Maaliskuiset 06 uuteen vuoteen! Uuteen pinoon.
Tein taas uuden aloituksen näin uuden vuoden alkamisen kunniaksi ; ) Edellinen pino ollut jo parisen kuukautta.
Meillä uusivuosi lähtenyt hyvin käyntiin. Ammuskeltiin taivaalle pari rakettia ja Joelia vähän pelotti. Kun sai kuulosuojat korviinsa niin rauhottui. Alkuillasta jo raketit katottiin tuttavaperheen kanssa. Lapset menivät jo ajoissa silti nukkumaan eikä pauke häirinny. Itseä ei nukuttanut kun pauke oli niin kova aina 02 asti yöllä.
Lomafiilis jatkuu ja nyt kun ei ole kelloa tavinnut soimaan laittaa esikon koulun takia niin ollaan joka aamu nukuttu noin 8,30 asti, mikä ihan luksusta kun pitkään ollaan herätty 6-7 aikaan. Ens maanantaina sitten paluu arkeen taas. Kovasti jo alkaa mietityttää töihin meno. Enään 8 kk ja sitten pitäis aloittaa työt. Pitää nyt kovasti yrittää nauttia näistä kuukausista sillä en tiedä tuleeko enään koska tälläistä mahdollisuutta olla kotona näin pitkää putkea..jos lapsia ei enään tule. Toisaalta töihin paluukin tuntuu ihan mukavalta ja kuitenkin meidän keskimmäinen lapsi täyttää pian 5 v eli kaipaa paljon jo kaveria. On siis kotihoidossa nyt ja odottaa jo kovasti tarhaan pääsyä. Päivähoitotilanne meilläpäin on surkea joten toivossa saa olla että päiväkotipaikan saa. Ajattelinkin tänään laittaa hakemuksen.
Muutenkin meillä mennyt viimeviikot mukavasti. Suht terveinä ja nukuttu hyvin. Joelin uhmakkuus kausi hieman väistynyt eikä huuda enään ihan jokaisesta " ei" kiellostani. Alkaa siis olla melko helppoa elo jo kun 2 v päivät lähestyy. Toivon vielä että putket pysyy korvissa vielä muutaman kuukauden jotta korvetulehduskierteeltä vältytään.
Pottatreenit ei nuortamiestä juuri nyt kiinnosta. Hamapaita on suussa nyt muistaakseni 14. Tarviikin tarkistaa asia taas pitkästä aikaa. Omatoimisesti herra jo melkein syö aina. Harvoin saa/tarvii auttaa. Seuraavaksi pitäsi opetella jatkettavassa sängyssä nukkumista. Pinnis siis edelleen käytössä. Jospa tässä kevään korvalla sitten pikkuhiljaa. tarvis vaan eka ostaa keskimmäiselle uusi sänky että Joel saa sen vanhan jatkettavan.
Eipä sitten muuta ihemeempää tällä erää. Hiljaista pinoissa ollut mutta tuskin täällä niin usein ehtii pyöriä työssäkäyvät kun me kotona oleilijat.
Ei muutakuin HYVÄÄ UUTTAVUOTTA 2008 MAALISKUISILLE 2006 JA HEIDÄN PERHEILLEEN!
Kommentit (19)
Meillä on jäähyt käyössä pojalla ja hyvin toimii (tarhassa kun on myös jäähy penkki käytössä) Kiukkua ja uhmaa on taas enemmän kun vähän aikaa sitten ja eilen oli jäähyllä 4 kertaa alle puolessa tunnissa ;) sillä periaatteella nuo meidän jäähyt siis menee, että jos poika saa jonkuu kiukku kohtauksen mikä ei muuten laannu niin viedään oman huoneen sohvalle istumaan ja pois saa tulla heti kun huuto lakkaa. Eilenkin lakkasi aina melkein heti, mutta pian alkoi uudestaan kun oli tullu pois sieltä sohvalta...
Sillon on aina toiminu hienosti kun on kiukutellu ruokapöydässä, ollaan viety jäähylle ja sanottu että tulee sitten pois sieltä kun haluaa syödä. Joka kerta on aika nopeesti tullu istumaan pöytään ja syönyt ilman kiukkuja.
Selvästi kyllä ymmärtää jäähyn tarkotuksen jo nyt.
Tänään oli eka neuvola-lääkäri ja kuulin vauvan sydän äänet :) ens maanantaina olis sitten eka ultra ja sit aattelin kertoa jo töissäkin. Muutenhan ollaan kerrottu kaikille kehen ollaan yhteydessä oltu...
Esikoisen tarhassa on parvorokkoa liikkeellä (mut onneks isompien ryhmässä) ja vähän paniikissa oon nyt ollu, kun se saattaa olla masu-vauvalle vaarallista...
Nyt jatkan töitä :9
fiona77 rv 11+5 ja pikku-mies 1v melkein 11kk
yllättäen löysinkin teidät vielä täältä, ihan uteliaisuuttani kävin kurkkaamassa, kun taas olen alkanut vierailla tuolla odottajien puolella. Juuri alkoi tänään 13. raskausviikko eli meidän maaliskuinen (tai helmikuinenhan siitä lopulta tuli) tyttönen saa pikkusiskon tai -veljen elokussa - tai jos vanhat merkit pitää paikkansa taitaa tämäkin syntyä jo heinäkuun puolella, pari viikkoa etuajassa ovat nuo kaksi vanhempaa tulleet (onneksi!). Monilla maaliskuisilla olikin jo pieniä sisaruksia syntynyt tai ainakin tulossa!
