#HUHTIHIPPUSET VUOTEEN 2008#

[color=dodgerblue] Niina: Mä oon kans miettiny, että apua jos joutuu siihen käännökseen.. tai sit jos vauva onkin RT:ssä, mutta ku meneeki synnyttää ni onki PT. Hoh. Mua ei kyllä yhtään kiehdo ajatus synnytyssalista, joka on täynnä väkee ja ponnistamisesta pakko-asennossa. Mut toisaalta ei kyllä huvittais keisarinleikkaukseenkaan joutua. Eli täytyy vaan toivoo, että vauva on tulossa pää edellä. ;)



Annika: Meillähän on ihan saman ikäset esikoiset. =) Mites sä oot pähkäilly tuplaratas asiat?



Emmis: Voi että ku mäki pääsin Brion tehtaanmyymälään... =) Paljonkohan siellä maksaa douplewawet? :)

Tosi monet on sun tavoin veikannu poikaa.. Meillä ei oo tietoo, että kumpiko on tulossa. =)



Vadelmamama: Joo siis oon mäki miettiny synnytysjuttuja. Mä tein Heidin raskausaikana semmosen " synnytysvihon" , johon keräsin erilaisia vinkkejä ym. synnytyskivun helpottamiseen jne. ja sit siinä oli synnytystoiveita ja miehelle muistilista... Ja sit synnytyksen aikana kirjotettiin siihen vaiheita ym. Nyt oon alottanu samaa Viltsulle, mutta en oo vielä oikeen päässy vauhtiin, kun ei oo oikeen ollu aikaa. Haluisin nyt viikonloppuna saada tehtyä sitä, mut saa nähä ehtiikö, jaksaako ja antaako Heidi tehdä.



Talvitakki jutusta: Mulla on kans untuvatakki ollu käytössä, ihan niinku VadelmaMamallakin, mutta se menee enää just ja just kiinni + se nousee jo sen verran ylös, että alamaha paleltuu... On mulla yks pitkä talvitakki joka mahtuu kiinni vähän paremmin, mutta se on niin ohut ettei tämmösillä -6 asteen pakkasilla meinaa pärjätä sillä. On mulla sit vielä yks laskettelutoppatakki joka saattaa mennä, mut sekään ei oo mikään hirmu lämmin. Anopilta sain lainaan ISON untuvatakin, mutta se haisee IHAN JÄRKYTTÄVÄN PAHALLE ja on TOSI ISO... Eli saa ny nähä viittiikö sitä käyttää. Aattelin kattoo päivä kerrallaan tän takkiasian kanssa.. Sit jos näyttää siltä että takki on pakko ostaa, ni oon miettiny et ostaisin josta halpakaupasta mahd. halvan untuvatakin.



Jaahas... Selkä alkaa sanoo ittensä irti. Pitää mennä sohvalle lepäilee ja jos vaikka alottelis taas sitä synnytysvihkon tekemistä, kun neiti on päikkäreillä.



Moi moi.



Burde, heidi 1v3kk ja viltsu 26+6

Viivi alkaa ehkäpä olla paranemaan päin. Eilen käytiin lääkärissä, aloitettiin Osmosal ja maanantaina kontrolliin. Silloin sitten lääkäri päättää mennäänkö lastenpolille näytille. Neidillä oli viime punnituksesta (18.12) paino tippunut 110g ja lääkäri sanoi ettei saa enää yhtää laskea. Tulehdusarvot yms. kaikki ok. Kakka on edelleen ripulia, mut viime yö meni jo melkein loistavasti: tutti piti laittaa vaan kaks kertaa ja yömaitoa ei tarvinnut lainkaan. :)



Mullakin oli eilen neuvola (rv24+1): pissa puhdas, paineet kunnossa ja painoa tullut nyt koko raskausaikana 6,2 kiloa (Viivistä oli vastaavaan aikaan +3,7kg vaan..)! Hui kauheeta, mut kyl mä olen sen näkönenki.. Maha oikein sulautuu takamukseen jne.. Sf-mitta oli tasan 20cm ja sydänäänet heitteli 146, vaikeaa oli keskiarvoa mitata kun pikkunen liikku niin kovin. Jälleen kerran mulla oli neuvolan tädin tilalla sijainen, mutta tällä kertaa mukava sellainen :) Neuvolalääkäri olisi sitten 29.päivä ja uusi lääkäri tilalla, edellinen ei enää tahtonut uudistuksien myötä ottaa raskaana olevia..



SYNNYTYS MIELESSÄ aika ajoin. Minäkin olen käynyt lukemassa noita joulukuisia odottajia ja kunhan viimeisetkin ovat saaneet nyyttinsä, siirryn varmaan lukemaan muiden synnytys-odotuksia :) Olen myös pohtinut tämän vauvan syntymää siinä mielessä, että meneekö yli vai ali.. Esikoinen syntyi 10 päivää yli lasketun ajan, mut mun mies on taas syntyny kuukauden ennen laskettua aikaa. Hänkin on ollut perheensä toinen lapsi.. Hölmöä.. =P Synnytyspaikkakin on ollut mietinnässä, kun ei tiedetä minne päin muuttoa suunnataan ja kiire tulee! Muuten en ole vielä miettinyt miten käynnistyy tai kuinka ponnistan tms.



