Onko miehesi joskus nolannut sinut?

Vierailija:

Olimme tosin vain pikaruokapaikassa. Hän oli jo syönyt ja vei tarjottimella omat roskansa pois, törmäsi matkalla nuoreen neitoon pyytäen tätä istuutumaan meidän pöytäämme, kun muita ei ollut vapaina. Ihan ok minulle, mutta sitten tämä jäpikkä toteaa: " Me oltiin tästä just lähdössä, sä voit syödä ton jätskin loppuun matkalla!" En edes suuttunut, vaan hävetti sen tytön puolesta, että millainen idiootti käskee vaimonsa syödä pakkasessa jätskin. Kieltäydyin nousemasta ja pyysin tytön istumaan viereeni.

Ja kyseessä ei ollut mieheni vaan vaimoni!

Kiitos tuosta lauseestasi jossa kerroit että piikittely saa tuntemaan juomatta olleen ajan mitättömäksi.



Kiitos.



Toivottavasti muistan sen seuraavan kerran kun alan piikittelemään miestäni. En meinaan halua ajaa häntä uudelleen alkoholin pariin.



Mitätöntä se aika ei ole, ei missään nimessä. Varmasti se on suurin ponnistus ikinä.



Kiitos kun saat minun näkemään tämän toisen puolen.

Mutta näetkö sinä toista? Puhut että juomisesi oli sinulle helvettiä.

Näetkö sitä, kuinka helvettiä se on ollut perheellesi? He ovat joutuneet sitä näkemään joka päivä, ja vieläpä selvin päin!



En halua sinua loukata, joten älä ota sanojani pahalla.

Sinä autat minua ymmärtämään asiaa alkoholistin silmin, minä yritän auttaa sinua näkemään puolisosi silmin.



Veikkaanpa, että puolisosi piikittely johtuu vain siitä, että hänkin on vereslihalla. On niin paljon helpompi piikitellä toista kuin mennä ja halata, purskahtaa itkuun ja " menettää kasvonsa" , sanoa että sinä loukkasit minua, olen rikki, poljettu ja haavoilla.

On helpompi muistuttaa toiselle piikittelemällä mitä hän teki, kuinka ilkeä hän oli ja kuinka paljon perhe kärsi.



17

Toisaalta järjellä ajateltuna, miksi hän ei haluaisi erota jos inhoaa minua?

Eli kai hän minua vielä rakastaa :)

Joskus vaan tuntuu, että voi vee meen sitten ryyppäämään, kun olen vieläkin paska maanmatonen.

Mitä jos kirjoittaisin miehelleni tarinan tai kirjeen näistä vuosista ja mitä tunnen?

Pitääköhän sitä ihan hömppänä?

Ihana kuulla, että minustakin on joskus jollekkin jotain hyötyä.

Ei silti, omaa vikaammehan tämä juoppous on meillä juomareilla. Et sinä saa ketään juomaan, vain ihminen itse.

Eikä sillä ole merkitystä enää (minulle) mistä syystä aloin aikanaan juomaan vaan se miksi lopetin!

Elämä, halu elää.



8

Minä olen sitä mieltä, että sanonta " vakka kantensa valitsee" pitää täysin paikkansa. Eli kun kerran molemmat edelleen olette yhdessä, niin mietin vaan, että mitä tarkoitusta tuo juominen on palvellut sille juomattomalle osapuolelle?



Kävimme nimittäin vuosi sitten mieheni kanssa perheterapiassa (lapset tosin silloin vielä niin pieniä, etteivät olleet mukana eli tässä tapauksessa pariterapiassa) ja siellä tuo terapeutti sai minun silmäni aukeamaan tuolle vakka kantensa valitsee -jutulle. Hän myös sanoi, että usein isot muutokset parisuhteessa esim. juuri toisen raitistuminen saa suhteen päättymään, koska muutos oli liian suuri. Ts. sillä juomisella oli jokin merkitys suhteelle.



Ehkä teistä jompikumpi tajuaa pointtini; nautin lukea keskusteluanne, jossa kumpikin tajusi puolisoaan paremmin kuultuaan näitä joltain muulta saman kokeneelta. Haen ehkä sitä, että kun toinen on juoppo, niin toinen voi kokea olevansa parempi, kun kärsii kaiken eli on marttyyri. Ja koska tilanne muuttuu, toinen pitää kiinni tuosta marttyyrikäytöksestä, koska se pitää hänet edelleen parempana. Jaa, en tiedä osaanko selittää kunnolla mitä tarkoitan, mutta sitä kuitenkin, etä miksi suhde ei voi muuttua tasa-arvoiseksi? Onko se se, että puoliso on valittu alunperin niine ominaisuuksineen ja jotenkin tuo alkoilmapiiri on tuttu kotoa, eikä ns. tuo toinen puolison raitistuttua kykenekään normaaliin suhteeseen?



Äh, vauva heräsi...

Ohjeistin lasta, että otetaan sitten vasta kun ollaan pöydässä kaikki, ja siirsin lautasen kauemmas. Mies siirsi sen takaisin lapsen ulottuville ja sanoi kaikkien kuullen, että ei tässä nyt noin hienoja olla, ota vaan. Kaikki nauroivat ja minulle jäi typerä olo, vaikka omasta mielestäni tuo oli aivan normaali tilanne neuvoa lapselle käytöstapoja.



Toisen kerran mies pilkkasi sukunimeäni vieraille (hänellä eri nimi). Kaikkia muita nauratti paitsi minua.