Mä olen ollut töissä jo reilun vuoden, Lyytikki ainakin oli saanut nauttia kotona olemisesta, ihanaa. Meillä tyttö meni päiväkotiin reilun 10 kk ikäisenä ja sujahti sinne ihan uskomattoman kivuttomasti. Samassa pienessä päikyssä (yhteensä vain 26 lasta) on myös isosisko, mikä varmaan auttoi tuota sopeutumista sekä lapselle että äidille. Nyt odotan kyllä ihan innoissani, että saan taas jäädä kesälomilta hiukan pidemmälle lomalle. Syksyllä esikoinen aloittaa eskarin ja ajattelin kyllä viedä tuon nuoremmankin samaksi ajaksi puolipäivähoitoon, kun niin hyvin viihtyy ja myös siksi, että täällä on ihan kamalan vaikea saada mieluista hoitopaikkaa. Nyt meidän lähelle tulee kokonaan uusi okt-alue ja varmasti hoitopaikat tuossa lähipäikyssä on vielä enemmän kiven alla. Ja koska meillä mies opiskelee, tiedän jo nyt että en voi taaskaan jäädä hoitovapaalle, vaan työt kutsuvat heti äitiysloman jälkeen :(
Meidän pikkuneiti on ollut ihan hirmuisen helppo tapaus - isosiskonsa on NIIN temperamenttinen, että on ihanaa kun toinen on hiukan tasaisempi luonne. Iloinen ja nauravainen, mutta osaa kyllä tarvittaessa pitää myös puolensa. Juttelee ja laulelee tosi paljon, ihanaa seurata tuota oppimista kun se tuossa iässä on niin vinhaa.
Oikein mukavaa talvipäivää kaikille, pitääpä käydä täällä hiukan useammin kurkkimassa kuulumisia,
t. anna + tytöt 1/02, 2/06 ja rv 12+0
Ihanaa kun tuli edes vähän lunta, vaikka tänään taas nollassa tai lämpimämpää. Nti tykkää istua pulkassa niin kovasti, ettei ulkona sitten juuri itse liikutakkaan, odotetaan vaan, että äiti vetää....;)
Enää muutama päivä, niin ollaan siinä kuussa, kun pääsen synnyttämään. Vasemmalla puolella on kyllä erittäin todennäköisesti kylkiluunmurtuma, mikä vähän jännittää, kun nyttenkin on syvään hengittäminen, yskiminen ja aivastaminen vähän vaikeeta... Ihanaa kuitenkin, että kohta saa vauvan tänne " muidenkin iloksi" =)
Kelassa oli käyny kiva vipsahdus ja miut oli tiputettu minimi äitiyspäivärahalle, vaikka olen oikeutettu saamaan samaa päivärahaa kuin Nti A:n kanssa, kun ikäero on niin pieni. En edes muistanut koko juttua, mutta onneksi lueskelin vanhoja Vauva-lehtiä niin siellä oli maininta asiasta ja tietenkin sitten tieto osui silmään myös kelan sivuilta. Harmittaa vaan, että valitukseen päätöksen saaminen voi kestää ja siihen asti saadaan sitten sitä minimiä, mutta pääasia, että ne " oikeat" rahat sitten joskus tulisivat.
Nyt taitaa tytsä alkaa heräilee päikkäreiltä (olisi jo aikakin) joten täytyy mennä.
Kirjoitelkaa niin ei tarvii tuolta monen sivun takaa etsiä.
-jossara, Nti A ja toivottavasti pian syntyvä B2-
Aikoihin en ole minäkään käynyt edes koko Vauvalehden sivuilla, mutta nyt päätin. Kiva lukea teidän kuulumisia. Onnittelut kaikille pikkusisaruksille, jo syntyneille ja tuleville. Meillähän neito oli jo kolmas et meillä viimeiseksi jää. (vannomatta paras!) Täytyy kyllä myöntää, että vauvakuumetta oli ilmassa mullakin tossa syksyllä, mutta ratkaisin asian ottamalla koiranpennun : ) Päiväunista oli keskustelua. Meillä neiti pärjää tarvittaessa hyvinkin lyhyillä unilla. Jos ollaan menossa uniaikaan, saattaa nukkua autossa puolisen tuntia ja hyvin jaksaa iltaan asti. Kotioloissa annan nukkua puolitoista tuntia, sitten on heräteltävä, että saan illalla ajoissa nukkumaan. Meillä nukutaan edelleen rattaissa ulkona. Me ollaan yhä kotona ja syyskuun alussa meilläkin alkaa sitten työ ja päiväkoti kuten Lyytikilläkin. Olen nauttinut kotona olosta suuresti, on niin vaivatonta kun ei tarvi aamuisin lähteä hoitoon raahustamaan, meilläkin kun päiväkoti-ikäisiä ovat kaikki kolme. Ja tämä on kuitenkin niin ainutlaatuista aikaa, nyt kun töihin palaan siellä saan olla eläkeikään asti n. 35 vuotta : )
Puhetta meillä tulee paljon, neljän sanan lauseita. Kaikesta ei selvää saa edes minä, mutta hyvin kuitenkin. Toissa iltana neiti hoki: " Uiki Uiki" ja minä ihmettelin että mitä. Sitten rupesi sormilla tuikittamaan tähtiä ja hokasin, et tuiki tuiki tähtöstä piti laulaa.
