ajasta leikkivät hurjan villisti. Välillä kuuntelen kauhulla, minkälaista " tappamista" heidän leikkinsä sisältävät. Meillä ei juurikaan katsota TV:tä eikä koskaan ole pelattu mitään väkivaltaisia tietokonepelejä tms.
Joskus puutun leikkeihin ja sanon, ettei eläimiä eikä ihmisiä saa koskaan satuttaa tai ampua; edes leikisti. Tällöin pojilla on hetken aikaa todella huono omatunto, mutta seuraavassa sekunnissa alkavat sitten ampua niitä pahoja ihmisiä, jotka yrittävät hyökätä eläinten kimppuun jne.
Koska tämä vaihe menee ohi?!
Kommentit (6)
Ei tietenkään saa sillä ampua itseään nuorempia. On todella innostunut ja aika kuluu iskälläkin kivasti...
Eivät siis leikkiessäänkään saa ampua edes leikisti toisiaan, vaan mielikuvitus hirviä tai vihollisia yms.
Kyllähän se kuulostaa aika epämiellyttävältä kun moisia leikkivät, mutta kuuluu poikien kasvuun. Sanon kyllä lapsille etten pidä sanoista " tappaa" tai " kuolee" . Yleensä eivät niitä sanoja käytäkkään.
jouluna savat ekat pyssyt. tähän asti olen ollut otsi tiukka siitä että meille ei pyssyjä tuoda. mutta pojat on tähän asti tehneet pyssynsä itse legoista yms. ja olivat aivan innoissaan pyssyistä ja ritarin miekoista. ajattelin sitten että en raaski niitä kieltää kun kerran ne saivat. 2v näytää olevan mysö innokas miekkailija :) kyllä se nnin on että pojat on poikia. se raja pitää olla että toisia ei saa satuttaa ja olen selittänyt lapsille montakertaa että lelu pyssyt on erikseen ja mitä oikeilla pyssyillä tapahtuu
Jari Sinkkonen on kirjoittanut hyvin lasten oikeudesta pyssyleikkeihin. Kyseessä on leikki, ja omaehtoinen leikki kehittää lasta aina, kunhan ketään ei oikeasti satuteta. Ja lapset ymmärtävät mikä on leikkiä ja mikä ei.
Mieheni on samoilla linjoilla, ja hän sentään on todella vakaumuksellinen pasifisti.
pyssyjä ei ole ainuttakaan, ja ulkona annan joskus sohia jollain kepillä, käsken vaan tehdä sen kaukana muista ihmisistä, että ei tossa leikkipaikan kohdalla jos on muita lapsia, jos tulee muita poikia joukkoon, käsken omaltani kepin heti pois, koska menee liian helposti överiksi huitominen, riehaantuu ihan tolkuttomasti ja rajuuntuu, ettei ketään satu sitten.
Aika vähän tuo enää edes yrittää huiskia, osaa itse siirtyä kauemmas muista lapsista kun löytää kepin, minusta kepeillä huitomiset ei kuulu yhteiseen pihaan missä muut koittaa leikkiä nätisti.
Mummolassa ovat antaneet miekan ja pyssyn leikkeihin, tehköön siellä jos haluavat, mutta vain silloin kun minä en ole näkemässä.
Poika on juuri täyttänyt 4 vuotta.
Mutta annan kyllä leikkiä. Leikkiähän se vain on ja kuuluu poikien kehitykseen.