**KESÄNUPPUJEN to-su**

[color=purple]Mie alan voida jo hyvin. Vihdoinkin tää hehkeä keskiraskaus on alkanut =). Hiukset alkaa olla tosi hyvässä kunnossa ja ihokin on jo parantunut. Itsetunto nousee ropisten tuon ihon paranemisen myötä. On inhottavaa kulkea finninaamaisena.



Nyt olen viihtynyt erinomaisesti töissäkin kun pääsin uuteen työpisteeseen. Oon jaksanut olla jalkeilla eikä enää heikota tai ole pahaa oloa. Toki työpäivän jälkeen on vähän veto pois, mutta se lienee ihan normaalia. En enää vatvo työasioita koko iltaa ja yötä mielessäni, nyt kun siellä viihdyn.



Maha alkaa jo olla hieman ahdistavan iso. Toisaalta on ihanaa, mutta toisaalta varsinkin istuessa tulee semmoinen läski-olo. Kyllä mie taas sit odotan sitä, että saa palata omaan vartaloon raskauden jälkeen. (toivottavasti mulla vielä on sellainen tän toisenkin lapsen jälkeen...)



Mitään kipuja mulla ei nyt ole ollut missään. Oon alkanut liikkumaan enemmän ja se auttaa kaikkiin vaivoihin =). Tällä viikolla kävin mammajumpassa ja uimassa + oon joka päivä kävellyt aika pitkiä matkoja. Maanantaina taas mammajumppaan. Miusta on ihanaa käyd urheilemassa kun on taas hyvä olo. Siitä saa energiaa! Se mammajumppa vaan on aika pliisu, sais syke hieman enemmänkin kohota. Siellä otetaan turhan varovaisesti. Ehkä pitää tehdä ne liikkeet liioitellen, että tulis edes hiki.



Käytiin tänään alennusmyynneissä. Esikoiselle ostin Intersportista Adidaksen college-puvun. Semmoinen vaaleanpunainen / tumma roosa. Se oli puoleen hintaan ja maksettavaa jäi vaan 17,5e. Meillä on ennestään yks tollainen puku ja se on ollut tosi hyvä. On kivannäköinen, mukava päällä, helppo pukea ja lämmin ym. Miehelle ostettiin juoksukengät ja mie sain sukkia ja alushousuja (jee!) En viitsi enää ostella vaatteita nyt raskauden aikana. Ostan sit kun oon taas omissa mitoissa. Vinkki: Älkää ostako heti synnytyksen jälkeen vaatteita, ne jää nopsaan liian isoiksi. Vaikka mie olin 2 viikkoa synnytyksen jälkeen lähtöpainossa, niin lantion kapenemisessa meni 4kk. Sitten vasta mahduin entisiin housuihin. Menin innoissaan ostamaan synnytyksen jälkeen farkut ja muutama kuukausi meni, niin ne olikin löysät.



Tiistaina rakenneultra, ei malttais odottaa!



Tytteli-83 rv 19+5

kovin on arat rinnat täälläkin. Ei enää niin kovin kuin alussa, mutta arat on. Ja jos on enemmän liikuskellut, niin tuntuu että kipeytyvät entisestään, vaikka hyvät ois liivitkin.



Juoksulenkit on todellakin taaksejäänyttä elämää, ei jotenkin vaan pysty. Ja sen huomaa, onpa löystynyt olo, ei kivaa :( Paino ei kuitenkaan ole noussut, johtunee varmaan pitkähköstä pahoinvoinnista, syöminen kun oli mitä oli. Nouseehan se, joo, mutta hyvilläni oon jos nyt aisoissa pysyy. Esikoista odottaessa kiloja kertyi ihan nokko!

Eli hiljaista on palstalla, ei kylläkään enää vatsassa : ) Samoin myös tässä yleisessä elämässä, eli eilinen päivä meni raksalla siivoillessa, ruokaa laittaessa ja lapsia kaitsetessa - järjestys lähinnä käänteinen. Ihan tältä istumalta on taas lähdettävä, kun ruuat on kaikki siellä...



Kovin on harmaata taas vaihteeksi ulkona, lunta on tuskin nimeksi, pieniä laikkuja vain... : / Kurjan pimeää!



