SYYSIHMEET -08
Luulin jo, että koko keskusteluryhmämme on poistettu kokonaan, kun ei välillä meinannut löytyä ollenkaan. Kovin on kyllä ollut hiljaista täällä.
Meitsi odottelee jo kovasti kesäloman alkua. Reilu kuukausi pitäisi vielä paiskia töitä. Mulla on aivan mielettömän kokoinen maha jo. Hiukan välillä ärsyttää, kun ihmiset ihmettelevät vatsan kokoa ja epäilevät mun odottavan kaksosia. Onneksi painoa ei ole muuten kertynyt paljon, kaikki on vaan tullut tuohon mahan seudulle. Mutta samanlainen olin jo ekassa raskaudessa.
Meille on muuten tulossa tyttövauva, sen sai varmistettua punktiosta!
T: Syysäiskä ja pallomaha rv 25+5
Kommentit (53)
Hyvä xenon, tätä tässä kaivattiinkin =o).
Olen 26v ja kotoisin pk-seudulta, mutta asumme Pohjois-Savossa. Esikoista odotellaan, clomivauva tulossa, toivottavasti. Taustana PCO joka kylläkin todettiin syksyllä hävinneeksi, sekä uusimpana kilpirauhasen vajaatoiminta.
Plussa paukahti 29.12.07, ja laskettu aika on 9.9.2008. Samoissa mennään kuin Xenonkin xD. Alkuraskauden ultra on 21.1 ja eka neuvola 25.1. Nyt vaan jännittelemäänonko tuolla mahassa mitään...Aika paljon pelottaa että ei ole, kun oireet ovat vähentyneet.
T: Mimskeli ja Pätkis 5+1
Onneksi olkoon Xenon!
Piti tulla onnittelemaan Teitä onnistuneesta Pas:ista. Toivottavasti kaikke menee hyvin! Minä kirjoittelen tuolla Toukokuiset ¿08, jonka sinä olit ilmeisesti aloittanut syyskuussa! Toivon todella teille kaikkea hyvää!!
Ja muillekin plussanneille paljon onnea!!
T.SolinaPolina
Moikka,
olen ens kuussa 26v. täyttävä 2 lapsen opiskelija äiti. nykyistä lasta on toivottu pitkään ja toivokin jo menetettiin kun ei noita menkkoja tullut ku viimeks melkein vuos sit. lääkärikin laittoi lähetteen erikoislääkärille joka ois tutkinut paremmin tilanteen. just kun sen lähetteen sain niin sit saankin tietää olevani raskaana. nyt mietitään missä mennään mut mul on marraskuussa tehty labras nega testi muitten kokeitten joukossa ja oireita ollut vast kolmisen vkoa et lääkäri arvioi et hedelmöitys tapahtunut joulukuussa. asia varmistuu kun pääsen ultraan tarkistuttaan että missä mennään :) mut, siis mitä luultavimmin laskettuaika on siis syyskuussa \o/
onnea kaikille muillekkin plussanneille!!
Eli minäkin ilmoittaudun tähän pinoon ja toivottasti pysyn kyydissä syyskuuhun asti!!
En ole ihan varma miten nämä päivät lasketaan, mutta luulen, että menossa on 5+0 la 11.9.
Olen 35v ja lasta ollaan miehen kanssa toivottu jo viisi pitkää vuotta. Yksi keskenmeno on mahtunut matkan varrelle (tuulimuna) ja kaikenlaista muutenkin.
Tämä raskaus sai ilmeisesti alkunsa metformiinin myötävaikutuksella, itselläni pco. Eli jännää on, meillä oli suunniteltu IVF nyt vuoden alkuun, joten ajoitus oli nappiin siinä mielessä!!
Ajattelin varata ultran 25.1 eli silloin olisi 7+1 ja käsittääkseni tuolloin pitäisi syke näkyä jos on näkyäkseen.
Kaikille hurjasti onnea odotukseen!
Kirjoittelemisiin!!
Moi taas kaikki syysihmeet. Mulla on maailman huonoin nimimuisti, ja aina ihmettelen kuinka jotkut täällä osaa vastata pitkiinkin viestikethuihin jokaiselle erikseen.. Toivottavasti ehdin tässä oppia muistamaan minkä nimimerk takana kukakin on..