VALMISTELUJA vauvalle ei erityisemmin ole tehty. Eilen tosin ostin lastentarvike kirppikseltä 50cm bodyn ja samettiset potkuhousut. Olivat kyllä sinisävyisiä, mut sininenhän sopii tytöllekin ;)



TALVITAKKIna käytän S-koon untuva(toppa)takkia. Tämä meni mulle raskauden loppuun saakka viime talvena, tosin kovemmat pakkaset alkoi vasta Viivin syntymän jälkeen ja samaa takkia käytin synnytyksen jälkeenki. Eli tilanteen mukaan meilläkin mietitään tuota takkiasiaa..



Onkos täällä muuten muita, jotka on tulleet nyt raskaaksi vaikka imettikin lasta? Kun mähän tulin raskaaksi Viivin ollessa vajaa ½-vuotias, Viivi ite lopetti tissittelyn, mut nyt mua on alkanu mietityttää tuo maidonnousu.. Luulen ettei maidoneritys ole edes lainkaan loppunu kokonaan ja aika ajoin on rinnoissa ikävä olo, kun tuntuu niin kovin täysinäisiltä. Mitenköhän sitten raskauden lopussa mahtaa olla jos nyt jo näin...? Osasinkohan selittää tätä tarpeeksi selvästi.. :/



Ja sitten oikein mukavaa viikonloppua kaikille masunkasvattajille!

t.Ufa, Viivi (10,5kk) ja " Wagner" (rv24+2)

Tulin pikaisesti käymään koneella..



TALVITAKEISTA: ostin jo hyvissä ajoin XL-kokoisen ja 3/4-mittaisen untuvatakin, kun olivat silloin tarjouksessa.. Normaalisti mun koko on M ja takki mahtuu siis tosi hyvin päälle. Sitten sain äidiltäni aivan ihanan 70-luvun villakankaisen ja ruutukuvioisen äitiystakin, se on erinomaisessa kunnossa kun äitini ei päässyt käyttämään sitä kuin yhden kerran.



VALMISTELUISTA: odotan esikoista eli kaikki täytyy hankkia... Tuttavilta saadaan ainakin hoitotaso ja sänky, ja kaverinkaverilta ostetaan edullisesti lähes käyttämätön kaukalo. Vaatteita on tullut ostettua jonkin verran, ja niitä on myös saatu lahjaksi. Mutta pitää vielä hankkia paljon kaikenlaista, ja vaihtaa isompi auto tuon 2-ovisen tilalle ja lisäksi tehdä huusholliin tilaa vauvalle. Ainakin yksi kirjahylly pitää tyhjätä ja viedä veks. (Meillä siis ihan valtavasti kirjoja).



SYNNYTYKSESTÄ: totta kai se on mielessä, mutta en ole kauheasti lukenut esim. synnytyskertomuksia täällä. Synnytys jännittää sen verran jo muutenkin, että mietin saavatko jotkut kauhukertomukset jännittämään vielä enemmän...?



Mulla on inhottavaa kipua taas tuolla alamasussa. Kun olin päivällä kaupungilla ja jouduin vähän ripeämmin kävelemään jotta ehtisin lähijunaan, niin alkoi sattua tosi paljon jonnekin tonne alas.. Niin kuin olis sukkapuikko työnnetty alapäästä sisään. Säikähdin aika lailla. Mut onneksi se meni ohi, eikä esim. supistuksia ole tänään juurikaan ollut. Ja kun just olin lääkärissä, eikä siellä havaittu mitään hälyttävää, joten kai tässä voi ihan luottavaisin mielin olla seuraavat kaksi viikkoa, jolloin on kontrolli supistusten takia.



Ihanaista iltaa kaikille!

Marinelle 26+3

TAKKIASIAA Minä mahdun vielä ainakin tämän tammikuun normaaleihin talvitakkeihini, vaikka toki ne jo näyttää vähän makkarankuorilta tuosta mahan kohdalta. Pitkänä takkina käytän turkkia ja se kyllä menee päälle vielä vaikka huhtikuussa, jos tarvis on. ;-) Hätävarana mulla on " läskivuosiltani" (painoin vajaa 10 v. sitten about 15 kg enemmän kuin ennen raskauksiani ja vieläkään en ole yhtä kookas mahoineni) säästämäni vanha lautailutoppis, joka on vielä reilun kokoinen ja äärimmäisen hyvä varuste esikoisen kanssa ulkoillessa. Sporttisempaa ulkoiluvaatetta voin myös lainata miehen kaapista, hihat on vaan turkasen pitkät. Harkitsin jossain vaiheessa ostavani alesta normaalikokoani suuremman halpistakin, mutta ne näytti niin kamalilta roikkuessaan hartioista ja rintamuksesta, että päätin säästää nekin eurot johonkin kivempaan.



