Teille, jotka vuosikausia kotiäitinä

Kävin mielenvirkeyden ylläpitämiseksi pieniä kursseja kotiäiti- aikana.

Ihan kansalaisopiston yms. ja sitten kun viimeisn lapsen hoitovapaa loppui hakeuduin opiskelemaan uuden ammatin, eikä ollut vaikeaa sopeutua työelämään ja opiskeluun, päinvastoin tuntui tosi kivalta päästä tekemään jotain muuta kuin vuosia tehnyt. Koin että eräs vaihe elämässä ohi ja uusi alkoi :D

erikoistunut lapsiin ja nuoriin ja lisäksi mulla on yli 5 vuoden työkokemus alata ja siihen päälle vielä 2 omaa lasta, niin en usko että työnsaanti sosiaalialata on kovin vaikeaa!

Eli halusin elää tämän pikkulapsivaiheen täysillä lasten ehdoilla ja nyt etsin ihan eri innolla uutta suuntaa työelämälle!

Uskon palaavani työmarkkinoille ihan kivasti... Mut en vielä tiedä kun en ole hakenut ja vakkariduunia ei ole odottamassa. Mun asenne on sellainen, että jollen duunia löydä, niin sitten perustan vaikka kotisiivousfirman tai opiskelen tmv. työttömäksi en kortistoon jää!

Ajattelin mennä töihin kun kakkonen on 3v ja sitten olen ollut 5,5v kotosalla. Siellä se työpaikka odottaa, ei asiat niin kauheasti muutu ettei niitä vois taas opetella ja päivittää. Itse koen hulluksi ajatuksen että ei vois olla kun esim. 9kk lapsen kanssa kotona ettei työelämä aja ohi. Työikää on meillä lapsentekoikäisillä vielä jäljellä kymmeniä vuosia mutta pikkulapsiaika kestää vain muutamia vuosia. Kaiken voi varmasti ottaa myöhemmin kiinni ja ohi menneitä tilaisuuksia tulee taas uusia.



En ole kyllä mikään " uraohjus" . Olen oikeastaan löytänyt itseni uudelleen kun on ollut aikaa pohtia haluanko todella tehdä työtäni eläkeikään asti. Haaveilen nyt työstä joka antaisi minulle ja muille enemmän, hoitoala kiinnostaisi joten sitten olisi opiskelut edessä.

mitä sitä tekis sit kun ja jos. Yliopisto-opinnot kesken, tosin siitä alasta on alempi ammattitason tutkintokin. Sitä alaa en varmaankaan jatka, ellen sitten jotenkin uskaltaudu yrittäjäksi. Muuten en tiedä mitä ihmettä sitä tekis. Lisäksi mies on niin epäsäännöllisesti töissä, reissuissakin usein, että minkään kurssin tai koulutuksen aloittaminen ei ole ihan simppeli juttu. Se tietysti helpottuu, kun lapset tulevat hieman vanhemmiksi. Lapsia 5 ja 2 ja nuorin vielä massussa.

Etsin uuden työpaikan hoitovapaan aikana.