TAMMITENAVIEN to-su

Enpä ole ollut vielä näin aktiivinen että kolmatta viestiä saman päivän aikana kirjoittaisin! Nyt kuitenkin mulla on kysymys johon tarvisi apua..



Kävin aamulla siellä äippäpolilla ja nyt mulla on muutaman viime tunnin aikana tullut pikkuhousunsuojaan sellasta " vanhaa verta" , ei siis kirkkaan punaista vaan ruskeaa. Johtuuko se nyt siitä kun se lekuri ronkki tuota alapäätä tunnustellessaan sitä kohdunkaulaa ja lantion luita? Itse luulisin että näin on, mutta tarvin vähän muittenkin mielipiteitä... kun ei oo vielä kertaakaan tullut mitään tuollasia tässä odotusaikana.



Jos viitsisitte laittaa vähän kommenttia... kiitos



Tolleroinen

Lumier kertoi oksettavasta olosta. Mulla on nyt toista viikkoa ollut oksettavaa oloa päivittäin, useita kertoja päivässä. Ei kiva. Taitaa masu vain painaa johonkin sellaiseen, joka aiheuttaa huonon olo.



G: Ehkäpä minäkin olisin voinut syödä tässä raskaudessa tervellisemmin. Muuta en sitten muuttaisikaan.



Satsuma kyseli yliaikaiskontrollin ajankohtaa. Ei ole hajuakaan! No, ens tiistaina la ja neuvola, joten eiköhän siellä oteta asia puheeksi, jos olen silloin vielä yhtenä kappaleena.



Satsumalle supistussäteitä ja muillekin tietty, jotka niitä kaipaavat!



Tolleroinen, olisin samaa mieltä kanssasi, että verenvuoto johtuu siitä tutkimuksesta. Enemmän olisin huolissani kirkkaasta eli tuoreesta verestä. Mutta jos vähänkään asia askarruttaa, niin soita ihmeessä äitipolille, ettei tarvitse tuon takia yöunia menettää!



Ainakin RuuteliTuuteli ja Stage ovat tainneet lähteä lastenhakureissuilleen, kun eivät ole kirjoitelleet :).



Mäkin viihdyin äsken jonkin aikaa keittiössä ja nyt kuumottaa komeesti alaselkää ja -mahaa. Yhtä ässää ajattelin miehen kanssa tänään harjoittaa, mutta tuo pitkä seisominen otti koville. Saas nähdä kuin käy :).

Moikka!



Vihdoin ehdin koneen ääreen... Eli viikko sitten syntyi suunnitellulla sektiolla jääräpäinen perätilavaavimme. Sairaalassa (NKL) piti olla aamulla jo klo 6:30 (juu, ei tarvinnut edellisenä yönä pahemmin nukkua...) ja leikkaus oli suunniteltu alkavaksi 7:45. Ensin tsekattiin ultralla vauvan asento ja sitten sisään osastolle, vaatteiden vaihtoa ja kätilön (megamukava Mervi!) kanssa tulevan läpikäyntiä. Siitä sitten hiljalleen käveltiin leikkausosastolle, täytyy myöntää että pelotti niin he-le-ve-tis-ti!! Matkalla join pienen mukillisen jotain liuosta, joka ehkäisisi mahdollista pahoinvointia. Muuta " lääkitystä" ei tässä vaiheessa annettu.



Leikkurissa kaikki esitteli itsensä ja toivotteli tervetulleeksi. Leikkaussali oli, no leikkaussali, ei siis mikään lämmin ja kodikas pesä :-) Anestesialääkäri alkoi viritellä kanyylia käteen, johon laitettiin tippa (jotain ravintoaineita kai). Sen jälkeen piti mennä kyljelleen ja alkoi spinaalipuudutuksen laitto. Se tuntui vähän ikävältä, kun ronkittiin " luita ja ytimiä myöden" , sananmukaisesti! Samalla laitettiin epiduraalivalmius. Spinaalissa puutui kaikki tisseistä alaspäin varpaisiin saakka, siis niin että tunto meni mutta esim. painaminen yms. liike tuntui. Tässä vaiheessa mies joutui vähän huilaamaan, koska hänelle tuli huono olo :-)



