Lue keskustelun säännöt.
Ihmettelen suuresti sellaisia naisia..
13.01.2008 |
Jotka ihan pokkana uhraavat oman elämänsä miehelle. Asettaa miehensä menot, työt, harrastukset ja yleensä ihan kaikki omiensa edelle. Kuvittelevat että he ovat viimekädessä vastuussa lapsista ja heidän tulee perua menonsa, jos miehelle tuleekin yllättäen meno. Koskaan i ole miehen velvollisuus hommata hoitajaa... HUOH. Ja näuitä naisia on paljon....... mihin ne itsenäiset naiset katoaa ku menevät yhteen miehen kanssa????
Kommentit (34)
Mies kyllä jopa kehottaa lähtemään jonnekin, mutta ei vaan oikeasti tajua mitä se käytännössä tarkoittaa. Eilen olin ruokaostoksilla (3h) ja olin pari " ylimääräistä" tuntia kaupoilla. Mies oli ihan kauhuissaan kotona kun tulin, että onks nää aina tällaisia? Koko ajan toistensa kimpussa, levittää tavarat ja kiljuu, tappelee, heittelee ruuat seinille (1,5v) ja samalla oli laittanu jopa pyykit kuivuriin ja toisen koneellisen pyörimään.
Vessan pesi 2 viikkoa sitten ja kun eilen lähtiessäni sanoin, että pitäs pestä tuokin niin sanoi että no just pesi ja tosi perusteellisesti ( olen pessy sen tässä välissä n.4x). Se ei vaan käsitä mitä tää kotona oleminen on, ajattelee että istn päivät täällä av:lla : ) No, niinhän mä joskus teen...
En jaksa alkaa luettelemaan nitä kaikkea MINÄ teen, mutta kieltämättä huvitta nuo sen havainnot
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies menee miten haluaa.. Ero alkaa olemaan aika lähellä. Minä olen viimeiset 5 vuotta yrittänyt puhua rauhallisesti ja vähemmän rauhallisesti asiasta, mutta mikään ei auta.
En ole lapsien teon jälkeen ollut kun muutaman kerran yksin ja se alkaa tuntumaan päässä.. ei meinaa millään kiinnostaa mikään ja hermot jatkuvasti kireällä. Miehen mielestä pitäis riittää se että hän joskus leikkii lasten kanssa. (n. 2*kk puoli tuntia kerrallaan)
Suhteessa kummankin osapuolen tulee joustaa, mutta on myös tilanteita jolloin toisen on joustettava enemmän kuin toisen. Lyhyt näköistä pitää vain kynsinhampain kiinni omista eduistaan. Työ jutut on itsestään selviä jousto kohtia. Toisen terveys voi myös vaatia joustoja sekä tietenkin pienet lapset.
Lasten (5) ollessa pieniä joustin tosi usein monestakin eri syystä, mutta nykyään on toisin päin.
Teen työ ja muut juttuni luottaen toisen joustoon, mutta en kuitenkaan oleta jatkuvaa joustoa. Järki pitää olla mukana ja ennenkaikkea yhteinen sopiminen.
Vierailija:
Kuten sanoin, en halua riidella lasten kustannuksella ja antaa heidän kokea että he ovat se ongelma. Siltä se helposti kuulostaa ja sehän se itseasiassa se ongelma onkin...No, oletetaan että häivyn kun mies tulee. Jos ruoka ei ole valmiina niin ne ei syö mitään ennen iltapuuroa (se on ainoa jonka mies muistaa), mies pahalla tuulella, lapset hilluu kunnes tulen kotiin. Miehellä on lasten rutiinit ihan hukassa. Olen kylä sanonu että tehköön tavallaan, kunhan pysyvät hengissä. Koti sotkuinen ja mulla kamala työ seuraavana päivänä sen selvittämisessä. Mä en jaksa " maksaa" näistä menoistani näin, siksi ajattelen että se on oma valintani... 3
Oma mies vähän samanlainen, välillä ihan toimiva ja välillä ei.
Minä ajattelen, että ongelmana on pohimmiltaan se, että on kotona nähnyt sen perinteisen mallin, jossa mies ei kotitöitä tee eikä lapsia hoida. Yrittää " parantaa" , mutta homma ei tule selkäytimestä.
Mies siis kyllä tekee kotihommia ja on lastenkin kanssa, mutta ei oikeastaan halua sitä viime käden vastuuta lapsista. Ja sehän näkyy siinä, että minun menoni sovitaan tarkkaan etukäteen ja mies kyllä niiden vuoksi varautuu olemaan kotona, mutta toisaalta hän ei pidä mitenkään ihmeellisenä sitä, että menee itse töiden jälkeen asioille ja tuleekin mitään ilmoittamatta useita tunteja myöhemmin tai että työmatkojaan ei aina paljoa etukäteen muista kertoa.
Meilläkin voi käydä niin, että jos menen illalla asioille, kotiin tullessa on täysi kaaos, iltapuuhat aloittamatta ajallaan jne.