SYNNYTYS on ollut mielessä ja viimeksi viime yönä näin unta synnytyksestä. Viimeksi en saanut lapsiveden vihreän värin takia jatkaa ponnistamista jakkaralla (vedet meni ekalla ponnistuksella), joten nyt mieluusti kokeilisin hoitaa homman jakkaralla loppuun asti. Lisäksi toivon, että kertaalleen venytettynä paikat olisivat sen verran joustavat, ettei epparia tarvitsisi tehdä. Hyvin se parani, mutta alapää oli melkoisen kipiä viikon, pari. Elän vakaassa uskossa, että kakkosen synnyttäminen menee vielä ekaakin helpommin & nopeammin ja siitä syystä myös meinaan lähteä aikaisemmin sairaalaan. Sanoivat edellisellä kerralla, että olisi voinut tulla vähän aiemmin, kun me ehdittiin olemaan synnärillä vain vajaa tunti ennen pojan syntymää. Taidan taas pyrkiä synnyttämään ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, kun niin se meni viimeksikin. Vaikka sattui suoraan sanottuna niin saatanasti, on synnytyskipu kuitenkin " luonnollista kipua" ja siten ainakin itselleni kestettävissä. Ja ei se kovimman kivun vaihe viimeksikään ollut kuin about vartti, sillä ponnistusvaiheessa en muista kipua tunteneeni, kun kaikki keskittyminen meni siihen lihastyöhön.



Meinaan myös mennä ihan tavan osastolle, perhehuone ei ole meidän juttu. Ollaan sitten mieluummin kotona porukalla, sillä minä säntään kotio heti, kun suinkin sallitaan. Kivuista ja säryistä häviää heti puolet, kun pääsee omaan huusholliin ja olen toivottoman huono nukkumaan vieraissa sängyissä, vaikka miten rättiväsynyt olisin. Eikä ole pitkä matka sairaalaan takas, jos ongelmia ilmenee.



VALMISTELUJA olen tehnyt sen verran, että kaivoin kaapin kätköistä esikoisen pienimmät vaatteet valmiiksi yhteen kasaan. Samoin keräilin kantoliinan, pullot, liivinsuojukset, vauvapeitot ja joitain muita tarvikkeita esille. Vaunut, sitteri, hoito-alusta, vaipparoskis, itkuhälytin, rintapumppu ja joitain muita kamoja pitää kotiuttaa maaliskuussa, kun ne on lainassa miehen siskolla, mutta he eivät enää tarvitse. Heiltä saadaan varmaankin lainaan turvakaukalo, kun meillä ei ole omaa. Esikoisella oli toiselta siskolta lainattu aikanaan. Ainut hankittava isompi tarvike on pinnasänky ja siihen patja. Mua himottaisi ostaa Amazonas Koala -riippumatto vauvalle, mutta mahtaako tuo olla 70 ¿ arvoinen?



Muutamia uusia vaatteita ostin alesta, mutta nekin kokoa 68 cm, kun pienempiä on kertakaikkiaan tarpeeksi, ellei liikaa. Itseä varten olen ostanut kaappiin paketin järeimpiä yösiteitä mitä kaupasta löytyy, sillä ne pitää raahata jo sairaalaan mukaan. Sairaalan suoria, megapaksuja & pitkiä vaippoja en enää housuihini tunge! Ja tämä vinkkinä ensisynnyttäjille, jos haluatte helliä jo muuten runneltua alapäätänne.



Mammaloman alettua meinaan ensi töikseni taas sulattaa pakastimet, jotta voin aloittaa niiden täyttämisen. Meinaan leipoa ja kokata erilaisia ruokia pakkaset täyteen, sillä ne helpottavat kummasti ensi viikkojen pöhnässä pörrätessä. Ja vaikka kukaan ei mitään olettaisikaan saavansa, niin musta on kiva tarjota jotain kahvileipää onnittelukäynnille tulijoille.



Tulipa pitkä selostus, mutta ehkä joku jaksoi lukea. Täytynee vyöryä rasvaamaan tätä korppukuivaa nahkaa, mutta ennen sitä vielä ilmoittautua jumppaa huomiseksi. Hyviä vointeja itse kullekin,



Winku ja Veera 25+5 (ko, kö?)

Moikka kaikille pitkästä aikaa, taisin viimeks kirjoitella enne jouluu.



Kaikkee on ehtiny tapahtuu ja muutenki, olot muuttumaa kaikilla.