Sitten laitettiin virtsakatetri, ei tuntunut missään koska alakroppa oli puutuneena. Sitten alkoikin leikkaus (tätä ennen mies tuli takaisin). Ainoa epämieluisa oli sellainen nips nips -ääni, kun kai ne jollain saksilla (?) veteli nahkoja auki (älkää pyörtykö, ei se tuntunut miltään!). Ronkkiminen kesti jonkun tovin, en nähnyt kelloa siitä (sellainen iso lakana blokkasi näkyvyyden myös itse taistelukentälle), mutta mies kävi tässäkin välissä vähän ulkoilemassa (muuten oli hänen paikkansa siis siinä mun pään vieressä). Yhtäkkiä tuntui sellaista heilumista ja kaivamista ylämahassa ja sitten - kunnon parkaisu, mieskin säntäsi paikalle, ja vaavi oli maailmassa.



Hoitajat vähän pyyhki pahimpia veriä ja kääri kankaaseen, sitten sain tytön rinnan päälle köllöttelemään. Siinä sitä sitten ihmeteltiin maailman menoa tovi, kunnes vaavi lähti kätilön ja tuoreen, ihmeesti virkistyneen, isän kanssa punnitus- ja pesupuuhiin. Meikäläistä alettiin kursia kasaan ja se tuntui kestävän ihan ikuisuuden! Syntymäkellonaika oli 8:45.



Leikkurista, parsimisen vihdoin loputtua, mut kärrättiin heräämöön, jossa olin noin pari tuntia, mies tuli sinne jossain vaiheessa mua moikaamaan ja näytti vaavista ottamiaan valokuvia. Osastolle mut vietiin puolenpäivän aikoihin. Siitä sitten alettiin hiljalleen tutustumaan toisiimme, leikkauspäivänä en saanut nousta sängystä lainkaan, joten vauvanhoito oli miehen harteilla. Tokana päivänä aamupvällä kaikki piuhat (kanyyli, virtsakatetri) nypittiin irti ja sain nousta ylös. Kotiin pääsin maanantaina (olisivat päästäneet jo su, mutta en halunnut lähteä, kun oli imetyshommat vielä ihan alkutekijöissään, eikä vieläkään suju ilman rintakumia meikäläisen töppönänneistä ja pikkuisesta+voimattomasta suusta johtuen) eli sairaalassa olin 4,5 pvää leikkauspäivä mukaanlukien. NKL:lla on muuten hyvät sapuskat ja kannattaa mennä syömään sinne ruokatilaan niin pian kuin mahdollista, sielllä on runsaammat eväät kuin mitä ne huoneisiin kantaa...



Pikkuisen strategiset mitat olivat ensimittauksessa: pituus 48 cm, paino 2860 g, päänympärys 34 cm. Ja huom! kaikki painoarvioiden kanssa pähkäilevät: tämän tapauksen painoarvio oli vkolla 36 2,7 kg (ja syntyessään oli siis rv 39+2...).



Semmoisia. Nyt sitten syötetään keijukaista 3 h:n välein, kunnes 3 kg tulee täyteen. Ihan sydämestä ottaa, kun toinen nukkuu ja pitää väkisin raastaa tuolta pedistä ylös :-( Mutta omaksi parhaakseen se on... Tänään kävi neuvolatäti meillä kotona ottamassa tikit pois ja tsekkaamassa uuden asiakkaansa. Paino oli sama kuin sairaalasta lähteissä, eli 2650 g, argh! Tässä saa jonkun viikon siis vetää kolmen tunnin sykliä... Vähän alkaa tota univelkaa kertyä :-D



Ensi viikolla mennään sitten vielä lastensairaalaan kirurgin vastaanotolle, koska vasen lonkka on tiiriäisellä pikkuisen väljä (perätilalasten yleinen vaiva). Toivotaan, että selvitään lastalla tai jopa ilman, ettei tarvi mihinkään leikkauksiin lähteä.



Käsittämätöntä, että meikäläisestä ja tosta ukosta saatiin noin söpö sekoitus aikaiseksi!!!



T: Miukkis + keijukaisprinsessa

Ne oli sitten oikeita oireita eilen. Puoli kymmeneltä lähdin käymään Annin luona tarkistuksessa ja hän sanoi, että olet 4cm auki. soita rauhallisesti anopille ja mene kotiin pakkaamaan loput tavarat.