Näin meillä. Iloista kevään odotusta teille kaikille, voikaa hyvin!
T:Paku ja muksut
Eihän tässä kotiäitinä olossa suuria mullistuksia tapahdu..usein ; )
Jospa nyt jotai riipustan kuitenkin. Mulla nimittäin riivannu taas vauvakuume viikon ajan ; ) Miehelle ehdottelin puoliksi vitsinä viikonloppuna ja häneltä tuli ehdoton ei vastaus ; ) Onhan tämä kuumeilu vaivannu ennenkin Joelin syntymän jälkeen mutta on mennyt sitten ohi muutamassa viikossa. Tarkotus on että nyt menen syksyllä töihin ja sitten jokusen vuoden päästä vois sitä iltatähteä yrittää. Näin on ollu suunnitelmissa sitten Joelin syntymän ja yritän nyt pysyä siinä. Luulen että itselleni tää on joku psykologinen juttu kun työhönlähdön aika lähestyy niin koittaa keksiä keinoja pitkittää kotona oloa eikä se minusta saa olla ainoa syy vauvan tuloon ettei äidin tarvi mennä töihin ; )
Joeli alkoi nukkua vasta marraskuussa hyvin öitään ja siihen asti ajattelin sitä vauvaprojektia kaukaisena asiana. Olin niin väsynyt sen reilun 1,5 vuotta etten uskaltaisi nyt ryhtyä vauvaprojektiin. Muistan sen ajan vaikka aika on kuultanu muistot ja nyt sitä ei ajattele enään niin kamalana mutta kyllä se kamalaa oli kun sitä niin kauan kesti aj kun oikein ajattelemalla ajattelee asiaa. Nyt on vaan lähipiiriin taas syntyny vauvoja kovasti että sekin pistää vauvakuumeen liikkeelle.
Toivottavasti haluan sitten parin vuoden päästä tähän vielä ryhtyä ja toivottavasti mieskin haluaa. Sitä voi tulla mukavuudenhaluiseksi.
Vai että PAKULLA samat suunnitelmat kun mulla. Milläs mielellä töihin? Minkäs ikäisiä sun vanhemmat lapset on? mä olen ollut kaikkien lasten syntymien välissä töissä sen vuoden verran ja nyt ekan kerran on alkanut tuntuun että kotona oloa olis voinu jatkaa vieläkin. Nyt olen vasta jotenkin sen asian ymmärtänyt kuinka nopeasti aika menee ja lapset ovat pieniä. Kuinka ainutkertaista tämä muutama vuosi kotona oloa on. Tälläiseen ei ole mahdollisuutta muuten kuin tekemällä lapsi tai ryhtyä kotiäidiksi ikuisesti, mutta siihen meidän talous ei kestä. Ei tunnu yhtään siltä että ole ollu jo reilu 2 vuotta kotona ja vielä puolisen vuotta jäljellä. Ihan kuin olis menny vasta vuosi kotona ; )
Joelin kans taistellaan edelleen hampaiden pesusta josta ei meinaa tulla mitään. Poika haluaa ite pestä ja käyttää vaan harjaa suussaan ja syö tahnat. En ole jaksanut tapella. Eiköhän se siitä joskus. Pääasia että sitä silti yritetään joka päivä. Myös potalla tai pöntöllä ei innosta istua yhtään. Olen ajatellut senkin korjaantuvan kun näkee päivähoidossa muidenkin niin tekevän.
Jos poika on tuhma niin lähetän hänet omaan huoneeseen ja torun häntä. Tosin eihän se siellä huoneessa pysy enkä pakotakaan. Rankaisut siis lähinnä torumista vielä.
Tämmöistä lätinää tällä kertaa. Onneks on talvi vihdoin tullu. Ollaan päästy pulkkaileen yms. Mukavaa viikonjatkoa kaikille!