Aluks gallupeihin:



Talvitakki asiaa, mie kyl tuun mahtuu omaan toppatakkiin varmaa loppuu asti, esikoinen synty joulukuussa ja sillo ainaski mahuin toppiksee ihan hyvin. Ainoo ongelma on toppahousut. Eipä mee enää vetoketju kii... Ois niin kiva käyttää niitä tuolla ulkona ku on näin kylmä.



Äippälomasta, miekii meinasin jäädä sen 30 pv aikasemmin. Miun ä-loma alkaa siis 25.3. Oisin pitäny ens kesän kesäloman jo pois ja se ois sopinu myymäläpäällikölle, mutta kun myymäläpäällikkö oli sitä ylemmältä tasolta kyselly niin eipä taija onnistuu. Jos jäisin 1.4 ä-lomalle se ois onnistunu, ku kesälomakaus ois ollu alussa. Mut nyt ootellaa et miten loppujen lopuks käy.



Omaa napaa:



Vointi on ollu nivus- ja issiaskipuja huomioon ottamatta uuteen vuoteen asti ihan hyvä. Uuden vuoden päivänä miust alko tuntuu ettei miun aivot saa happee. Pää alko painaa ja huimaa. Eilen miul oli sit neuvola jossa puhuin asiasta, ongelma oli vaivannu joka päivä. Töissä olo on ihan tuskaa. Miun hb oli 107 ja RR 110/60. Sano terkkari ettei ihme ettei aivohin kule happi. Nyt pitää syyä tupla rautaa viikko ja sit seurataa tilannetta jos tuntuu samalta niin meen lääkärii. Tilanne nyt viel sama eihän se kahessa päivässä muutu mihinkää. Muuten kaikki oli kohallaa paino oli noussu 4 viikossa 4 kg. Mut viel oon yhen kilon alle lähtöpainon ja SF-mitta oli tasottunu 21 cm.



Esikoisen kaa ollaa tapeltu illat nukkuumaa käynnistä useesti jopa puol 12 asti. Mut nyt jätettii sit päikkärit pois ni nukkuu 8-9 välillä ihanasti.



Niina: Meil ois jotai tyttöjen vaatteita... eipä tarvita niitä kohtakaa...



Terkuin Tytikkä rv 23+4

Ufakuk, kurja teiän pientä. pikaista paranemista sinne!



ja Burde, tosi hienoa että joku jaksaa tehä tollasen vihon! onhan se lapsellekin aika hauska muisto, ainakin sitten kun niitä omia alkaa joskus tulla. oliko Marinelle kun sanoi ettei uskalla lukea synnytysjuttuja, kun jos alkaa hirvittää vielä enemmän tuleva? mun mielestä täällä on aika vähän loppujen lopuks sellasia pelottelutarinoita. ainahan niitä huonoja kokemuksia ja pelottavia juttuja on joillakin kertoa, ja koska perhe- ja synnytysvalmennuksessa keskityttiin lähinnä siihen kivun hoitoon (no, ymmärrettävästi se mietityttää. jännitti se itteäkin ennen synnytystä!), niin mulle oli _oikeesti_ todellinen yllätys, että kuinka positiivinen ja hieno kokemus synnytys oli. siis todella, ihan elämän paras! tietysti sen takia, että oma lapsi syntyi ja se piiiitkä (41+6 viikkoa ;) odotus päättyi ja muuta, mutta myös sen takia, että näki kuinka hieno oma keho tosiaan on! kyllä sitä pystyy aika ihmeellisiin suorituksiin. :) ite otin epiduraalin, että sain vähän nukuttua (supparit alkoi vähän nukkumaanmenon jälkeen yöllä) ja kun kipu alkoi olla jo todella kova. mulla avautuminen ei siitä kärsinyt tai hidastunut. ponnistusvaihe ei munkaan mielestä (tais olla Winku kun siitä puhui?) ollut ollenkaan se pahin juttu, ponnistaminen kuitenkin mun mielestä auttoi siihen supistuskipuun. ikävin hetki oli ehkä se, kun kätilö käski höllätä hetkeks just ennen pään syntymistä, että kudokset ei repeä... huh! _se_ kipu oli kamalaa, kun tuntui, että ratkean kyllä just tähän paikkaan. ennen synnytystä ajattelin niin, että koska aika moni muukin nainen on siitä hengissä selvinny, niin kyllä kai minäkin. ja kun supistukset alko, ei kyllä ollu epäilystäkään, että onkohan tää nyt sitä vai ei... tässä tätä saagaa nyt tulikin, toivottavasti en nyt onnistunut pelottelemaan ketään.