Ajelimme sitten yhdentoista jälkeen rauhassa synnärille.



Meidän prinsessa tuli maailmaan 4.28 tänään siis 10.1., joten sain kuin saikin isälleni synttärilahjan aikaiseksi ;o) viikkoja oli 38+2



Typy painoi " vain" 3250 g ja pituutta tasan 50 cm. Joten oli tosi pieni meidän poikiin verrattuna.



Laitan synnytystarinaa myöhemmin, mutta nopea kommentti tuosta välilihasta...

Minulla se olikin kynnyskysymys ja Anni ohjasi minua tosi armeijatarkkuudella - puske, puhise, pieni pusku, puhina. Muuten olisin revennyt tuhanneksi kappaleeksi. Lämmin pyyhe auttaa kanssa, mutta siihen ei vaan ole aina iakaa.



T. Pia ja pikkumyy

Olen illan leiponut pullaa miehen kans. onpahan nyt yritys vierasvaraksi, monetkohan pullat ehdin leipomaan vielä...



Tolleroiselle verenvuodosta. Todennäköisesti on juuri tuosta tutkimuksesta johtuvaa. Neuvolassa tänään just puhuin terkan kans tuosta verenvuodosta ja hän sanoi että ne veriviirut valkovuodon seassa on ok mut jos tulee selvää kirkasta verta niin sit pitää mennä sairaalaan. Siis ihan vuotamalla. Jos et saa unta niin soita sairaalaan.



Tuosta väliliha jutusta tuli mieleen että minulla on kätilö omasta aloitteestaan kolmannen synnytyksessä painanut ponnistusvaiheessa kuumaan veteen kastetulla siteellä mun alapäätä. Oli aika jännän tuntuista. Mut aika jännä juttu oli sekin että siinä vaiheessa avustamaan tullut kätilö ei tiennyt moisesta mitään. Ihmetteli kun tämä päätoiminen kätilö pyysi tuomaan kuumaan veteen kastetun siteen hänelle.



Ja sama kätilö opetti tuon ponnistustekniikan juuri siinä vaiheessa kun pää on tulossa ulos. Tästä tilanteesta on tullut jo vitsi minulle ja miehelleni. Kätilö käski ponnistaa lyhyesti ähkien ja minähän en siinä tilanteessa tajunnut koko hommaa. Mieskin sanoi että yritä nyt. Minä väitin vastaan että yks ponnistus ja vauva on maailmassa. Kätilö ja mies tsemppasi että ähki ähki. No, kyllä se tekniikka viimein löytyi. Tuntui vaan niin tyhmältä ku ensin puskenu hiki päässä niin pitkään ku ikinä jaksaa ja sit pitäs vaan yhtäkkiä lyhyitä ähkäisyjä päästää. Mut niin tein neljännenkin kohdalla ja hyvin meni. Osasin ilman höpötystä!;-)

No. viides sitten syöksyi sinne lattialle asti yhdestä ainoasta ponnistuksesta.



TÄnään oli se neuvola. Sf-mitta oli laskenut, että ehkä se vauva sieltä onkin tulossa kun sitä limatulppaa on tullut. Verenpaineet oli 120/80, minulle ehkä vähän korkeat mutta olen kyllä nukkunut tosi huonosti. Ja tietty tämä henkinen väsymys voi nostaa tuota verenpainetta. Jospa tästä kohta pääsis selville vesille. Viikon päähän laitettiin taas uusi aika.



Ajatus oli vielä illalla lähtä hiihtämään tuohon lasten ladulle pihalle mutta en kertakaikkiaan enää jaksanut. Mutta tiedän etten saa untakaan jos menen sänkyyn. Pitää vielä rutistaa ja siivota tuo keittiö.



Voimia kaikille ja supistuksia meille kaikille jotka niitä odottelevat niin hartaasti. Erityisesti teille jotka porskutatte yliaikaismassun kans.



Ja hyvät yöunet!



Iuiu ja Sirkku-Omena

Perjantai aamua kaikille!!!!

täällä herätty viiden hujakoilla vessaan jonka jälkeen ei enää unta. kiva.... neuvola olisi puoli 11. ihanaa sen jälkeen pääsee päikkäreille!!!