Mutta halusin vaan hieman udella teidän muiden oireista. Mulla toivo ja pelko vaihtelee päivänmittaan (on niin uskomatonta, että me ihan oikeasti saisimme vauvan). Lähinnä tietenkin tarkastelen oireitani koko ajan..
Onko teillä kaikilla muilla jo pahoinvointia, palelua ja ties mitä?
Mulla on " vaan" rinnat turvonneet ja juoksen öisin pissalla jopa neljäkin kertaa. ARG. Ehkä oireena voi mainita mun mielialan vaihtelut. Mulla saattaa palaa pinna ihan pienistä ja todella tyhmistäkin asioista.
Muuten ei mitään oireita ja mietin että itse luulisin, että kohdussa tuntuisi jotain jos siellä jotain oletetaan kasvavan = ei tunnu juuri miltää (tosin turvotusta) ja pahoinvointia mulla ei ole ollenkaan, eikä hajut, maut ym ole yhtään outoja. Ne joilla on pahoinvointia varmaan toivoisi ettei olisi ja minä taas toivon, että olisi.. tai en toivo, jos osaisin muuten luottaa, että tämä raskaus on kaikin puolin normaali...
nyt on kait 5+1 VASTA!!! Pitäisköhän käydä verikokeessa ottamassa se HcG..
Kaipa sitä pitää uskaltaa tulla tänne kirjoittelemaan. Hyvin alussa siis mennään, la ois 14.9. Mulle tämä on toinen raskaus, sain pojan heinäkuussa 2006. Taustalla pco ja ennen ekaa raskautta takana pari vuotta yritystä. Molemmat raskaudet ovat saaneet alkunsa metforminin avulla. :)
Jupiterinrengas, kyselit tuolla lapsettomuuspuolella metuista, niin mä jatkoin ekassa raskaudessa rv 12 asti ja nytkin suositeltiin. Useampi lääkäri on suositellut metujen jatkamista nimenomaan pcon korkeamman keskenmenoriskin johdosta.
Oireista: ei siis mitään! Väsyttää ehkä tavallista enemmän, mutta kyllä tuo poikakin niitä voimia vie. :) Nälkäkin tulee ehkä vähän herkemmin. Rinnat oli ekassa raskaudessa kipeät, nyt vain välillä tuntuu pientä jomotusta, ei juuri mitään. Vähän arveluttaa tämä oireettomuus, mutta toisaalta ekankaan kanssa ei ollut juuri mitään. Eka neuvola + ultra tammikuun lopussa, joten sinne asti sitten jännäillään.
Tsemppiä kaikille alkuraskauden jännäykseen! Ja pidetään pienet matkassa.
bisous rv4+6
Heipsis!
Tämä puoli se vaan tuntuu tutummalta, vaikka tämä toinen raskaus sai alkunsa tällä kertaa ihan ilman yrittämistä. Jos vaan huolitte joukkoon? Meillä päätettiin olla käyttämättä ehkäisyä esikoisen syntymän jälkeen ja toinen on ollut toivottu siitä lähtien. Imetin poikaa 11kk eikä sinä aikana tullut menkkoja. Ennen plussaa ehti tulla yhdet menkat imetyksen lopetuksen jälkeen.
Mulla myös taustalla PCO ja esikoispoika 11/06 sai alkunsa kolmannesta aiotusta inseminaatiosta lääkityksellä clomi+pregnyl, mutta se itse inseminaatio jäi meitlä aikatauluongelmien takia tekemättä. Sitä ennen monen monta tuloksetonta clomikiertoa. Tämä raskaus on saanut alkunsa jossain vaiheessa joulukuuta ja laskettu aika on vielä hakusessa, mutta syyskuulle se osuu jokatapauksessa. Ekan haamuplussan sain 29.12. ja se vahvistui 31.12. ja viimeinen varmistus tuli tehtyä 4.1. jolloin tuli jo ihan vahva plussa. Silloin harvoin kun mulla on ovulaatio ollut niin kierto on ollut 32 päivän luokkaa ja sen mukaan olen nyt laskenut raskausviikot.