Mä menen töihin toisaalta innolla, toisaalta haikeana, toisaalta pelon sekaisin tuntein. Meillä esikoinen aloittaa koulun samaan aikaan ja jännitän jo nyt kovasti kuinka tulee pärjäämään, kun yksin on matkaan selviydyttävä ja pikät iltapäivät on yksin koulun jälkeen vietettävä. Meillä on sukulaiset kaikki kauempana, joten mummujakaan ei voi avuksi joka päivä pyydellä. Mutta kai se on vain luotettava, et hyvin lähtee sujumaan. Olen ajatellut sitä osa-aikaista työtä mikä on 1-2 luokkalaisten vanhemmilla mahdollisuus hakea eli tekisin töitä vain 30 tuntia viikossa. Päiviä en työssäni pysty lyhentämään, mutta voisin tehdä 4 päivää viikossa. Jos tätä kokeilisi ainakin jouluun niin eiköhän sitten jo koululainen ole " kypsynyt" itsenäisemmäksi. Työnantajalle en vielä ole puhunut, toivottavasti onnistuu. Mä olen myös ollut isompien lasten välissä töissä. Keskimmäinen jäi päiväkotiin juuri 1v. synttäreinään ja sairasti aivan koko ajan. Se oli aivan kamalaa. Tuntui et koko ajan oli joku tauti päällä. Se olikin yksi syy miksi päätin nyt olla kotona pisempään. Syksyllä alkaa sitten päiväkoti tällä keskimmäisellä, joka on 5v. ja neitihän on sitten 2.5v. Katsotaan kuinka lähtee sujumaan, toisaalta nyt osaan jo varautua paremmin mahdolliseen sairasteluun ja tiedän että se on ohimenevää... Mutta nautitaan nyt vielä tästä viimeisestä puolesta vuodesta ja varsinkin tulevasta kesästä, kun saadaan vielä koko kesä olla ja nautiskella.
Jospa jotakin pikaisesti tänne raapustaisin...
Onnea kaikille jo uudelleen synnyttäville ja raskautuneille!
Meillä kaikki sujuu rattoisasti eteenpäin. Tytsä on aika helppo ja iloinen ollut koko ajan, nyt odottelen piakkoin uhmaa iskeväksi... Onhan monista asioista jo mielipiteet ja kaikki ei suju helposti, mutta tästä on vielä paljon varaa mennä uhmakkaammaksi ;o) KOhta se varmaan alkaa, ja hyvä niin, onhan senkin tultava.
Perhepäivähoidossa aloitettiin syyskuussa ja aloitin toimimisen päätoimisena yrittäjänä. Hyvää tässä on se, että voin itse suunnitella päivät ja olla tarvittaessa kotona, mutta huonoa se kun kotona olemisesta ei sitten saa mistään rahaa. Eli jollain pitäisi elääkin, onneksi on sentäs tuo iskä joka elättää perhettä ;o)
Puhetta tulee paljon ja nytkin tuolla alakerrassa hirveän monen laulun sanoja lauleskelee.
Ja meilläkin kuumeillaan perheen kasvusta taas!
Jaksuja kaikille!
Hyvää tätä vuotta meiltäkin!
Kiva kuulla teidän kuulumisianne Lyytikki! Toivotaan, että muutkin maaliskuiset löytävät pinon!
Kuinka paljon teidän lapsenne puhuvat jo? Meillä poika oppii koko ajan hurjasti sanoja, joihinkin sanoihin päräyttää r -kirjaimen ja suhauttaa s-kirjaimenkin sujuvasti. Nyt on oppinut 3 sanan lauseita viime päivinä ja yhdyssanoja. Hauskan kuuloista tuo puhuminen. Matkii ihan kaiken mitä puhutaan, vaikka leikkisi itsekseen, niin silti saattaa sanoa yhtäkkiä jonkun sanomani sanan (jos puhun vaikka puhelimessa). Tempperamenttia alkaa olla kiitettävästi ja siirtymätilanteet paikasta toiseen välillä vähän haasteellisia. Mutta älyttömän kiltti tuntuu silti olevan, tottelee jopa joitain kieltojakin ;) Pikkusiskon koliikkihuudot ottaa välillä koville ja poika saattaakin alkaa samanmoisen huudon, ilmeisesti kokee jäävänsä vähälle huomiolle siskon huutaessa ja kokeilee samaa josko saisi huomiota. Välillä huumorintaju on t o s i koetuksella, mutta ihmeen hyvin on vielä selvitty.
Nukkuvatko muut millaisia päikkäreitä? Meillä pitkään nukuttiin 2-3h, nyt viime päivinä on saattanut jäädä unet kokonaan tai olleet vain 30min. Toisaalta meillä nukutaan aamuisin ihanan pitkään (joskus neidin huudolta pääsen itse unille vasta klo 6-7, joten tosi kiva nukkua lähemmäs klo 9). Toisaalta en kyllä saa mitään päivisin sitten aikaan, jos lapset ei nuku... Mutta tämä aika on niin lyhyt ettei kai sillä niin väliä, vaikkei koti koko ajan ole tiptop (niin kuin olisi ollut ennen lapsiakaan...).
-Terppari ja lapsoset
Ja heti ekaksi Terpparille vauvaonnittelut! :)
Mitäpäs tänne. Muutettiin tuossa heti joulun jälkeen ja täällä sitä vieläkin ollaan pahvilaatikoiden keskellä. Joulu siis meni tuossa vähän sivussa, kun ei oikein viitsinyt koristella kamalasti. Ja sitten meille vielä kävi niin mukavasti että oltiin koko porukka sairaana (keuhkoputkentulehdusta, korvatulehdusta, silmätulehdusta) ja vielä meidän muuttoapukin peruuntui, että voitte olla varmoja että meitin muutto oli painajainen! Kahdestaan miehen kanssa roudattiin tavaroita 3 pienen muksun kanssa ja kaikki kipeinä. Et en muuta enää KOSKAAN! Samalla kylällä asutaan edelleen, joten muuttomatka ei nyt niin pitkä ollut. Ai niin ja siitä entisestä asunnosta löytyi kamalat homeet! Nosteltiin tavaroita pois niin yllätys oli melkoinen. Ja pahimmalta näytti juuri Nooran sängyn vierusta. Arvatkaas minkä hepulin tämä mamma sai?! Soitin isännöitsijälle ja terveystarkastajallekin. Huoh.
