Miksi yksinhuoltajia morkataan täällä?
Asuuko kaikki niin levottomilla alueilla ettei siellä äiditkään tee muuta kuin juoksee baareissa uutta miestä hakemassa? Itse jäin yksin kun mies jätti ja elin seuraavat kuusi vuotta kuin nunna ja samantapaisia kohtaloita on muillakin tuntemillani yksinhuoltajilla, miksi siis yh:lla on niin huono maine?
Kommentit (14)
olen siis yh ja ylläoleviin kliseisiin sopiva. Silti aina joku yrittää tunkea minua niihin, lähinnä siten että puolituntemattot kuvittelevat yh: n saavan hurjia tukia jne
Todellisuudessa olen akateeminen, hyvin tienaava ja nousujohteisella uralla oleva naisihminen. Julkisella puolella olisin maksanut lapsista täydet tarhamaksut (lapset olivat yksityisessä päiväkodissa), ainoa tuki mitä saan on huima korotus lapsilisään (viime vuonna 36e, taisi nousta nyt vuoden alussa 46 euroon)
Minulla ei ole velkaa, asumme isossa omistusasunnossa ns hyvällä alueella. Matkustamme 2-3 vuodessa (lappi ja kaksi kertaa ulkomaille)
Silti tulee tilanteita, joissa joku lähes tuntematon kehtaa päivitellä, miten minulla on varaa monen sadan euron ulkoilutakkiin tai käsilaukkuun. Käytännössä siis niin, että keskustellessani jonkun kanssa tietyssä tilanteessa mainitsen asuvani lasten kanssa ilman toista vanhempaa - siinä vaiheessa keskustelukumppani päivittelee, että kyllä sitä taidetaan eronneena hyvin pärjätä kun on varaa tuollaista ostella ja annetaan rivien välistä ymmärtää, että käytän väärin yhteiskunnan rahoja =)
Nykyäänhän yhä isompi osa yksinhuoltajista on itse asiassa yhteishuoltajia, joilla on keskivertovaimoa enemmän aikaa panostaa itseensä, harrastaa ja tavata ihmisiä. Näin siis, jos lapset ovat vaikkapa puolet ajasta isällään. Itse olen yh-aikanani alkanut liikkua toden teolla, laihtunut monta kiloa ja löytänyt naisellisuuteni uudelleen. Huomaan kyllä parin lähipiirin ukkomiehen panneen asian merkille, mutta minua eivät varatut kiinnosta, joten en ole uhka kenenkään liitolle.
Ja mistäpä tietäisi vaikka oltaisiin vähän kateitakin. Itse roikutaan huonosssa suhteessa periaattella periksi en anna.
Yksinhuoltajathan ovat pelottavia vamppeja, jotka voivat hetkellä minä hyvänsä napata kiltin ja kunnollisen perheenisän itselleen ja äpärilleen elättäjäksi.
ruvennut semmoiseksi liian löyhin perustein ja se ärsyttää, sillä lapsensa kärsivät. Itsekkyys ärsyttää.
Ei koske kaikkia.
*kiipeää ripustamaan sädekehän ysin pään ympärille*
eli lapsi on viikko-viikko-systeemillä molemmilla, on ainakin niin kamala tapaus...
Aina kun nähdään tai soitellaan, mä kuuntelen miten rankkaa sillä on, nyt kyllä kun lapsi tulee ens viikolla hänelle, saa mennä mummolaan viikoksi, että hän saa kerrankin tehdä omia juttujaan (eli ei näe lastaan 3 vkoon), kun on seuraava loma, lapsi saa olla isällään että hän saa aikuisten loman, hänkin tarvii kyllä omaa aikaa joskus jne jne.
Yritän aina väliin sanoa, että ymmärrän kyllä että olet joka toinen viikko yksin vastuussa lapsesta, mutta ei silti tavallisilla perheellisilläkään ole mitään omia kahden viikon lomia jne. Hän ei ymmärrä yhtään....Mä vaan olen vankina täällä kun en voi joka toinen vkl lähteä baariin...
ainoa tuki, mikä tuli, oli lapsilisän korotus ja yhtään aikaa ei ollut koskaan itselleen minuuttiakaan.
Mulla on hyvä duuni, hyvä palkka, lapsi menee ensi vuonna eskariin. Mieluummin näin kun puolivillaisen miehen kanssa, johon moni kaveri on sortunut kymmeniksi vuosiksi. Mun elämä on hyvää.
Tunnen hyviä äitejä ja todella huonoja äitejä. Huonoja äitejä on usein enemmän naimisissa olevissa. YH:lla ei ole varaa luottaa kenenkään muuhun kuin itseensä, joten hän hoitaa asiat hyvin. Naimisissa olevat usein jättää hommat puoliväliin kun mieskin voi hoitaa.
Ja rahasta vielä sen verran. Mulla on hyvä palkka, yksi lapsi ja omistusasunto. Mulle jää varmaan enemmän käteen kuin jos olisi keskipalkkainen mies ja vaikka kaksi lasta. Varsinkin jos mies haluaisi auton, taulu-tv:n ja kotiteatterin. Nyt mä saan itse päättää mitä ostan.
Mekin olemme olleet viime vuonna Lapissa ja ulkomailla. Huhtikuussa lähdemme taas matkoille. Eli paskaaks tässä.
Toki jos sais ottaisin hyvän ihanan miehen ja paljon rahaa, mutta en itke itseäni uneen kun ei ole. Enkä mä ala Peraa ja Kakea ja Makea raahaamaan meille kotiin jos vaikka siitä tulisi jotain.
50 % eroaa joka tapauksessa ja joka viides lapsi asuu yhden vanhemman kanssa. Eipäs nuolaista ennen kuin tipahtaa!
Sitten haukutaan niitä, jotka ovat tehneet ratkaisun.
t. ei-yh
Minulla on yksi lapsi ja käyn töissä. Yhteiskunnalta saan rahallisena tukena lapsilisän ja asumistuen, joka on n. 20% vuokrasta. Käyn baareissa kerran tai kaksi vuodessa. Poltan, mutten koskaan niin että lapsi näkee tai esim. rattaita työntäessä. Lapsi on syntynyt avioliitossa, vaikka nuorena hänet sainkin. Ja yksinhuoltaja olen ihan ilman omaa syytä; ex päätti lähteä nuoremman matkaan.
Ehkä meidät sitten koetaan uhkana. Omasta kokemuksesta voin sanoa että ei se naimisissa oleminen ole seurustelun este eikä edes hidaste.
Silti mulla ei ole minkäänlaista tarvetta alkaa kohottamaan ihmisten käsitystä yh. sta. ihan vapaasti saavat ajatella musta mitä vain- tosin aina nostan hattua kun tapaan kaltaiseni naisen, joka todella kantaa vastuun lapsistaan -YKSIN.
että käytätte miehiä ja yhteiskuntaa hyväksi. Elätte tukien varassa. Ja juuri siksi lapsia teette että niitä saisitte. Käytte kapakoissa, juotte ja poltatte. Ette käy töissä. Paljon miehiä. Mutta nythän teillä oiva tilaisuus korjata nämä väärinkäsitykset