4v:n raivarit - mitä tehdä kun keinot loppuu?
Tänään ajauduin umpikujaan ja läväytin lastani poskelle avokämmennellä. Poden huonoa omaatuntoa - syystäkin! Lyöminen ei ole koskaan ratkaisu.
Selityksiä keksin itselleni joka lähtöön; olin töistä väsynyt, lapsen raivo oli hysteeristä -pahinta kuin koskaan aiemmin. Edellämainitut ovat totta, mutta eivät syitä lyömiselle.
Mitä teette aivan niissä pahimmissa raivareissa? Silloin kun lapsi ei pysy jäähyllä, käy päälle, puree, potkii, hakkaa, vahingoittaa itseään, tempaisee kaiken irtonaisen alas hyllyiltä ym.
Holdingin olen totenut jo aiemmin meille sopimattomaksi. Lapsi menee entistä enemmän paniikkiin - ei rauhoitu.
Rauhallisesti puhuminen ei näissä ääritilanteissa auta myöskään.
Mitä tehdä?
Kommentit (6)
Meillä oli lyhyen aikaa oma huone " jäähypaikkana" , mutta sitten koin sen jotenkin tylyksi. Oma huone kun pitäisi olla se mukava paikka, ei rangaistus.
ap
Kaikkiin lapsiin ei tehoa puhe tai holding.
Meillä ei neljävuotiaalla noin rajuja raivareita kyllä ole, eikä raivareita koko ajan muutenkaan. Mutta silloin joskus kun niitä on, niin kyllä on hermon meno lähellä.
Meillä laitetaan lapsi rauhoittumaan omaan huoneeseen ovi kiinni (käytännössä ei pysy siellä mutta pidetään ovea kiinni toiselta puolelta tarvittava aika). Joskus jotain tavaroita saattaa lentää, mutta huoneessa ei ole mitään sellaista, millä voisi itseään vahingoittaa, eikä omatkaan lelut ole mieleisiä rikottavia.
Pois saa tulla kun on ollut hiljaa kolme minuuttia. Kännykkä laitetaan hälyttämään kun hiljaisuus alkaa. Ajastus aina alusta kun suoraa huutoa/karjuntaa alkaa taas tulla.
Eli ainoa vinkki mitä osaan sanoa, niin sellainen jäähypaikka josta ei pääse pois, eikä siellä voi rikkoa mitään tai satuttaa itseään. Ja ajattele, että ehkä jo 16 vuoden päästä se mussukka muuttaa omaan kotiin :S
En sulje lasta omaan huoneeseen vaan vierashuoneeseen. En pelkää että vahingoittaa itseään.
Poika rauhoittuu parhaiten yksin. Laitan kylpyhuoneeseen seisomaan ja saa tulla pois kun on rauhoittunut. Jos aikuinen jää lapsen kanssa, raivari vain kiihtyy. Meillä ei myöskään koskaan ole mikään kiinnipitäminen auttanut vaan on päinvastoin pahentanut tilannetta.
Nyt tämä entinen raivopää on ekaluokkalainen oikein reipas ja hyvinkäyttäytyvä lapsi :)
Kun on rauhoittunut, niin saa itse kerätä sotkunsa.