Paljon Onnea stage pikku myystä!!!! ja muillekkin!!! oliko niitä uusia? taitaa niitä jo joka päivä putkahdella maailmaan, voi kun meidänkin...

On tainnut RuuteliTuuteli läteä kanssa nyytinkäisen hakuun kun ei ole pariin päivään pinoutunut!!! ihanaa!!



vatsa on toiminut täällä taas pari päivää tosi reippaasti. ja joku mietti kun tulee huono olo välillä. minullekkin tuli eilen kahvipöydässä tosi huono olo ja vessaan piti mennä kauhea tuskanhiki pinnassa. ei sieltä mitään tullut mutta heikotti pirusti!! painaisiko maha vaan niihin nivussuoniin? täytyy neuvolassa asiaa tiedustella. kyl on outoo.



Galluppiin: tekisinkö jotain toisin? hmmm... ehkä enemmän liikuntaa ja " terveellisempää" ruokaa... mutta niinhän niissä olisi aina paranneltavaa... ainakin omasta mielestä. ja toisaalta eihän tuota painoa ole tullut yhteensä kuin semmoinen 15kg, kun olisi voinut enemmänkin tulla kun on siihen taipumusta.



tulipas taas aamuromaani... mutta neuvolan jälkeen lisää kuulumisia!



hemi 40+2

Lisää ihania uutisia oli tupsahtanut sitten viime koneella käynnin! Lämpimät onnentoivotukset!!!



Ja että huomenta vaan täältäkin päästä. Viime yö meni taas vessassa ravaten, alkaa olla melko tarkat nuo heräilyajatkin, 1-1.30, 2.30-3.00, 5-5.30 ja lopulta vielä 7.30 :D heh... aamusta vauveli teki jotain ihan ihmettä tuolla mahassa, sattu niin pirusti tuonne alaoikealle (siis sinne missä käsien pitäisi olla) ja mahakin näytti ihan kananmunan kärjeltä siitä kohdalta. Kävin vessassa ja keittiössä käveleskelemässä, siitä se sitten rauhoittui ja sain painua takaisin unten maille. Mutta ei sitä loputtomiin jaksa aamuisinkaan enää nukkua kun tulee tuo selkä kipeäksi pitkästä makaamisesta.



Se verenvuotokin oli sitten lakkaillut yön aikana, en ollut mitenkään levoton asian suhteen, ajattelin että jos aamulla vielä näyttää runsaalta niin sitten soitan lekurille. Näyttäisi kyllä siltä että se johtui tosiaan siitä ronkkimisesta. :P



Se olisi sitten taas vissiinkin perjantai!! Kumma miten tuntuu että nämä päivät menee vain jotenkin yhdessä pötkössä, sitten on yhtäkkiä viikonloppu ja taas alkoi uusi viikko. Täällä näyttäisi olevan parisen astetta plussan puolella, pitää varmaan käydä taas päivällä kävelyllä että saa vähän raikasta ilmaa.



Oikein mukavaa perjantaita kaikille!!



Tolleroinen rv 37+2

Ihan alkuun onnittelut kaikille käärön syliinsä jo saaneille! Täällä onkin tullut vauvoja viime päivinä ihan ropisemalla. :-) Ja kärsivällisyyttä meille jakautumista vielä odottaville...



Mulla oli eilen neuvola. Kaikki muuten ok, mutta sydänäänet heittelehti aluksi. Kuunneltiinkin sitten aika pitkään niitä ääniä ja kyllä ne siitä sitten nopeutui normaaleiksi. Terkka epäili, että tuo johtui siitä, kun makasin aluksi selälläni. Toivottavasti. Nyt vaan huolettaa onko kaikki tosiaan kunnossa. Onneksi seuraava neuvola on jo tiistaina. Vauva kyllä potkii yhtä reippaasti kuin aiemminkin, joten kai siellä kaikki on kunnossa.