Mutta nyt on mentävä... palaan taas ihan oikeille jutuille ensiviikolla, kun on paremmin aikaa. vointeja : )



♥ art rv19 tienoilla

Juu, masentavan harmaata on. Olisi ollut kiva nauttia lumesta pikkaisen pidempään.



Liikkeitä tuntuu täälläkin, kylläkin aika hentoja. Terkkkaria lainatakseni, eivät ne tästä muuta kuin voimistu. Ja kohta on edessä aika kun tuskailee vauvan potkuja kylkiin ym.



Tänne ei oikeastaan kuulu mitään kummia. Hyvin voidaan, masu kasvaa jne.



Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille nupuille!



Eliador ja vimpula 19+2

Uusi viikko alkoi - puolivälissä jo! Maha on vaan isompi ja isompi, kunnon pallo jo. (Oliko esikoisesta muka jo näin iso, tuskin..)



Yöuneni ovat parantuneet huomattavasti! Nukun kuin tukki aamuun asti, tänäkään aamuna en ole kuullut pihahdustakaan miehen kello 4.45 ylösnoususta/töihin lähdöstä, vaikka aina siihen havahdun. Olen jo viikon, kahden verran ihmetellyt harvinaisen tuhtia nukkumistani.. Mukavaa :)



Hengittäminenkin on muuttunut; hengästyn ja tuhisen paljon, välillä tuntuu että hengittäminen on hirveän pintapuolista. Muilla samaa?



Eilen näin itseni digikameran kuvasta, ja järkytyin rehevää olemustani :) Olen normaalisti hieman alipainoinen ja pienirintainen, ja en ollut tunnistaa itseäni kuvasta isorintaisena (no ei ole kuin B ;) -- kasvotkin ovat pyöristyneet. On se kumma mikäli eivät ole jo töissä huomanneet -- ja ilmankos vanhan tuttuni tavatessani sen katse harhaili ensin mun vartaloon ;) No, 3 kiloa on tullut lisää lähtötilanteeseen :)



Ensi viikolla marssin pomon luokse ja täräytän että toukokuun alussa jään äitiyslomalle. Saampa sitten heti paljastaa vatsanikin työpaidan alta, ja saan olla rehellisesti (ja rehevästi) raskaana työpaikallakin.



Hyviä tulevia neuvolakuulumisia kaikille :)



Sakariini (ja ilmeisesti pikkutyty) rv 20+1

Onhan se jotenkin hankalaa. Raskasta? Ahdasta?



Mua niin kummastuttaa kun pötsi on selkeä möhis seistessä, ei saa mitenkään vedettyä sisään vaikka kuin koittais hoikistella ja tuota möllykkää ei voi olla huomaamatta.. Mutta! Kun makaa selällään, niin koko pallukka katoaa lähes olemattomiin? Täh? Tuota minen ihan tajua.

Heippis,



On tosi ankea keli joo :(

Vettä tihuttelee koko ajan ja +2. Toivottavasti sit ei oo -30 kun muutto kuun lopussa! :D



Mä kävin aamusella taas reippailemassa hyvän kävelylenkin. Se aina piristää kyllä todella! :)

Nyt ollaan sit vaan oltu...

Kurjaa lapsille kun eivät oikein ulos näillä keleillä halua eikä siel kivaa sateessa ole ollakaan.



Eilenkään ei ollut pahaa oloa yhtään. Jospa pikkuhiljaa tosiaan helpottaa.....



Ja hengityksestä. Mulla samaa.. eli kans hengästyn helpommin mut sit kun kävelee reippaasti ja syke pysyy suunnilleen max 135 paikkeilla niin sit se ei tunnu pahalta.



Vaikka maha ei kovasti näykään, se tuntuu kyllä ja tuntuu että se hallitsee mun koko kehoa.. :)



Potkuja satelee taas vaan koko ajan. Aamusta iltaan.. tosi vilkas pikku pötkäle.. :)



Mulla on sairasloma nyt ohi ja huomenna töihin paluu. Päivä kerrallaan vaan..