Miten teillä muilla on ollut kohdunkasvukipuja? Minä osasin oikeastaan niistä epäillä raskauden mahdollisuutta ja silloin testaamisen aikaan oli paljon sellaista menkkamaista jomotusta. Nyt on satunnaista nipistelyä ja vihlontaa. Tuulimunaraskaus kovasti pelottaa, kun tuntuu että tämä luomuraskaus ja mahdollinen luomuvauva olisi ihan liian hyvää ollakseen totta :( Muuten on kovasti väsymystä, ruoka ei maistu, satunnaista pahaa oloa, palelua ja pissillä ravaamista.
Kovasti onnea muille syksyistä ihmettä odottaville ja toivotaan pikkuisten pysyvän mukana!
Mörötin, poika 11/06 ja pikkuihme rv6+
Olen tuore tapaus: tänä aamuna plussasin :) Ja lasketuksi ajaksi on laskurin mukaan tulossa 18.9. ja viikkoja nyt vaivaiset 4+2.
Tämä plussa on ' luomuihme' , olemme yrittäneet pikkukakkosta reilun vuoden ajan ja tarkoituksena oli hakeutua PAS:oon (meillä 1 alkio Diacorin pakastimessa) maaliskuuhun mennessä, jos ei olisi tärpännyt. Nyt näyttäisi siltä ettei sitä tarvitakaan :)
Esikoinen sai alkunsa 3 vuoden yrittämisen, 4* IUI:n ja ensimmäisen IVF:n (epäonnistui) jälkimainingeissa luomusti (tuntui todeliselta ihmeeltä silloin). Meillä syytä lapsettomuudelle ei tutkimuksissa löytynyt, mutta lääkäri uskoi kyllä IVF-hormoneilla olleen osansa raskautumiseen. Esikoinen syntyi siis 2/2006 ja ikäeroa tulossa nyt reilut 2,5 v.
Eka raskaus oli oireeton (loppuviikkojen turvotuksia lukuunottamatta) ja tosi helppo- voin hyvin koko ajan. Samanlaista toivotaan tästäkin.
Hyviä vointeja kaikille, palataan asiaan.
Olivera *hiukan varovaisesti vielä iloiten*
olen 36 v. (keväällä 37) ja asumme Keskisellä Uudellamaalla.
Jupiterinrengas: mulla sama ongelma. taitaa vanhuus kolkutella ovella kun on vaikeuksia muistaa mitä piti kommetoida kenellekin kirjoittajalle ;)
Keskenhän se sitten meni. Sovitaan että mä olen se pakollinen statistiikka tässä porukassa, niin pidelkäähän te muut pienet kyydissä!
bisous
Voi surku bisous :( ..tosi harmillista..
Itse jännitän kuollakseni huomista kun mulla on se raskauden keston määritys ultra. Toivottavasti siellä näkyis jo jotain ja kaikki ois kunnossa.
Otan osaa!
Pelko on itselläkin koko ajan mielessä. Yksi keskenmeno takana ja lapsettomutta muutenkin 5 vuotta, että en millään voi uskoa, että meillä kävisi tällä kertaa hyvä tuuri.
Viikko ekaan ultraan eli silloin 6+6. Mä en melkein uskalla mennä koko ultraan. On tämä kyllä todella jännittävää.
Tsemiä kaikille!
piina jatkuu vielä. ultrassa ei näkynyt vielä mitään. löytyi kyllä " tila" kohdussa mihin alkanut kehittymään ilmeisesti. oli hieman kohtu laajentunut ja sanoikin että ilmeisesti niin alussa vielä ja niillä aika vanha ultralaite siel neuvolas et ei sen takii vielä löytynyt sykettä. Paniikissa jo kyselin et voiko olla tuulimuna niin sano et ei ainakaan viittais siihen et normaalisti tuulimunas ois kohdun kanava auki et se pääsee tulee ulos mut mul se oli visusti kiinni ja kova. ymmärrä nyt noista sitten. se konsultoi sitä kuvaa jonku sen toisen lääkärin kans ja soittelee mulle huomenna et miten tästä eteenpäin, et saanko sit lähetteen ihan sairaalaan. kaiken huipuks sit tänää soitti se erikoislääkäriki jonka piti tutkii tätä mun kuukautishäiriöö, et huomiselle ois ollu mulle aika.. mut, se sit kumottiin tän raskauden takii.. inhottavaa piinaa nyt vaan kun niin odotti et ois jotai näkyny et ois saanu huokasta.. onks kellää mitää vastaavii kokemuksii et ei ois eka näkyny mut et myöhemmin kuitenki ois? pelottaa iha hulluna jos siel ei kasvakkaan pikkuista :(
Tänä aamuna plussasin, että niin tuore juttu on :)
Pää onnesta sekaisin, ei tätä oo uskoa todeksi! ;)
Meillä mieheni kanssa yhteisiä lapsukaisia 2, sekä mulla ex-suhteestani 1 (joka tosin asuu jo " omillaan" , täyttää kesällä jo 18 v).
