En kehtaa mennä enää uimaan raskausarpisen pussimahani kanssa :( (ov)

Kulläme muutkin arpiset siellä käydään! Moikkaa kun näet minut vaikka ;-)

Ajattele näitä vaihtoehtoja: mene halliin silloin kun siellä käy vähän ihmisiä (lauantai klo 8. tms), riisuudu nopsaan, käy suihkussa selin muihin, saunassa on pimeää;), pue kokouikkari, altaassa kukaan ei näe vatsaasi. Ja hymy naamalle polleena. Sillon kukaan ei ainakaan surkuttele...

mä en kehtaa! Vaikka tyhmää onkin, mut tiedän että jotkut kattoo ja haukkuu selän takana...

jollain on niin kehno olo että täytyy tuntemattomia haukkua?

että ajattelen olleeni pirun onnekas kun mahani näyttää samalta kuin ennen lapsiakin.

Jos näen oikein lihavia tai löysähtäneitä äitejä pienten lapsien kanssa, ajattelen että kiitos siitä etten ole lihava enkä löysähtänyt.



Voit siis jopa pelastaa jonkun päivän, niin raadollista kun se onkin!



Itse kärsin siitä että minulla on reisissä katkenneita verisuonia ja lyhyehköt jalat muutenkin.



Käyn paljon uimahallissa ja itseäni kiusaa eniten karvahattua muistuttavat reuhkat naisten haaruksissa, pelottavaa suorastaan:)

vatsa aivan täyteen arpia :( Enkä tosiaankaan kehtää enää mennä uimahalliin, vaikka se ennen olikin suosikkiurheilulajini. Vaikka kuka sanoisi mitä etteivät arvet haittaa, ongelma on niin oman pääni sisällä etten vaan voi. Sama juttu saunailloissa ym., ovat muisto vain :( En ole koskaan nähnyt kellään näin kaameaa mahaa kuin itselläni. Meidän arpisten pitäisi ryhmittyä, ja vaatia oma uimavuoro, niin kuin musliminaisten :)

Siellä on kuulkaa monenmoista massua ja ahteria! Että venyy ja paukkuu ne muutkin...

" KETÄ KIINNOSTAA toisten arvet?Oikeasti, oletteko te näin pinnallisia???"



No, jatkuvastihan täälläkin on aloituksia " Tänään uimahallissa nähtyä" ym. Ja on hyvin helppo sanoa noin jos oma vatsa ei näytä sotatantereelta tummanpunaisten- ja sinisten arpien ja kraatereiden kera.



27

aikuiset ei tuijottaneet, mutta oli pari alakoululaista tyttöä, jotka oikeasti tuijotti suu auki mua. eivät varmaan tienneet, mistä oli kyse. nyt arvet on jo huomattavasti vaalenneet, mut näkyy ne edelleen ja näkyy koko loppuiän. nykyään ne ei enää rajoita elämää. tosin anopin kanssa en suostu saunaan menemään kun sillä ei ole arpia.

se vetää vatsaa sisään päin eikä vatsan arvet näy, ja siinä välissä kun käyt suihkussa tai saunassa ei kukaan ehdi vatsaasi näkemään, ja onko sillä sitten niin väliä vaikka näkisi ja vaikka olisi pienet bikinit päällä, aika suhteellista, eikö :)

Eli voin kyllä kuvitella, että saattaisin uteliaasti hieman vilkuilla, vaikka toki yrittäisin peittää sen koska kovin kohteliastahan sellainen ei ole. Pahalla en sitä kuitenkaan tarkoittaisi missään nimessä.



Nuo arvethan ovat vain merkki siitä, että vartalosi on tehnyt sen, mikä pohjimmiltaan on sen tehtäväkin. Asia, johon et voi vaikuttaa (siis arpeutuminen) ja joka on tuottanut itsellesi valtavan ilon (lapsen). En usko että monikaan oikeasti pilkkaa tai ilkkuu, sellainen on vain päässäsi koska olet epävarma itsestäsi. Mutta vaikka joku ilkeästi katsoisikin, niin voit vain todeta miten säälittävä kyseinen ihminen on.

Älä välitä niistä lapsista jotka katsovat, aikuisten tuijotus on heidän oma häpeänsä kun eivät osaa olla tuijottamatta.

minusta on pikemminkin lohduttavaa käydä uimassa ja nähdä että kaikenmallisia naisia todellakin on, mahoineen ja karvoineen kaikkineen. Tosin ilman laseja en kovin tarkasti näekään. Itseä ei jostain syystä nolota enää niin paljon kuin nuorempana, vaikka nyt on jo ylipainoakin näppyläisen ihon lisäksi. Raskausarpia ei kyllä ole, sektioarpi vain ja sekin jo vaalentunut. Kai sitä on joutunut jo raskauksien ja synnytysten aikana olemaan niin monen ihmisen töllisteltävänä vähissä vaatteissa ja muutenkin pahan näköisenä, ettei uimahalli tunnu enää miltään.

Ja pömppövatsakin on ihan hyvän kokoinen. Käyn uimassa oman hyvinvointini vuoksi, vaikka muistankin ensin ajatelleeni, että arvet näkyvät ja joku voi niitä katsoakin. Sitten katselin hallissa ympärilleni ja totesin, että samanlaisia arpisia pömppövatsoja sielä muutkin ovat, ei muuta kuin sekaan vain. Sen verran kuitenkin piiloudun, etten suostu bikineitä julkisesti pitämään, vaan sijoitin hyvään tukevaan kokouimapukuun ja altaassa menen niin lujaa, ettei kovin moni ehdi katselemaan miltä näytän ;)

Minä käyn joka viikko uimassa ja mulla on synnytysten jäljiltä pussittava, ristiin rastiin arpia täynnä oleva maha. Jännitin hirveästi ekaa uimahallikäyntiä pitkän (= lähes neljän vuoden) tauon jälkeen, mutta huomattuani, että uimahallissa käy kaiken ikäisiä ja vartaloisia ihmisiä, eikä kukaan mulkoile toisia siten kuin av-mammojen teksteistä voisi päätellä, jatkoin rennoin mielin vanhaa uintiharrastustani.