VALMISTELUJA ei olla tehty vielä mitään. paitsi ostettu ruskovillan kypärämyssy ja nyt tilattiin sellanen ohuehko haalari netistä ja alesta ostettiin kelsitöppöset ens talveks (sic!) tulokkaalle. hih! kaikkea sitä kyllä tuleekin hankittua... kunhan vaan sitten ei hukkaa niitä töppösiä siihen mennessä ja lisäks vielä muistaa ne sillon. ;) Winku sanoi täyttävänsä pakastimen ruoalla ja herkuilla ennen synnytystä, saman ajattelin tehä myös minä. oli niin ihanaa kaivaa sieltä valmista ruokaa kun haahuili kotona vauvan kanssa ekoina viikkoina. :) mutta siis, kaukalo, hoitopöytä ja vaatteet meillä on. paitsi jos vauva osoittautuukin pojaks, niin täytyy kyllä sitte vähän vilkasta niitä vaatteita uudemman kerran. kaksostenvaunut ajateltiin kyllä hankkia, varmaan tilataan netistä... sekin pitäis kyllä kohta jo tehä! oikeesti, vaikka just eilen (tai siis tänään) avauduin tästä odotuksen ihanuudesta ja kurjuudesta, niin on tää kyllä lyhyt aika sitte kuitenki!



mies lähti hakemaan pizzoja meille ja esikko saatiin joku aika sitte nukkumaan. otin torkut tässä illalla ja nyt on ihan pöpperöinen olo. :) on supistellu eilisestä asti tosi paljon, mutta ei kai se haittaa... ens viikolla on nla, täytyy kysellä sielä sitte lisää.



eipä muuta, varmaan taas huomena aikani kuluks tuun tänne höpöttelemään... ;) t.VadelmaMama, rv (en oo koko viikkona jaksanu tarkistaa!) 25+4?

Tulinpa heti kommentoimaan omasta puolestani;



Synnytys: eipä tuota ole varsinaisesti omalle kohdalla tullut vielä mietittyä. Yritin edelliselläkin kertaa olla koko ajan mahdollisimman avoimin mielin ja ottaa vastaan, mitä tuleman pitää. Toki, kun tuttavapiiristä kuuluu synnytysuutisia, tulee väkisin miettineeksi samaa tilannetta omalle kohdalle - oli se positiivista tai negatiivista



Valmistelut: aika lailla on perustarpeet koossa, kun esikoisen syntymästä on sen verran vähän aikaa. Burde tuossa kyselikin mahdollisten tuplarattaiden kohtalosta ja sellaiset varmaan pitää hankkia. Olen itsekseni ajatellut, että meidän pitäisi pärjätä sellaisilla keveillä versioilla, koska tuleva kevät-kesä-alkusyksy on käytännössä tuota tuplaratasaikaa ja sitten syksyllä esikoinen, Vili (silloin 2 v), varmaan pärjää jo vaunujen kanssa laudalla... ehkä... mitään ei ole vielä lyöty lukkoon... Muita valmisteluja olen tehnyt sen verran, että osimme yhteen kaappiin Elfan verkkokorihyllykön, johon ajattelin lajitella jo olemassa olevat vaatteet kokoluokittain, nyt kun ne ovat äitiyspakkauslaatikossa Vilin huoneen nurkassa - ja kaksi uutta vaatekappaletta on nyt tullut ostettua alennusmyynnistä...



Takkiasiaa: Itselläni on käytössä kaksi takkia, joilla pärjännen loppuun asti. Oma laskettelutakkini on vatsan kohdalta sen verran tilava, että se varmaan menee tai toinen on siskoltani lainaksi saatu A-linjainen musta villakangastakki - ei enää kaikkein muodikkain, mutta välttänee...



Raskautumisesta imetysaikana: täällä yksi sellainen... Imetin esikoistamme melko lailla 1-vuotiaaksi - tosin lopussa aloin antaa oman jaksamisen takia periksi, mutta se siis vasta raskautumisen jälkeen (olin kyllä alkanut antaa rinnalla myös korvike-lehmänmaito-seosta). Toinen, mistä monesti keskustellaan, on kuukautisten alkaminen suhteessa imetykseen... Itselläni ekat menkat kun tulivat jo esikoisen ollessa vajaat 4 kk - täysimetyksen aikana... että semmosta...



Joku kommentoi vielä pakastimen sulattamisesta - se meillä tehtiin tällä viikolla (heti, kun tuli pakkaset). Tuo ei mitenkään liittynyt kyllä pesänrakennusviettiin, vaan puhtaaseen pakkoon - pakastimen ovi oli nimittäin ollut joku aika sitten yön huonosti kiinni ja sisään oli tullut melkoiset jäämassat. Olipa sulattamista - ja Vilillä ihmettelemistä ;-)



=) 26 tasan (+ 1v 3kk)

Me vielä " joululoma" -reissussa,mutta kun täällä kone eikä just mitään tekemistäkään niin ajattelinpa kirjoitella!

Nyt en edes muista olenko joulun jälkeen kirjotellut,mutta jokatapauksessa mukavasti meni joulut ja isot pinot lahjoja sai tyttö :)

Nyt on pientä flunssaa tytöllä,mutta sehän kuuluu tähän talveen. Kuumetta ei ole ollut onneksi kuitenkaan.