Mä olen pessyt äitiyspakkaukseta kaiken muun paitsi toppavaatteet ja makuupussin, kun ajattelin, ettei niitä tarvisi pestä. Toisaalta jos tässä vielä monta viikkoa odotellaan, niin varmaan pesen nuokin ajankuluksi. :-)



Mulla on väsymys ehkä hiukan lisääntynyt, mutta olen saanut nukuttua yöt melko hyvin. Aina ei tarvi herätä edes vessareissulle. Nyt ollut taas muutaman päivän epämääräistä huonoa oloa. Kai tuo johtuu pääasiassa närästyksestä, johon ei enää oikein Renniekään auta. Ruoka saattaa tulla kurkkuun vaikka ruokailusta olisi jo monta tuntiakin, kai se vatsalaukku on sitten jo niin pieni, kun ei tämä masuasukas ole edelleenkään laskeutunut yhtään.



Oli muuten kiva kuulla, että joku oli tyytyväinen TAYSiin. Mä kuulin joku aika sitten tosi negatiivisia kommentteja kätilöistä ja toiminnasta osastoilla, mutta kai se on niin ihmisestä kiinni kuka asiat mitenkin kokee. Etenkin herkässä mielentilassa.



Lily 38 tasan :-)

tovi vierähti tuolla reissulla... puolitoista tuntia ilman matkoja...



toukka sitten päätti ettei anna sydänääniään kuuluville!!! No onneksi sitten kuitenkin saatiin pitkän yrityksen jälkeen!!!

Paineet oli ensin 142/85 ja nekin otettiin toisen kerran ja olivat laskeneet 129/71. muuten oli kaikki ok ja painokin oli tippunut 500g viikossa!!! jippii... johtunee kyllä vain siitä että turvotuskin on vähentynyt selvästi viikossa!



Ja sitten kaikista jännin juttu..... enää en saanut uutta aikaa vaan käskyn soittaa maanantaina tyksiin ja varata keskiviikolle yliaikaiskontrolli ajan jos ei ole syntynyt ennen sitä... sitten on viikkoja 41+5 ja täällä ilmeisesti käytäntö ettei 42 yli päästettäisi... eli käynnistys juttuja jos sinne asti menee... hui, melkein jo jännittää!!! No ainakin meillä on sitten viikon päästä oma vauva!!!! itkettää jo nytten....



eikait taas muuta....

Hemi 40+2

huonosta olosta kyselin niin on kuulemma normaalia kun maha painaa just niihin ihme nivussuoniin...

Ja vauva ei voi tulla ilman supistuksia tai lapsivettä.... senkin tyhmänä siellä kysyin kun asiaa mietiskelin.... tosiaankun välillä tuntuu että pää on tulossa ihan just ilman mitään muita tuntemuksia...



Nimimerkkiä en muista(ylläri), mutta minullakin tuli semmoista tuhru vuotoa, siis vanhaa ruskeaa verta jopa neljä päivää sisätutkimuksen jälkeen!!! tosin aina vain semmoinen sormenpään kokoinen tiplu pikkissuojassa.



edelleen hemi 40+2

Onnittelut kääröistä Stagelle ja Miukkikselle!



Hemi, hyvähän se on kysyä alan ammattilaiselta kaikkea, mikä askarruttaa mieltä! Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan.

Kyllähän sitä sanotaan, että vauvoja syntyy vessanpönttöönkin. Mutta vaikea uskoa, että kenellekään meistä kävisi niin :).



Tuntuu sieltä, että suurinosa tammimammoista olisi saanut jo vauvansa, vaikka ei olla vielä edes puolessa kuussa. Olenkohan väärässä tuon määrän suhteen? Tai sitten tämä on vain sitä " kateellisuutta" , kun en itse pääse tositoimiin...



Ei mitään uutta. Ajattelin vain tulla ilmoittautumaan, kasassa ollaan :).



Mulla on tällä viikolla jo toinen huono päivä menossa. Tosi tukala olo, kaikki ärsyttää. En sietäisi edes suloista esikoista nähdä silmissäni ja siitä jos mistä tulee huono olo.



Tänään en varmaan ainakaan ennen iltaa ehdi tuleen uudestaan tänne kurkkimaan. Iloista viikonloppua kaikille!



Tsemppiä taas kaikille, jotka sitä tarvitsevat!