Nämä eivät minusta ole sellaisia asioita, että niistä jaksaisin nostaa hirveää riitaa. Tietysti voin kotiin saapuessa olla aika äksynä, jos kaaos kertoo miehen vain istuneen omissa oloissaan tietokoneella, mutta ei se mikään parisuhteen Suuri Kriisi ole. Minä hyväksyn sen, että minulla on lapsista suurempi vastuu, enkä vaadi miestä sen takia polvilleen. En siis ole millään muotoa katkera, ja tietysti tilannetta helpottaa, että lapset ovat jo leikki-ikäisiä, joiden kanssa elämä on jo aika helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän, ettei mies ilkeyttään toimi niin kun toimii, on vaan joskus melko ajattelematon. Eikä siis mikää eron paikka tms. Hyviäkin puolia tietysti on, esim. minimaalinen alkoholinkäyttö yms " paheet" , isomman kanssa käy usein uimassa, retkillä yms.
Joskus tuntuu, että hän pelkää lapsiaan, on ihan neuvoton jos (kun) ne ei tottele, syö yms. 3
johtuu siitä, että opiskelen enkä tienaa oikeastaan mitään. Mies elättää meidät tällä hetkellä ja " vastineeksi" teen kotona enemmän. Omaa aikaa saan tarvitessani (noin 1 krt/vko käyn salilla), välillä pienellä jäkätyksellä säestettynä, mutta saan kuitenkin. Välillä vaan potuttaa se, kun on niin riippuvainen toisesta taloudellisesti mut onneksi se on ohimenevää (ainakin niin toivon).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ne paikat itsestään menekään kuntoon. On kyllä mainio, kun reissusta kotiudun, niin mies on jo ovenraossa kengät jalassa samalla avauksella häipyy ulos. Heh, hah, naurattaa aina!
Vierailija:
Kuten sanoin, en halua riidella lasten kustannuksella ja antaa heidän kokea että he ovat se ongelma. Siltä se helposti kuulostaa ja sehän se itseasiassa se ongelma onkin...No, oletetaan että häivyn kun mies tulee. Jos ruoka ei ole valmiina niin ne ei syö mitään ennen iltapuuroa (se on ainoa jonka mies muistaa), mies pahalla tuulella, lapset hilluu kunnes tulen kotiin. Miehellä on lasten rutiinit ihan hukassa. Olen kylä sanonu että tehköön tavallaan, kunhan pysyvät hengissä. Koti sotkuinen ja mulla kamala työ seuraavana päivänä sen selvittämisessä. Mä en jaksa " maksaa" näistä menoistani näin, siksi ajattelen että se on oma valintani... 3
Ajatelkaa nyt millaisen mallin annatte lapsillennekin! Mies saa juosta minkä tahtoo, ja nainen hoitaa kodin ja lapset marttyyrina täysin ilman omaa aikaa.
Järkyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on aika hassua, että joku mies suostuu olemaan " vieraana" omassa kodissaan. Ei siis tiedä miten kotona asiat hoidetaan, jotta ne sujuvat. Tai ei tule mieleen, että lapsille pitää antaa ruokaa tai että tiskit eivät tule puhtaiksi ihan itsestään. Luulisi, että kun monen kohdalla on vielä se tilanne, että mies tienaa rahat asumiseen, niin luulisi kiinnostavan mihin ne menee.
Te, joilla mies ei osallistu perhe-elämään, niin millaista teidän elämä oli ennen lapsia? Oliko silloinkin niin, että mies ei osallistunut yhteisen kodinhoitoon mitenkään?
eikä mun ole yhtään paha olla :))
ja tykkkään olla lasteni kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä mieskään " juokse minkä tahtoo" . Mies yrittää sopia menonsa kanssani, koska tietää, että niin haluan. Silti pohjalla on tuo ero, että väsyneenä ja kiireissään ei muista kertoa omia menojaan ja tahtoo painua omiin maailmoihinsa, koska on itsestään selvää, että minä olen paikalla ja pidän arjen pyörimässä.
Mies puolestaan on esim. huolehtinut täysin muutaman vuoden ajan talonrakennusprojektimme (on jo valmis), edelleen hoitaa kaikki rakennukseen liittyvät asiat, pihatyöt, vakuutukset, kodin elektroonikan (mm tietokoneen), veroilmoitukset jne.
Lapsille hän on minusta ihan hyvä malli: aktiivinen, älykäs, terveet elämäntavat, rauhallinen, ottaa usein lapsetkin mukaan harrastuksiinsa kun mahdollista - listaa voisi jatkaa vaikka kuinka huomaan ilokseni. Ei kukaan ole virheetön.
- 40
Vierailija:
Ajatelkaa nyt millaisen mallin annatte lapsillennekin! Mies saa juosta minkä tahtoo, ja nainen hoitaa kodin ja lapset marttyyrina täysin ilman omaa aikaa.Järkyttävää.
Kyllähän tämän asian voi hoitaa niinkin, että lapset eivät millekään tulilinjalle joudu vaikka asiaan muutosta ajaisikin.
Vierailija:
Jos te ette pysty asiasta puhumaan rauhallisesti niin riidelkää vaikka sitten kun lapset nukkuvat. Näin lapset eivät tule missään vaiheessa tietämään mistä on kyse.
Jos miehesi on normaalijärjellä varustettu niin sinä pystyt hänelle perustelemaan, että lasten täytyy olla tiettyyn aikaan sängyssä tai he tulevat kärttyisiksi tms. Sanot selvästi mitä on ruokana, mutta jos he loppujen lopuksi saavat vain sitä puuroa niin onko silläkään nyt niin suurta merkitystä? Voit myös sanoa hänelle, että yrittävät vaikka porukalla vähän siistiä paikkoja ennen nukkumaan menoa.
Kyllä asiat pitäisi saada puhuttua niin, että mies tämän ymmärtäisi.