Ufan tytölle täältä myös pikaista paranemista!! inhottavia nuo mahataudit..



Sf-mitoista on ollut puhetta,ja minullakin nuo huidelleet käyrien yli.. rv 19+6 oli 20,5 ja 22+3 25cm.. Nyt ens keskiviikkona taas neuvola,saas nähdä onko taas kasvanut. Huomaa kyllä että on kohtu jo korkealla,kun tosi helposti " happi loppuu" ,siis ihan jopa lapselle kun kirjaa luen niin pitää välillä hengitellä.. outoa. ja vähänkään rasvasta ruokaa syö niin ah sitä närästystä.. Hauskaa kun tyttöä odottaessa ei ikinä närästänyt eikä tullut suonikohjuja ja nyt kumpaakin jo hyvissä ajoin :D

Selkäkipu sentään on nyt helpottanut.



Supistuksia taitaa olla täällä monilla.. myös täällä löytyy. Toissa iltanakin tosi outo monta tuntia kestävä supistus.. vaikka miten makoilin ym niin ei vaan mennyt ohi! Oli tosi ahdistavan tuntusta tuo.. nukkumaan mennnessäkin vielä maha ihan kivikova,mutta joskus yöllä oli sitten helpottanut.. Vauvakin tietysti oli ihan liikkumatta koko illan niin hieman rupes jo pelottamaan. Onko kellään muulla koskaan ollut tollasia?

Onneksi ei ole uusinut ja vauvakin on liikkunut,mutta pitää neuvolassa kysästä.



Mitäs muita galluppeja täällä oli?

Ainakin SYNNYTYS-asiat.. ja kyllä minulla päivittäin synnytys mielessä. Ja mielipide vaihtelee tosi usein miten haluaisin synnyttää. Mutta olen nyt miettinyt sen niin että lääkäri saa sitten katsoa mikä olisi oikeasti ja lääketieteelliseti paras. Mutta kyllä itse haluaisin alakautta synnyttää,kunhan vaan joku lupaisi että siinä ei käy niinkuin esikoisen synnytyksessä ja että vauva on max 4kg. Mutta noitahan on kenenkään paha mennä lupaamaan :) noh,katsotaan kuinka käy..



VALMISTELUJA on täällä tehty jo ihan liikaakin :) olen ostanut aleista isot pinot vaatetta ja toissa päivänä yhdessä kaupassa oli lelut -30% niin sieltä tuli hankittua mobile pinnasänkyyn,soittorasia ja muutamia leluja vauvalle (ihankun niillä telis mitään ainakaan ekaan 3kk :D) Että aika hurahtanut taidan olla.. Ja puolustelen (lähinnä itselleni..) näitä ostoksia sillä kun en ota ä-pakkausta :)

Hankintalistalla vielä kuitenkin pinnasänkyyn patja ja hoitopöytä ainakin. sitterit,hoitoalustat ym on vielä lainassa kaverilla,mutta enköhän ne saa tässä kevään mittaan takasin.



ja TALVITAKEISTA vielä.. löysin kaapista kaverilta lainassa olevan laskettelu-takin,joka mahtuu ainakin aika pitkälle,ja h&m:ltä ostin alennuksesta jo pari kk sitten sellaisen mustan polvipituisen takin kokoa 42 ja siinä ainakin niin paljon tilaa että aika isoksi saa maha kasvaa ettei se mahtuisi :)



ainiin,ja ÄITIYSLOMASTA ollut puhetta. Taidankin olla sitten ainut joka alottaa sen jo 50pvää ennen laskettua aikaa. Ihan vaan rahatilanteen takia. Kun olin siis joulukuun loppuun asti työharjoittelussa ja nyt ei tietoa saanko sitten mistään rahaa ennen ä-lomaa,niin saanpahan sitten jotain ainakin. Kelan sivujen mukaan tuo alkaisi sitten jo 28.2.

Ja minulla kun ei niin väliä vaikka lyhenee sieltä toisesta päästä,kun saan vaan sen minimi ä-rahan,niin kun sitten siirryn kodinhoidontuelle niin saan enemmän rahaa kuin tuo ä-pväraha :)



Voisin pistää uutta galluppia tähän. Eli kuinka kauan muilla ajatuksena olla vauvan kanssa kotona?

Itse olen miettinyt jos kouluun pääsisin niin aloittaisin syksyllä -09. Eli vauva olis tuolloin noin 1v4kk. Mutta nämä suunnitelmathan voi vielä muuuttua moneen kertaan.. :)



Mutta kai se olis kohta nukkumaan koitettava mennä.. ihme yökukkuja minusta tullut,valvon myöhään ja aamulla sitten nukuttaisi tosi kovasti kun tyttö heräilee. (8-9 välillä)

taisin aika romaanin kirjoitella taas :)



Viva rv 23+5 (?)