Justus rv39+

hemi81: sama homma täällä, en saanut enää uutta neuvola-aikaa vaan jos ei mukelo ole syntynyt ennen keskiviikkoa pitää soittaa neuvolaan ja sitten sieltä varaavat ajan keskussairaalaan 41+3 päivälle. Siellä sitten miettivät mitä tehdään, mikä on parasta äidin ja lapsen kannalta, ruvetaanko käynnistelemään vai odotellaanko vielä. En usko että täälläkään päästävät yli tuon rv 42. Tuli muuten mieleen että käynnistykselläkään ei välttämättä saada vauvaa syliin päivässä tai parissa :) Minun esikoisen käynnistys alkoi perjantaina ja vauva syntyi tiistaina n. klo 22.00... Mutta toisillahan se lähtee heti käyntiin, riippuu aina tapauksesta.



Ei mitään tämän auringon alla... Minustakin tuntuu että aikas moni tammimamma on jo jakautunut, vaikka ollaan menossa vasta 11. päivässä.



Piitu rv 40+3

Onnea Stagelle ja Miukkikselle!



Mulla oli tänään myös neuvola ja tänään on myös laskettuaika, mutta eipä ole suppareita :( Neuvolassa kaikki meni hyvin ja sydänäänet olivat erittäin vahvat ja tasaiset. Täällä meilläpäin on yliaikaiskontrolli 41+5 viikolla kun sitä kyseltiin. Juuri tänään siitä sanottiin jo valmiiksi jos sattuu niin hullusti käymään. Toivon todella, ettei niin pitkään tarvitse odottaa.



Galluppiin voisin omasta puolesta sanoa, että mitään en varmasti toisin tekisi. Vielä kun on ensimmäinen raskaus niin kaikki on uutta ja totuttelua uusiin asioihin. Ehkä kun raskaudesta on kulunut joku aika ja miettii asioita niin sitten havaitsee jotakin, mutta nyt ei kyllä yhtäkkiseltään tule mitään mieleen. Raskaus on muutenkin niin paljon yllätyksisä täynnä, että vaikka kuinka suunnittelee niin aina jotain odottamatonta tapahtuu.



Pahasta olosta on ollut myös puhetta, mulla on kanssa sellaisia etomisfiiliksiä aina satunnaisesti. Kestoltaan ne on lyhyitä, mut selvää etomista. tulee ihan ekat kuukaudet mieleen silloin...



Alkoipa tekeen suklaata mieli ja meillä ei oo sitä yhtään :( kauppaankaan ei jaksa lähteä, täytyy varmaan kärsiä.



Toivotaan, että viikonloppuna tulee taas paljon tammivauvoja ja toivon, että olisin mukana siinä joukossa. eikös se niin mennyt opusten mukaan, että suurin osa vauvoista syntyy raskausviikolla 40+2 hedelmöityksestä!



Hauskaa viikonloppua kaikille.

Mulla alkaa olla voimat vähissä kun en juurikaan pysty nukkumaan. En saa koskaan unta ennen puoltayötä ja vessahätäheräilyt ovat klo 1, 2, 3-4. Ja yleensä sen kolmen jälkeen en enää meinaa nukahtaa, eli siinä menee tunti pari aina kirjaa lukiessa. Ja aamulla esikoinen on pirteänä pystyssä. Ja päiväunista ei kannata haaveillakaan.



Ja jos mies sattuu joskus olemaan kotona, niin en pysty nukahtamaan päivisin, en vain osaa, sydän hakkaa hulluna. Ja öisin särkee selkää ja alavatsaa aika kovasti, päivisin kestosupistus päällä. En siis pääse kävelylle tai mihinkään. Sattuu vietävästi kaikki pystyasennossa oleminen. Siistiä.



Ja ummetustahan mulla on ollut alusta asti, joten lääkkeillä sekin hoidetaan. Aika hautomo-olo tässä on, kun ei muuta voi kun keskittyä vauvan kasvamiseen.



Eppari-asiaa... Mulla oli eka synnytys käynnistetty. Käynnistys kesti 3 vrk, mutta kun eka supistus tuli, niin kokonaiskesto oli 4 tuntia. Eli todella nopea. Nyt vähän arveluttaa, että kuinka nopeasti tulee jos käynnistyy itsekseen... Silloin väliliha jouduttiin leikkaamaan (imukuppisynnytys), ja se oli todella kipeä pitkään. En pystynyt istumaan yli kolmeen viikkoon. Nyt olen rasvannut muutaman viikon Ceridalilla, josko siitä olisi hyötyä. Tosin, jos imukuppihommiin mennään, niin kai se on sitten pakko leikata.



