Miten teillä on sujunut vanhempainvapaan jakaminen? Tuliko hirveä ikävä vauvaa, kun olit töissä?
Meillä vastasyntynyt vauva, mutta silti vanhempainvapaan ilmoituspäivät lähestyvät uhkaavasti. Tarkoitus olisi tehdä niin, että minä pidän äitiysloman jälkeen vanhempainvapaata siihen asti, että vauva on puolivuotias, mieheni pitää sitten lopun vanhempainvapaan ja jää hoitovapaalle, kunnes tyttö on reilu puolitoistavuotias, jolloin hän menee hoitoon.
Nytkin mies hoitaa yhden yösyötön pumpatulla maidolla, joten pulloon tyttö on tottunut, kun minä palaan töihin ja en yhtään epäile, etteivätkö tyttö ja isänsä pärjäisi, mutta pärjäänkö minä? järki sanoo, että syytä pärjätä ja tämä on ehdottomasti paras ratkaisu meidän perheelle, mutta vähän pelottaa, kun työkään ei ole kahdeksasta neljään toimistotyötä, vaan skarppiutta vaativaa hommaa epäsäännöllisillä työajoilla.
Kommentit (5)
Me teimme juuri niinkuin ap suunnittelee!
Hyvin meni ja imetin vielä osittaisimetyksellä kunnes lapsi oli 9 kk. Minä olin jopa kerran viikossa yön ois kotoa töiden takia, tosin työviikko oli sitten vain maanantaiaamusta ke-iltaan. Ei töissä ehtinyt vauvaa kaipaamaan ja ihana oli tulla töistä kotiin imettämään ja pusuttelemaan:)
Edelleen lapsella (nyt 3 v) ja isällään on ihanan läheinen ja tiivis suhde, mistä olen oikein onnellinen:)
lapset olivat 4 kk ja 7 kk mennessäni töihin. Hyvin kaikki sujui. Illalla sitten olin paljon vauvan / lasten kanssa.
ja itselläni aivan sama huoli... tosin mieheni ei jää hoitovapaalle, vaan laitamme vauvan hoitoon ulkopuoliselle.
En ole ollut vauvan luota pois kuin kaksi kertaa tämän vajaan neljän kuukauden aikana. Mieheni kyllä hoitaa lasta iltaisin täysin omatoimisesti, minun tehdessä kotihommia... mutta olen kuitenkin ollut aina paikalla.
Nyt mieheni juuri muistutti minua sopimuksestamme, että vauvan ollessa reilun 6kk, minä töihin ja hän kotiin... tuli tuo sama olo.
Olin kampaajalla, kun vauvamme oli 1,5kk. Tiesin heidän pärjäävän mainiosti, ja silti olin aivan hädissäni... eli isi ja poika kyllä pärjäsivät, äiti ei. Sama taitaa olla edessä minun palatessa töihin.
Nyt on kyllä suunnitelmissa se, että minä alan hieman harrastamaan kodin ulkopuolella ja mies hoitaa vauvaa, esim kerran tai kaksi viikossa. Tämä siis puhtaasti siksi, että oppisin olemaan ilman vauvaa... ei siksi, että mieheni oppisi hoitamaan vauvaa. Sen hän kyllä osaa vallan loistavasti.
Meillä ei vanhempainvapaata jaettu (oli ennen tätä nykyistä jakamista suosivaa muutosta), vaan minä pidin koko vanhempainvapaan ja isä jatkoi sitten sen päätyttyä pitämällä hoitovapaata puoli vuotta. Oli hyvä ratkaisu ja ainoa, jolle otti koville, olin minä. Aluksi oli hirveä ikävä töissä, mutta siihen tottui. Ehdottomasti kyllä suosittelen, sillä se oma ikävä on pieni hinta siitä, että lapsella on hyvin läheiset suhteet molempiin vanhempiin ja isäkään ei ole perheessä pelkkä rahantekokone, vaan samalla tavalla hoivavastuullinen kuin äitikin.
meillä oli sama suunnitelma. itse kuitenkin " laiskistuin" jotenkin äitiysloman edetessä, enkä enää halunnutkaan/jaksanutkaan mennä töihin sitten kun vuoro olisi tullut :D 10 kk iässä sitten laitettiin tyttö hoitoon ulkopuoliselle, jolloin hoitoonjättäminen laukaisi parin päivän kriisin (mulla, tyttö ei ollut tietääkseenkään), mutta se meni nopeasti ohi.
vaikeinta siinä on se vauvan jättäminen. sitä sulla helpottaa suuresti se, että pystyt täysin luottamaan henkilöön, joka lasta hoitaa. tietty lyhyet päivät alkuun on hyvä ratkaisu, niin ei tarvitse ikuisuudelta tuntuvaa aikaa olla poissa vaavin luota :)