Mitäs kysymyksiä sitä olikaan ilmassa...
Nukkumisesta. Meillä kanssa Noora jättänyt aina välillä päikkärit väliin. Isosiskonsa oli samanlainen. Ennen 2v jätti päikkärit pois eikä vieläkään nuku kuin silloin tällöin (3v 3kk).
Noora ei puhu vieläkään yhtään sanaa. Tempperamenttiä kyllä löytyy. Huutaa, kiljuu, juoksee karkuun. Isosiskoa käy välilllä läpsäisemässä tai nykäsemässä tukasta. Ja joskus käyttää hampaitaakin. Ja sen lisäksi joku kiusanhenki koko ajan. Kaikkea kiellettyä tekee heti kun silmä välttää. Että railakkaampi luonne selvästi kuin isosiskonsa :)
Mulla loppuis äippälomakin kuukauden päästä ja kait sitä pitäis välillä käydä töissä. Kotihoidontuella ei pärjätä, joten jotain keksittävä.
Meillä se nelosvauvaprojektikin alkaa pikkuhiljaa, kun nyt vihdoin menkat alkoivat synnytyksen jäljiltä. Että jännityksellä odottelen kuinka kierto alkaa tasaantumaan ja milloin nelonen ilmoittaa tulostaan. Että pitäkääs sisaret peukkuja! Vauva haluais vieläkin tisua, mutta nyt opetellaan pullon käyttöä (vauva parka) jos tästä töihin joutuu. Kiinteitä kyllä syö mielellään, mutta maitoa ei ole huolinut kuin tissistä. Ja ei kyl enää niin kiva imettääkään kun pikkuneidillä on jo 2 alahammasta ja 4 ylähammasta (7kk).
Meinasin ihan romaanin tässä kirjoittaa.. Jospa jätän tilaa muillekin..
Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!
AIHA ja tytöt
pitää tulla pinoa nostelemaan.
Meille ei kummempaa kuulu, raskauspahoinvoinnit ja aivan tolkuton väsymys on jokapäiväisiä viraita ja kovasti odottelen kutsua ultraan että saadaan vahvistus vauvan olemassa olosta ;)
Pikku-ukko keksii uusia juttuja melkein päivittäin ja niitä on kyllä hauska seurata. Yksittäisiä sanoja vasta puhuu, mutta niitä alkaa putoilla nyt tasasesti lisää, että eiköhän se siitä.
Kivaa nyt ulkoillakkin kun on tulu vihdoin lunta Helsinkiinkin, mutta jo tänään vaikuttaa siltä että loskaksi muuttuu ja siitäkin ilosta sitten.
Meillä poika nukkuu kyllä päikkäreitä edelleen 1,5-2,5 h ja yöunet välillä 20.30-7.00 (suunnilleen) ja on kyllä miusta kivaa kkun päikkärit maistuu edelleen. Toivon että maistuis sit syksylläkin kun vauvakin on talossa, mutta saa nähdä miten käy (eli varmaan viimeistään vauvan synnyttyä lopettaa päiviksien nukkumisen)
Mutta nyt jatkan taas töitä :)
Hauskaa tulevaa viikonloppua kaikille !!!!
fiona77 rv 10+0 ja pikku-ukko 1v10kk
Ja FIONALLE jaksamisia pahoinvoinnin keskellä. Toivottavasti menee pian ohi.
Terppari kyseli nukkumisesta ja puhumisesta. Meidän ukkeli ei sano oikeastaa muutakuin yksittäisiä sanoja..melkein kaikki sanat tulee perässä toistona mitä aikuinen sanoo. Ja sitten tälläisiä omantapaisia kahden sanan lauseita kuten " isi on" , " äiti on" jotka siis tarkoittaa " missä isi on" jne mutta se missä sana jää pois ; )
Päikkäreitä poika nukkuu vielä tunnista-kahteen riippuen monelta aamulla on herätty. Ihanasti menee myös yöunia noin 20,30- 07-08. Eli yhteensä vuorokaudessa sellaset 12-13 tuntia/vrk. Poika kyllä pärjäis ilman päikkäreitäkin aika mukavasti YHDEN PÄIVÄN mutta sitten menee yö pilalle ja ehkä jopa pari seuraavaa päivää. Näin ainakin kävi kerran kun en saanut häntä nukahtamaan kun oli aamulla nukkunut pitkään eikä millään tullut uni päikkäriaikaan ; ) En siis toivo että poika jättäis vielä unia pois. Aina parempi mitä pitempään nukkuu päikkäreitä. Syksyllä kuitenkin kun alottaa tarhan niin joutuu siellä nukkumaan. Meidän vanhemmat tenavat nukkui päikkäreitä 5 ja 4 vuotiaaseen saakka ja sen jälkeenkin satunnaisesti. Toki sitten jos illasta alkaa venymään nukkumaan meno liian pitkäksi niin sitten ei auta muu kuin jättää päikkärit pois. Sitä en vaan tiedä miten se tarhassa onnistuu?