Toi Ceridal on muuten ollut hyvä öljy. Ekassa raskaudessa olin laiska ja rasvasin vatsaa vain silloin tällöin, ja mulle tuli valtavasti raskausarpia. Nyt olen öljynnyt kunnolla alusta asti kerran päivässä ja yhtään viirua ei ole tullut. Mulla on nyt siis tosi kaunis massu ;)



Mies on viikonlopun töissä, tapaamme luultavasti maanantaina seuraavan kerran. Okei, se käy aina pari tuntia nukkumassa kotona, mutta muuten sitä ei näy. Hirvittää tämä oleminen kun lähtö voi loppujen lopuksi olla milloin vain. Mutta... tuskinpa sentään. Eiköhän tässäkin cytotecit ruleta.



Kivaa että täällä kuitenkin on seuraa meillä peränpitäjillä. On se luojan lykky, että laskettu aina on sentään aika lähellä, eikä vaikka juhannuksena! Vointeja kaikille.



ipu 38+6

Mulla olis tänään THE DAY, muttei merkkiäkään siitä, että vaavi syntyisi lähiaikoina. Odotus siis jatkuu..



Eilen käytiin neuvolassa ja kaikki vaikutti olevan niin kuin pitääkin. Harmitti vaan (etenkin miehen puolesta), kun terveydenhoitaja oli mokannut aikojen kanssa. Mun kortissa aika oli merkitty klo 14 ja sen ajan edellisellä kerralla terkkari meille sanoikin, mutta koneelleen hän oli merkinnyt ajan olevan 14:45. Mies oli lähtenyt kesken päivän kiireellä töistä, että ehditään ajoissa neuvolaan, mutta me sitten odoteltiinkin vähän pidemmän kaavan mukaan siellä aulassa.



Olen lueskellut teidän muiden juttuja anopeista ja omista äideistä, ja ajatellut, että omalla kohdalla kumpikin on onneksi aika maltillisia. Mutta eilen äiti yllätti mut, kun sanoi puhelimessa, että hänelle täytyy sitten ilmoittaa, kun tulee lähtö sairaalaan. Tekstiviesti ainakin kuulemma pitää vaikka keskellä yötä laittaa. Ymmärrän toisaalta, että äiti tahtoo tulla vaavia sitten sairaalaan katsomaan ja kun välimatkaa on lähes 200 km, täytyy kyyti saada ajoissa sovittua. Alkoi silti vähän ärsyttämään, että mitä se kenellekään kuulu, koska meille tulee lähtö ja eihän sitä tiedä, vaikka oliskin vielä " väärä hälytys" . Noh, sen näkee sitten, että muistaako sitä ilmoittaa, kun sen aika tulee vai unohtuuko asia kun on muuta ajateltavaa. ;)



Mä olen pessyt äitiyspakkauksesta muut paitsi toppapuvun ja -asusteet. Ne ei tule ainakaan ihan heti käyttöön, kun ostettiin alkuun vähän pienempi. Makuupussin pistin vielä pesuun, kun se haisi tuulettamisen jälkeenkin ihan tehtaalta.



Vielä onnitteluja nyytin saaneille ja jaksamista odottelijoille!



turkoosi & vaavi 40+0

Hei kaikille!



Joku mainitsikin, et tosi moni o saanut jo nyytin vaik on vasta alku kuu.. aivan totta, ajattelin samaa. Varmaan johtuu osaksi siitä kärsimättömästä olosta, kun tietää, et aikaa ei enää pitkää ole tämän masun kanssa..



Välillä tuntuu ihan uskomattomalta, et tää raskaus todella loppuu joskus!! :) Onko muilla samoja fiiliksiä? Vaikka on ollut suht helppo raskaus, kuitenkin se todella on, ainakin näin lopuksi, kirjaimellisesti RASKAANA olemista.



Täällä ei mitään merkkejä lähestyvästä jakautumisesta. Harmi!



Pikaiset kuulumiset vain, pitää mennä laittaa ruokaa..



Lumier rv 39

Äippäpolille oli aika tänään, aamulla kuvailtiin lantio ja nyt iltapäivällä ultrattiin vielä ja arvioitiin vauvan kokoa.. Perätilassahan se oli edelleen eilisistä neuvolatädin epäilyistä huolimatta.