Selvisikö teille ultrassa, että on poika tulossa? Tyttöjen vaatteet on meillä kyllä tosiaan aika vähissä, ja jos miehen veljen vaimo saa tytön, ei siltäkään suunnalta ole odotettavissa vaatevuorta, joten jos vaan jaksat katella niitä vaatteita joku päivä valmiiksi, voisin tulla kattoo?



VivaS kyseli vauvan kanssa kotona olemisesta. Mie haluaisin olla vaikka sen kolme vuotta, mutta kaikki riippuu ihan miehen työtilanteesta. Mie oon meillä se, joka tienaa enemmän, eli jos miehen työ ei vaihdu, tai palkka nouse, lähden luultavasti tienaamaan heti vanhempainvapaan loputtua. Mutta se selvinnee sitten aikanaan.



Nyt on kai jo alettava kömpimään nukkumaan, päätä on särkenyt koko päivän ja näytön tuijottaminen ei ainakaan helpota sitä.



Öitä! :)



Niina ja nirppu rv 27+4

Vaihteeksi oli taas kaunis aurinkoinen sää täällä Espoossa, mutta voi vietävä miten kylmä tuuli tuolla puhalsi, kun ukkojen kanssa päivällä ulkoiltiin. Tuntui, että puhuri vie naamasta nahat mennessään... Happihyppely tuli kuitenkin tehtyä ja kun aamulla olin jo jumpassa, niin lihaksissa tuntuu mukavasti. Kohta pannaan sauna lämpiämään ja ehkä vielä ennen saunaa käyn tekemässä lumityöt. Saisi samalla tuo pieni mies purkaa ylimääräistä energiaansa pihalla.



VivaS kyseli kotona olemisesta. Itse olen alustavasti suunnitellut palaavani töihin syksyllä 2009, mutta voi muuttua kumpaan suuntaan vaan. Jos en jaksa olla kotona, niin palaan heti vanhempainvapaan jälkeen ja jos taas työpaikalla tuntuu olevan kauhea kaaos, niin saatan olla pidempään poissa. Ajatuksissa on myös katsella kokonaan uutta duunia mammaloman aikana. Meillä mies tienaa enemmän, mutta kyllä minullakin sen verran isot tulot on, että pudotus hoitovapaalle jäädessä on melkoisen iso. Olen niin tottunut tienaamaan kunnolla, että oma pää ei oikein anna periksi " toisen rahoilla" elämiseen, vaikka siihen on enemmän kuin hyvä syy.



Pitää valmistautua henkisesti työviikkoon, sillä nyt T O D E L L A ärsyttää sijaisen kouluttaminen. Kiire olisi ja sitten siinä kyselee joku jotain koko ajan ja en voi myöskään sietää sitä, että joku istuu jatkuvasti vieressä. Onneksi vain 9 vko ja sitten se on loppu. Ja siitäkin ajasta saan majailla vähintään 2 vko pomon huoneessa ilman perskärpästä... Tunnustan, että mulla on tämän sijaishomman kanssa asenne ihan hanurista.



Winku ja Veera, 25+6

oltiin valahdettu ties mihin... :)



t.VadelmaMama, rv 25+6

Pahoittelen pitkää poissaoloani:( On ihan kumma miten voi olla niin saamaton, että ei saa tänne pientä viestiä aikaiseksi.

Kerron siis nyt kuulumisia. Tänään kävin lääkärissä ja sain saikkua. Tähän asti olen tehnyt lähihoitajan töitä 75% mutta tästä päivästä lähtien teen töitä vain puoliaikaisesti. Ihan kiva, kun mahakin on jo aika suuri. Helmikuun 10 lopetan työt kokonaan...saan jotain erityispäivärahaa(en tiedä mitä on suomeksi nimeltään). Sitä saa täällä ruotsissa jos työ on raskas ja ei pysty sitä hoitamaan. Jään siis kotiin 2 kuukautta ennen laskettua aikaani...ja kiva niin:)

Vauva on kasvanut ja kaikki on hyvin. Vuodot ovat historiaa ja osaankin jo nauttia olostani. Tuntuu jotenkin et sitä on ikään kuin voiton puolella:) Tänään lääkäri vielä huvikseen kysyi " että katsotaanko vauvaa" ja tottakai mä halusin kurkistaa ultralla. Ihana nähdä miten siitä pienen pienestä kapea jalkaisesta vaavista on kehittynyt pieni pulleroinen vauva:)



Tais olla juttua täällä myös valmisteluista. Mä en ole tehnyt vielä mitään:/ Kääk pitäis varmaan ruveta pikku hiljaa. Toisaalta kun mulla on kaikki varustukset jo valmiina niin ei sitten vie niin aikaakaan. Uudet vaunut aion ostaa. Vähä olen Brion " Happy" merkkisiä katsellut.