Meillä kävi myös yrjö kylässä ; ) Kehuskelin tuossa joulun alla kavereille kun sitä oli liikkeellä että meillä ei ole kyseistä tautia ollut apaut 3 vuoteen. Toivoin ettei tulisi ainakaan jouluksi ja sitten se tulikin kuin tilauksesta viimeviikolla ; ) Joel sairasti siis ekan ykätautinsa. Onneks oli tosi lievä. 2 nuorimmaista vaan ykäs 2 kertaa peräkkäisinä päivänä ja se oli siinä. Huono ruokahalu jatkui siitä vielä pari päivää. Esikko enkä minä ja mies saatu sitä ollenkaan vaikka itelläkin oli vähän kuvottava olo muutamana päivänä.
Kauheesti alkanut nyt jo jännittään töihin meno vaikka syyskuuhun on vielä aikaa. Aika vaan menee niin nopeesti. Kohta jo tammikuu menny!
Melkein kuitenkin ollut sitten 3 vuotta töistä pois ja siellä on taas paljon uusia asioita opeteltavana. Eiköhän ne opi mutta kuinka väsynyt sitä mahtaakaan olla ensalkuun työpäivän jälkeen ja kotona senkun hommat pitäis jatkua. Myös hieman haikea fiilis lähteä töihin. Vastahan tuo meidän nuorimmainen syntyi tai ainakin siltä se tuntuu ja siitäkin on pian aikaa jo 2 vuotta!!! Toisaalta ihan kiva mennäkin töihin. Onneksi tässä on vielä kesä edessä kotona oloa. Tämä voi silti olla viimenen tilaisuus olla kotona näinkin kauan.
Taisin muuten edelliseenkin pinoon jo tästä puhua ; ) Muisti pätkii. Oon niin monelle puhunut tästä asiasta etten muista vaikka olisin tännekin siitä kirjottanu.
Nyt alan kahvinkeittoon. Se on moro!
jo edelliseen tekstiini. Sori toisto. On vaan niin iso asia mulle että se on koko ajan mielesssä.
Synnytys häämöttää n. kuukauden päässä (toivottavasti ei ennen sitä) ja vaikka onkin ollut helppo raskaus, niin on silti aika mukava saada " oma kroppa" takaisin...
Aada puhuu kai aika paljon ja todella selkeästi, lukuunottamatta R:n puuttumista=) eli välillä selkeys on tietysti kuulijan korvissa..., mutta esim. " laulaa" pitkät rimpsut tuttuja lauluja. Sanat tulee yleensä kokonaisina eli ei ole ns. omia sanoja juuri ollenkaan. Tempperamenttia löytyy just sen verran, että välillä meinaa epätoivo iskeä, etenkin kun ollaan taas monta viikkoa ilman iskää...
Lisäksi meillä rapistelee rotta rakenteissa ja ilmanpoistokanavassa. Oli ihana herätä siihen rapinaan tänä aamuna n. viiden aikaan. Aivan kuin ääni olisi kuulunut makkarista (no vain ritilä oli välissä, joten ei ihme). Meillä siis vanha paritalo....on ollut tähän asti appivanhempien riesana naapurissa, mutta nyt on laajentanut reviiriään...
Lisäksi uusien naapurien kissa käyttää meidän pihaa ja etenkin hiekkalaatikkoa vessanaan. No, hiekkalaatikon sain sentään tänään vihdoin ja viimein peitettyä ja huomenna nakkaan sitä kyllä rämisevällä tölkillä, jos ilmestyy tuohon makkarin ikkunan alle. Hupaisaa tässä on se, että itseasiassa pidän kissoista....mutta tietysti tässä tapauksessa saan ko. kissasta vain paskat
Eli näihin marinoihin,
Jossara ja ntiA sekä pian syntyvä B2
Meilla on tuo EI ollut lempisana sellaiset pari viikkoa, ja muutenkin raivarit lisaantyneet. Tuntuu etta viimeinen viikko on ollut taistelua vahan joka asiasta... Syominen on saanut ihan uusia ulottuvuuksia, kun joka asiassa pitaa kokeilla aidin hermoja. Toinen on rattaissa istuminen, kun haluaa itse kavella, mut sit ei kavele tai alkaa juosta vaaraan suuntaan. Sit jos laittaa rattaisiin, niin huutaa ihan suoraa huutoa. Huh huh. Jaahyt on otettu kayttoon ja yleensa jo sen mainitseminen auttaa, mutta on tassa hermot olleet kirealla viimeinen viikko.. Kaiken lisaksi alkaa tama raskauskin jo painaa, ja vasymys on armotonta.
Meilla pottailu ei neitia kiinnosta, voi olla etta on tosiaan osa tuota uhmista. Itse haaveilin et olisi oppinut kuivaksi ennen vauvan syntymaa, mutta taitaa olla turha toive. Eihan tassa kiire tietty viela ole, joten jatkamme harjoituksia :)
Aika negatiivista tekstia taisi tulla talla kertaa :o No ensi kerralla kirjoitan vahan paremmalla mielella, sen lupaan!!!