Hyvää alkavaa viikkoa!



a_j + pötkäle 19+3 (tai 20+3)

Voi vitsi, just meinasin tänään kysellä teiltä, tuntuuko hengittäminen teistä jotenkin raskaalta. Loistavaa, että muillakin on outoja tuntemuksia. Minulla on sellainen olo parin viikon ajan, että hengitän tosi pintapuolisesti enkä saa kunnolla henkeä. Käyn koko ajan niistämässä, koska olo on sellainen, että olisi vaan niin tukossa. Mutta kai se on ihan normaalia, kun muillakin on :)



Kaikenlaisia kipuiluja on taas ollut, viiltävää kipua ja jomotustakin. Ja joskus tuntuu, että vauva potkaisee johonkin venyvään lihakseen ja sitten taas sattuu hetken aikaa. Ei nuo haittaa, jos vaan tietää, että ei ole mikään vikana.



Minullakin on aika litteä maha, kun makaa selällään, mutta ainahan maha painuu sisään maatessa, en olisi huolissani :)



Poltsi ja rauhallinen pikkuhenkilö, rv 18 tasan (hui!)

Mullekin kävi niin että pitkä teksti hävis ku painoin jotain väärää nappia, ottaa päähän. Pitkästä aikaa ku jaksan kirjottaa niin sit käy näin. Yritän myöhemmin uudestaan, nyt en jaksa.

Tänään alkoikin ihan kunnolla jomottaa häpyliitosta. Kävin pitkän sauvakävelylenkin ja se menikin oikein hyvin, mutta nyt tuntuu, ettei pysty enää ottamaan yhtään askelta kun luihin koskee ihan mahdottomasti.



Miekin hengästyn helposti. Pienikin ylämäki, niin alan puuskuttaa ihan mahdottomasti.



Huomenna alkaa sitten taas arki. Laskin just, että 15 viikkoa enää äitiyslomaan. Ei se loppujen lopuksi ole pitkä aika.



Päätettiin ottaa joka tapauksessa äitiyspakkaus, tuli poika tai tyttö. Meillä kun ei ole vauvalle mitään talvi- eikä välikausihaalaria, joten kyllä se pakkaus on kätevä. Esikoiselle ei otettu pakkausta, joten on ihanaa päästä sit hiplaamaan ja levittelemään sitä =). Alunperin kun ajateltiin, että jos tulee tyttö, niin ei oteta pakkausta, koska esikoinenkin on syntynyt kesäkuussa ja kaikki hänen vaatteet on tallella, lukuunottamatta sitä talvihaalaria.



Tytteli-83 rv 19+6 (huomenna häämöttääkin puoliväli)

Meillä ollut ihanan rauhallinen viikonloppu, ei tarvinnut ryntäillä minnekään. Sairasloman jälkeen on ihanaa, kun pääsin käymään bodybalancessa ja pilateksessa. LAsten kanssa käytiin myös luistelemassa, tai siis harjoittlemassa pystyssä pysymistä;) Ihan hauskaa oli kuitenkin. Mulla on nyt ollut tosi hyvä olo, väsyttää vain. Jospa nuo rautatabletit hieman auttaisivat asiaa. Tosin tuo masentavan harmaa sää ei ole omiaan auttamaan asiaa...

Mä olen huomannut, että herään aina joskus aamuyöstä enkä saa unta, vaan rupen pohtimaan kaikkea, mikä voisi mennä pieleen. Mietin, onko vauvalla kaikki hyvin, kun en tunne liikkeitä, ja pelkään, että saan taas sen kammottavan kasvohalvauksen, mikä tuli viimeksi synnytyksen jälkeen ja kaikkea muutakin maan ja taivaan väliltä. Miehen ja lasten terveyttä ja varmaan koko maailmaa. Sitten nukahdan juuuri kun pitäisi herätä ja olen ihan puhki. Liittyyköhän tämäkin tähän raskauteen? Mulla ei kyllä ole aikasemmin ollut tällaista. Ja kun ajattelin oikein nauttia tästä raskaudesta, niin sitten vaan stressaan kaikkea mahdollista. Onko muilla ollut mitään vastaavaa vai olenko vain ihan sekopää?

Mutta töihin pitäisi taas huomenna mennä, paljonkos niitä viikkoja äippälomaan olikaan, ei ihan hirveesti kuitenkaan ;)