Sekundääristä ja selittämätöntä lapsettomuutta taustalla nyt miltei 2,5 v, ja tutkimuksissa ja hoidoissa ollaan käyty Diacorilla.
Vaille tulosta.
Nyt pidettiin tarkoituksella hoitopaussia, tuntui etten jaksa ainaista odottamista-toivomista-pettymistä, ja nyt siis luomusti tärppäsi ;)
Itselläni ikää pian 36 v, ja rakas mieheni 2 v mua vanhempi.
Lapsemme 5,5 v sekä pian 4 v.
Meidän keskimmäinen on kovasti toivonut meille vauvaa, ja jatkuvasti kysynyt, että " äiti, tuleeko meille joskus vauva?"
Ja ai että kuinka tuo kysymys mua on liikuttanut, niin ilosta että sitä kovasti toivoo, kuin surustakin, etten oo aiemmin raskaaksi tullut.
Tänään kp 30 (28-32), ja ajattelin piruuttani testata, kun olemme lähdössä mieheni kanssa viikonloppureissulle keski-eurooppaan.
Ja mitä silmäni näkivätkään...-ne kaksi maagista viivaa-, selkeääkin selkeämmät...voi sitä riemua, itkin onnesta, tuntui että sekoan :D
Ei tätä vielä todeksi uskokaan, kyttään testiä ja kuulostelen oireita, mitä VÄHÄN kyllä on (ikenet verestävät, rintojen päitä kutisee, alamahajuilintoja, väsymystä, nälkää, pissahätää, mielenherkkyyttä, yllättävä verenvuoto nenästä, jne.), mutta en jaksanut uskoa mahdollisuuteen, että hartain toiveemme olisi käynyt toteen.
Nyt vaan toivon, että pikkuinen on asettunut oikeaan paikkaan, ja tajuaa pysyä siellä turvallisesti loppuun asti :)
ONNITTELUT MUILLEKKIN PLUSSANNEILLE! :)
Ja suurimmat pahoitteluni hänelle, jolla kesken meni :( Ikävää!
t: Muumimamma-72, ja " Jymy" , rv 4+, 2,5 v lapsettomuuden jälkeen
Oli konsultoinu toisen lääkärin kans joka tekee paljon noita varhais ultrii, niin se kuva minkä se otti mun kohdun tilanteesta vastais vkoja 5+.
sanoi vaan et nyt pitäis varata iha normaali neuvola aika kuukauden päähän ja jatkaa iha normaalia odotusta.
kyselin siit tuulimunan mahdollisuudesta ja sanoi et se on 30% mahdollisuus, mut et iha rauhallisin mielin pitäis nyt vaan odotella et pääsee sit np-ultraan. ja et jos tulee vatsakipuja tai veristä vuotoa niin sit hakeutua lääkäriin.
ONNEA MUUMIMAMMA-72 PLUSSAUKSESTA!! :)
Onnittelut muille plussanneilla ja pahoittelut keskenmenon kokeneelle!
Minun tarinaa: Esikoista tahkottiin neljä vuotta. Epäonnistuneita hoitoja on takana riittämiin ja niistä kaksi keskenmenoa. Kymmenes hoito toi meille sitten lopulta pienokaisen. Ongelma on miehen siittiöissä. Lääkärit eivät antaneet mitään toivoa luomuraskauteen ja lopulta näytti, etteivät he uskoneet meidän ikinä saavan lastakaan. Niinpä onnistunut raskaus ja terve lapsi tuntuivat jo niin suurelta ihmeeltä, ettei enempää uskaltanut ajatellakaan. Ikääkin kun on jo 39-vuotta. Mutta samasta syystä ei tullut mieleenkään, että käyttäsi ehkäisyä. Poika on vasta 10 kuukautta ja luomuplussa pääsi täydellisesti yllättämään :O. En ikinä olisi uskonut sitä kohdallemme.