Hyvaa viikonjatkoa kaikille! Jossaralle onnea lahestyvaan synnytykseen!!
Browniette 31+1 ja typy 1v11kk
Pinoudunpa minakin pidemman tauon jalkeen.. Valilla kayn kylla lukemassa kuulumiset, mutta kirjoittaminen sitten vaan jotenkin jaa.
Paljon onnea kaikille vauvansaaneille ja raskautuneille :)
Mullakin masu kasvaa, ja toisaalta tulee jopa tunne etta aika loppuu ihan kesken! Olen alkanut vahan surullisena miettia, etta tama on nyt viimeisia hetkia tytolle olla ainoa lapsi ja saada kaikki meidan huomio. Ollaan yritetty parhaamme mukaan valmistella tulevaan perheenjaseneen, mutta taitaa tuo aikamoinen yllatys olla silti.
Kovasti meilla puhe kehittyy kokoajan, ja 3-4 sanan lauseita tulee jo molemilla kielilla. Talla hetkella suomi vahvempi kieli, kun oltiin joulun aikaan niin pitkaan Suomessa kun ostettiin sielta talo jota laitellessa meni sellaiset 6vkoa. Nyt on alkanut erottaa kaksi kielta toisistaan ja puhuun suomea minulle ja englantia isalleeen.
Paivakerhon aloitti myos 3 x vkossa reilu viikko sitten ja aamuisin jaa sinne itkemaan, mutta kuulemma nopeasti rauhoittuu kun laulu ja leikki alkaa. Muutenkin rakastaa musiikkia ja tanssimista! Keskiviikkona tuli vahan takapakkia kun toinen lapsi olit purrut, ja mulle tuli hirvean surullinen olo sen kuultuani. Sita kun haluaisi suojella kaikelta, ja mulla esikoisen aitina on nyt se koulu kaytava, etten aina siihen pystykaan.. Mutta kaiken kaikkiaan siis tuntuu hyvalta paatokselta tuo kerhon aloitus, kun tekevat ja askartelevat siella paljon kaikkea, eika kotona varmaan pystyisi sellasia virikkeita tarjoamaan.
Uhmaa loytyy meiltakin, ja olen ajatellut etta pitaisiko vahitellen ottaa jaahyt kayttoon??? VArsinkin lapsiminen, jos ei saa heti tahtoaan lapi on tullut kuvioihin viimeisen parin viikon aikana ja muunkinlainen mielenosoitus. Miten muut maaliskuiset? Minkalaista tekniikkaa kaytatte??
Mutta oikein hyvaa alkavaa vuotta kaikille!
Browniette ja typy 1v10kk ja masuasukki 28+1
Pinoudunpa minakin pidemman tauon jalkeen.. Valilla kayn kylla lukemassa kuulumiset, mutta kirjoittaminen sitten vaan jotenkin jaa.
Paljon onnea kaikille vauvansaaneille ja raskautuneille :)
Mullakin masu kasvaa, ja toisaalta tulee jopa tunne etta aika loppuu ihan kesken! Olen alkanut vahan surullisena miettia, etta tama on nyt viimeisia hetkia tytolle olla ainoa lapsi ja saada kaikki meidan huomio. Ollaan yritetty parhaamme mukaan valmistella tulevaan perheenjaseneen, mutta taitaa tuo aikamoinen yllatys olla silti.
Kovasti meilla puhe kehittyy kokoajan, ja 3-4 sanan lauseita tulee jo molemilla kielilla. Talla hetkella suomi vahvempi kieli, kun oltiin joulun aikaan niin pitkaan Suomessa kun ostettiin sielta talo jota laitellessa meni sellaiset 6vkoa. Nyt on alkanut erottaa kaksi kielta toisistaan ja puhuun suomea minulle ja englantia isalleeen.
Paivakerhon aloitti myos 3 x vkossa reilu viikko sitten ja aamuisin jaa sinne itkemaan, mutta kuulemma nopeasti rauhoittuu kun laulu ja leikki alkaa. Muutenkin rakastaa musiikkia ja tanssimista! Keskiviikkona tuli vahan takapakkia kun toinen lapsi olit purrut, ja mulle tuli hirvean surullinen olo sen kuultuani. Sita kun haluaisi suojella kaikelta, ja mulla esikoisen aitina on nyt se koulu kaytava, etten aina siihen pystykaan.. Mutta kaiken kaikkiaan siis tuntuu hyvalta paatokselta tuo kerhon aloitus, kun tekevat ja askartelevat siella paljon kaikkea, eika kotona varmaan pystyisi sellasia virikkeita tarjoamaan.
Uhmaa loytyy meiltakin, ja olen ajatellut etta pitaisiko vahitellen ottaa jaahyt kayttoon??? VArsinkin lapsiminen, jos ei saa heti tahtoaan lapi on tullut kuvioihin viimeisen parin viikon aikana ja muunkinlainen mielenosoitus. Miten muut maaliskuiset? Minkalaista tekniikkaa kaytatte??
Mutta oikein hyvaa alkavaa vuotta kaikille!