Sain sitten nyt päätöksen synnytystavasta, ei edes vaihtoehtoja annettu. Sektio tehdään, koska mulla on normaalia ahtaampi lantio ja vauva taas on keskikokoinen/isohko. Ei siis puhettakaan että mun annettaisi edes yrittää sitä perätilassa synnyttää.



Leikkausajan sain 25pv, eli vain 2päivää ennen laskettua aikaa. Ei oo syytä leikata aiemmin kun mulla ei ole supistuksia ollut, kohdunkaulakin on vielä aivan ennallaan ja kiinteä. Mies on hyvin tyytyväinen ajankohtaan, sattuu nimittäin olemaan myös hänen syntymäpäivänsä. :)



Helpottaa tosiaan nyt tietää että kahden viikon päästä tämä odotus päättyy. Ja tuo synnytystapakin (tai siis sektio) on siinä mielessä helpotus, kun ei tarvitse miettiä että entä jos se ei mahdukaan... Vaikka olisin siis tosiaan ollut valmis yrittämään alakautta jos se olisi katsottu hyvin mahdolliseksi. Mutta näinhän tämä on nyt turvallisempaa.

Toivottavasti vaan sektio ja siitä toipuminen menee hyvin. Ja toivottavasti ei ala syntymään ennen leikkausaikaa, sitten joudutaan kiireelliseen sektioon, ambulanssilla pitää kuulemma tulla jos vedet menee..



Nyt vaan täällä siis odotellaan rauhassa kaksi viikkoa ja EI toivota supppareita, kuten monet muut täällä.



Frimmy rv37+5

Meille syntyi tyttö 4.1. !! Kaikki hyvin vaikka sektiosta toipuminen on ottanut lujille ja neiti valvottaa jo nyt ihan tosissaan. Mutta nyt ei ehdi enempää, palaan asiaan myöhemmin.



terv. väsynyt mutta onnellinen miina-liina

Ei auttanut eilinen sisätutkimuskaan, eli täällä ollaan vielä yhdessä koos!

Tuskin tässä mitään tapahtuukaan viikonlopun aikana, olen menettänyt toivoni!! Et maanantaina toivottavasti käynnistetään (vaikka alunperin ajattelin etten missään nimessä halua kokea käynnistystä uudelleen niin kyllä se tässä tilanteessa vaan taitaa olla ainut vaihtoehto.....blaah!)

En jaksaisi tätä oloa enää päivääkään. Onhan tätä odotusta jo kestänyt.



Ja todellakin tuntuu et tammivauvoja on syntynyt urakalla!

Ainakin kun itsellä oli laskettu aika jo 11 päivää sitten, ja edelleen vauva sinnittelee masussa.



Tsempit muille tammimammoille, varsinkin teille muille jotka jo yliajalla!! Täytyy muistaa et hyvää kannattaa odottaa!



satsuma 41+4



ps. meinas unohtua: taas oli tullut muutama vauvauutinen että PALJON ONNEA stage, miukkis ja miina-liina!!!!

Olen varmaa eka kirjottelija tänää. Lapset heräs aikasin ja tuossa leikkiivät. Iskä köllöttelee vielä yläkerrassa. Eipä tässä kummempia. Eilen käytii vuokraas elokuva ja katseltii se ku lapset saatii nukkuu. Saunassa käytii, ei mulla kyllä saunassa tule muuta ku turvotusta lisää. Yöllä näin unta et lapsivedet meni ja eivät sairaalas ottaneet kuitenkaa vastaa hui!!



Ulkoilut on tänää taas unohdettu, lämmön puolelle on menny +3 astetta näyttää mittari yök...jos kuitenki lähtis vähä kävelylle. Alennusmyynneis olis kiva käydä, meidän tyttö on venähtäny ja tarviis uusia housuja=) Aunut vaa et joulu vei melkee kaikki rahat niin taitaa jäädä haaveeksi.



Kyllä tämä on hassua ku joka aamu alan toivomaa et joko tänää pääsis synnyttää ja sitte seuraavana aamuna herää etteikö taaskaa=( Mulla on vielä reilu viikko la. Mut toivon käsi sydämellä et TULIS jo!!



Minä ja herne 38+5