Tein testin, kun olo rupesi epäilyttävästi muistuttamaan ensimmäisen rakauden oireita. Ensimmäisenä rupesin heräilemään öisin, sitten alkoi jatkuva vessahätä, palelu ja kuumotus, ruokahaluttomuus, hajut tuntuivat voimakkailta, rinnat pinkeiltä ja aroita, ja lopulta mukaan hiipi kuvotus. Kuukautiset olivat myöhässä, mutta koska imetän vielä, kiertoni ei ole ollut suunnattoman säännöllinen enkä pannut tällä asialle painoarvoa. En siis tiedä, millä viikolla olen, mutta jotakin haarukoin: Lasketun ajan on oltava syyskuussa. 28.1 on ultra ja siihen asti pidättäydyn arvailemasta tarkemmin, miten pitkällä raskaus on.
Plussanneeksi lapsettomaksi itseni tunnen, sillä karut hoitokokemukset eivät ikinä unohdu eikä se epätoivo, mikä niitä vuosia varjosti. Nyt sitten elämä näyttää toista äärilaitaa... (tämä olisi silti jollekulle jotakin aivan itsestäänselvää??)
Käytiin tänään alkuraskauden ultrassa. Jännitti niin mahottomasti, ei sitä pysty sanoin kuvailemaan. Tuntu ikuisuudelta aika ennen kuiin lääkäri sanoi: onneksi olkoon, täällä on kaikki hyvin. Näytti sydämensykkeen ja mittasi Pätkän, pituutta huimat 9mm =D. Nyt vaan mennään hitaasti mutta varmasti eteenpäin! Tsemppiä kaikille muillekin!
Mimskeli ja Pätkis 7+0
Hepsis!
Täällä oli joku muukin jo saanut hyviä uutisia ultrasta, ONNEA! :) Me kävimme myös eilen yksityisellä alkuraskauden ultrassa ja vauvanalku löytyi kohdusta ja sydän sykki :) Pääperämitta vastasi ihan täysin minun toiveekkaasti arvioituja viikkoja eli " pikkiksellä" oli kokoa kokonaiset 12,6mm ja viikkoja siis kasassa 7+3. Vähän jäi vaan harmittamaan lääkärin käytös, kun hän oli ennen meitä 40 min myöhässä aikataulustaan ja sitten vähän sutaisemalla hoiti sen meidän ultrauksen :( Onneksi siitä mukaan saadusta ultrakuvasta näkee itse mitat ja se sydänkin siitä erottuu. Ehkä tässä voi jo pikkuisen huokaista :)
Mörötin ja pikkis rv7+4
Kävin tosi aikaisin 6+5, koska en yksinkertaisesti pystynyt odottamaan pidempään. Tuulimunan kokeneena, olin kauhuissani.
Ultrassa kaikki näytti hyvältä ja raskaus normaalilta. Pikku jumputus siellä näkyi ja tippa silmässä koitin erottaa ruskuaispussin, alkion jne.
Jotenkin vieläkin todella epäuskoinen olo, että voiko tosiaan meille tulla se vuosia toivottu lapsokainen. Tämä päivä on sellainen, että en voi vieläkään uskoa, että minä tulen laspettomuuslääkärin vastaanotolta hyvien uutisten saattamana. Aina nähtävästi kuitenkin pala kurkussa. Tällä kertaa tosin maailman parhaimmasta syystä.
Aloitanpa ketjun syyskuussa lasketun ajan mukaan vauvan saaville!
Meille, joilla on lapsettomuutta takanamme, lapsen saaminen voi olla IHME!
Itse olen kohta 30v kotiäiti/opiskelija. Meillä on -03 syntyneet IVF-kaksoset. Nyt olen plussannut 3.IVF:n 2.PAS siirrosta, jossa siirrettiin kaksi alkiota. Ultra on 24.1. ja siihen asti pitää jännätä, että tuleekohan meille toiset kaksoset. Olo kuitenkin samanlainen kuin ensimmäisessäkin tuplaraskaudessa, joten luulen että meille tulee toiset tuplat.
Lapsettomuuden taustalla on minulla PCO ja amenorrea.
Nyt raskausviikkoja on 5+1 ja LA 9.9.2008