Lasteni perhepäivähoitaja pitää eniten rauhallisista lapsista.

Vilkkaat, temperamenttiset ilopillerit on niiden mielestä rasittavia.

Tämä tavallaan lohdutukseksi eli tälläkin asialla on puolensa!

poikani ainakin pk:ssa on selvästi yksi hoitajien suosikeista, vaikka varmasti ei ole ns. helpoin hoidettava. Eli ei se nyt ihan aina näin ole, kyllähän lapsessa on muitakin luonteenpiirteitä, jotka vaikuttavat siihen, pidetäänkö hänestä vai ei.



Samoin yksi ystäväni, opettaja (mies) aina jaksaa muistaa yhtä eläväistä oppilastaan, jolla oli kuulemma niin hauskat ja erikoiset jutut ja tempaukset, etteivät ne hevillä unohdu. Eikä tämäkään oppilas siis taatusti ollut kaikista helpoin ja rauhallisin.

lastentarhanopettaja sanoi, että hän tykkää kyllä pojistakin. On kuulemma ihanaa katsoa niiden valtavaa energisyyttä. Hän nauttii sen katsomisesta. (Mulla on itsellä rauhallinen tyttö.)

Olen opettaja yläkoulussa. Minun on aina, jo ennen lapsiani, ollut helpompi pärjätä vilkkaiden poikien kanssa kuin rauhallisten tyttöjen tai poikien. Mistä sitten johtuukaan. Kyse on varmaan omasta temperamentista ja ihan henkilökemioista, jotka eivät vain kaikkien kanssa toimi. Tietenkin ammatti-ihmisenä minun tultava toimeen kaikkien oppilaiden kanssa, eikä omat mieltymykseni saa vaikuttaa opetustyöhön. Mutta tämä siis lohduksi vilkkaiden lasten vanhemmille. Itse ajattelen, että pojat tulevat pärjäämään elämässään, ovat pidettyjä ja tulevat hyvin toimeen muiden kanssa. Lisäksi uskon, että pitävät puolensa tilanteessa kuin tilanteessa.

yhdessä vilkkaassa on töitä joskus 10 rauhallisen lapsen edestä..



t. lto

ottaisi OMAAN kotiinsa mieluiten rauhallisia lapsia. Vilkkaat ja temperamenttiset tapaukset kun helposti hajottavat paikat ja lelut sillä aikaa, kun hoitaja käy vessassa.



pph

samaa mieltä. Ryhmässäni on eräs todella vilkas ja vaativa poika. Hän saa muunkin ryhmän villiintymään. Kiva, puhelias poika, jolla erinomaiset sosiaaliset taidot, mutta välillä kyllä myös äärimmäisen rasittava ;-D Eikä se tarkoita, että jos lasta sanotaan vilkkaaksi, että hoitaja ei pitäisi lapsesta. Lapset ovat yksilöitä. Liian rauhallinen, syrjäänvetäytyvä lapsi taas on sitten toinen ääripää :/ He ovat haastavia omalla tavallaan ja heillä monesti sitä jääräpäisyyttä löytyy vieläkin enemmän (ylirauhallisuus on myös vallankäyttöväline).



t. pph myös

...vilkkaan kanssa menee sukset helposti ristiin, jos ei ole pedagogista osaamista.



Meillä on mennyt niin, että molemmat tyttömme ovat rauhallisia ja taitavia ja aina keräävät pelkkiä kehuja. Heidän kanssaan pärjää se kouluttamaton ja heikkohermoisin sijainenkin leikiten.



Poikamme on sitten taas vilkas, kovaääninen ja puhelias. Hän on iloinen ja myönteinen, mutta saa paljon aikaan sotkua ja meteliä. Hän ei jaksa aina kuunnella aikuisten ohjeita loppuun eikä malta olla höpöttämättä ryhmätilanteissa. Hänestä on pitänyt varauksetta kaksi lastentarhanopettajaa, jotka ovat molemmat osoittautuneet ajan kanssa ihan huippu taitaviksi ja kokeneiksi. Eniten poikani käytöksestä ahdistuvat arat ja hiljaiset hissukkanaiset, sellaiset joilta lähtee mopo heti käsistä ja hermot menee.