Browniette ja typy 1v10kk ja masuasukki 28+1
Eli syntyis jo tää toinenkin....
Onneksi on sentään tullut lunta ja muutenkin kelit vähän inhimillisemmät. A n köhä alkaa helpottaa, tosin remontin takia täällä välillä tuntuu olevan hieman pölyistä, kun kaikki köhitään enemmän ja vähemmän.
Miten teillä muilla on kuivaksiopettelu sujunut/alkanut?
Meillä se ei suju mitenkään, koska tyttö on totaalikieltäytyjä, mitä tulee pottailuun/pyttyilyyn. Kovasti kyllä saattaa ilmoittaa, että kakka on tulossa, mutta se pitää saada tehdä vaippaan kaikessa rauhassa. En sitten tiedä onko esim. äitini ahistellut sitä potalla liikaa, kun nyt on tuommoinen. Itse olen ollut niin laiska potattaja, että täällä kotona tuskin on traumatisoitunut=)
Nyt ei ajatus kulje tämän enempää...
-jossara ja NtiA ja B2(sinnikkäästi vielä masussa)-
viimeyönä hän sai jostain syystä tolkuttoman huutoraivarin ja ei meninannu rauhottua millään uneen uudestaan. Onneksi nukkuu vielä pinniksessä muuten olisi vaellellu täällä pitkin ja poikin. Tosin kohta olis tarkotus sänkyä vaihtaa..Sitten ollaan koko aamu taisteltu. Yövaatteet vaihdettiin päivävaatteisiin vasta kun piti ulos lähteä. Kauhean rimpuilun kanssa sain väkisin hänet puettua niin sisä kuin ulkovaatteisiin. Sama juttu kun oltiin tulossa sisälle niin oon jo pitkään joutunut kantaan hänet huutavana sisälle. Kaikkeen hänen pitää vastata " ei" ja kaikki tehdään vaikeimman kautta. Unille meno on myös aina itkua kun ei halusi mennä nukkumaan vaikka olisi väsynyt. Tällästä ollu siis jo muutamia viikkoja mutta tämä päivä ollu tähän mennessä pahin ja vasta kello on 12,45! Nyt pikku uhmis nukahti äsken päikkäreille. Mitähän tämä päivä vielä tuo tullessaan? Huomaan kyllä että olen myös väsynty kun huonosti nukuin yön. Ei tahdo pinna kestää yhtään uhmiksen kenkkuilua.
Nyt ei taas vauvakuume riivaa yhtään ; )
Kyseliköhän joku kuivaksi opettelusta? Ei innosta uhmista sekään. Joskus syksyllä istui potalla kerran-pari päivässä mutta harvoin sinne mitään tuli. Pari kertaa pissit ja kerran kakka. nyt ei ole istunut potalla tai pöntöllä ainakaan 3 kuukauteen. Ei innosta poikaa. Joskus hakee potan leikkeihinsä ja haluaa että otetaan häneltä vaippa pois mutta ei siinä kuitenkaan malta istua kuin sekunnin ; ) Aina ajoittain yritetään potalle istumista että joskus oppisi. Uskon tämänkin asian muuttuvan kun syksyllä aloittaa hoidon ja näkee muidenkin lasten istuvan potalla. Jospa sitten alkaa kiinnostaa se homma enemmän.
Hampaiden pesu on yhtä takkuamista myös enkä ole viitsinyt pakottaa. Harjaa käytetään vaan suussa hetkellisesti ts syödään hammastahnat ja se riittää pojan mielestä. Ei auta mitkään konstit mitä olen keksinyt ; )
Nyt koitan vähän siivoilla paikkoja kun uhmis nukkuu. Heipat!
p.s. jossaralle peukkuja että pian pääsisi synnyttään.
Tätä ihanuutta täytyy nyt sitten ihmetellä ja nauttia pari päivää mitä sitä kestää. Aamulla jo oltiin ulkona. Illalla koitetaan mennä uudestaan.
Mitäpä meille mitään muuta uutta. Pintä nuhaa ollu nyt mutta ei kuumetta. Keskimmäisellä lapsella korvatulehdus. Lauantaina sai kuurin. Onneksi on jo senverran iso (pian 5 v) ettei juuri eään valita kipua. Ja nukkuukin hyvin särkylääkkeen avulla. Joelilla on onneksi putket pysynyt korvissa ja ollaan tulehduksilta vältytty siitä saakka. Putkituksesta tulee kuluneeksi huhtikuussa vuosi. Kumpa putket pysyisi korvissa ainakin siihen asti. Mikse vaikka vielä toistakin vuotta. Varsinkin kun tuo päivähoitokin alkaa syksyllä. Niitähän ei poisteta kuin erittäin harvoin sillä tulevat useimmiten itsestään ulos puolen vuoden-2 vuoden sisällä laitosta.
Mukava oli kuulla brownietten kuulumisia. Ja onnea raskauteen. Olisi joskus kiva kuulla muidenkin maalisten 06 kuulumisia jotka ennen oli kovin aktiivisia mutta nyt ei ole piitkään aikaan kuulunut mitään.
Nyt ei siis ihmeitä tällä kertaa. Hyvää alkavaa viikkoa!