Synnytyksestäkin jotain oli. En ole vielä ehtinyt miettimään mitään sen suhteen. Näin vain jonkun videon hiljattain ja muistui mieleen se kamala kipu:/ Mä en vielä kertaakaan ole onnistunut saamaan mitään puudutuksia vaan ihan ilman mitään olen synnyttänyt. Jospa tällä kertaa ehtisi jotain saamaan...mutta uskallan epäillä. Mun vauvat, kun ovat syntyneet melko nopsaan. Sitten vielä nää ruotsalaiset kätilöt vetoavat suomalaiseen sisuuni. Paikat ovat nimittäin olleet melkein auki aina sairaalaan tullessani...höh!:)



Mitä muuten Bzz kuuluu? Tietääkö joku vai oletko itse viel mukana? Eritysesti aina muistan Bzz, kun meillä noita vuotoja ja ongelmia oli samoihin aikoihin.



Hyvää alkanutta vuotta kaikille!



T. Elisabeth rv 28

Mun on viime päivinä alkanu tehdä valtavasti mieli paahdettua/paistettua sipulia ja hedelmiä (omenaa, luumua), joita en yleensä sen erityisemmin syö =D



Nyt saa makeatkin jäädä vallan kaupan hyllylle! .. On tämän odottajan ruumiinrakenne pikkuisen muuttunu tämän odotuksen aikana, eikä mies tahdo että tämä olisi pysyvää. En kyllä itsekään tahdo. Nyyh! Katsotaan pitääkö päätös vai sorrutaanko.. [Kaapissa olevan suklaavaraston saa tietenkin tyhjentää ensin ;) ]



Kateellisena luen kun jotkut ovat vielä päässeet ultraan katsomaan vauvaa :) Mäkin tahtoisin ja haluisin tietää sukupuolen, mutten tohdi neuvolassa kysyä että pääsisinkö.. Vai tohdinko sittenkin??

Ihan senkin kannalta että meillä on kaikki v.punaista vaatetta, ja jos onkin poika tulossa niin olisi kiva sitten olla jotakin valmiina.. Tilaakin on niin vähän ettei enempää viitsi hankkia.. Ja tuttavalle olisi tyttö tulossa, la viikko meijän jälkeen, niin siellä olisi vaatteelle tarvetta..



KOTONA OLEMINEN: aion olla kotona niin pitkään kuin mahdollista, mieluiten sinne 3v saakka mut en usko pystyväni niin pitkään. Meillä kun tulot ovat mun pussista saatava.. Sen olen päättänyt, että ainakin niin kauan olen kunnes lapsi osaa kävellä, syödä itse ja on päiväkuiva. On sitten hoidossa helpompaa kaikkien kannalta. Ja meillä hoitoon vietäviä on silloin kaksi, mieluiten haluaisin perhepäivähoitoon tai pieneen ryhmikseen.



t.ufa (25+4) ja Viivi (paranemaan päin..)

Ihan sippi työpäivän jälkeen. Otin koneen syliin ja oikaisin sohvalle. Issias vaiva näyttää aina tulevan viimeistään kun lykin noi jätkän pätkät tuplavaunuilla hoidosta (matkaa vain 1km) mutta lumessa tuntuu tuo 32 kiloa melko raskaalle lykkiä.

Nyt syöty ja muksut alkaa katsomaan lasten ohjelmia, saa ihan hetken omaa rauhaa.Mieskin vielä töissä.



Synnytyksessä vain yksi toive-tehokas kivunlievitys-jos nyt kolmannella kerralla ehtisi saada kivunlievitykseksi muutakin kuin ilokaasua ja miehen käden. 2 todella rajua käynnistystä takana, supistuksia ilman taukoa ja ponnistusvaihe mennyt jossain h......kovan kivun aiheuttamassa transsissa. Suurin osa kivusta loppunut vauvan ulos tullessa mutta jälkisupistukset osastolla ovat saaneet taas tuskasta vaikeroimaan. Ja ihanaa olisi jos lähtisi ihan itsestään synnytys käyntiin...no sehän nähdään sitten huhtikuussa.



Maha painaa ja olo on todella kömpelö mutta aivan ihana silitellä isoa kumpua ja kokeilla mikä kohta vauvasta missäkin päin on. Eli raskaus ei vielä kyllästytä.Päin vastoin!!!! =) Tosi naisellinen olo, kun nuo nahkapussitkin ovat heränneet taas eloon ( rinnat kasvaneet melkoisesti ja liiveissä välillä joku esimaito tahra) ja melkoinen kissapeto vaanii makuuhuoneen puolella onnetonta miespoloista ;)



Ei sitten mitään hankintoja ole tullut tehtyä kun ei tarvitse tehdäkkään. Pojilta on kaikki vauva tarvikkeet vielä tallessa. Kunhan raivaan pinnasängylle tilan makuuhuoneeseemme ja lähempänä synnytystä siirrän vauvan vaatteet vaatehuoneeseen.

Kotona olemisen suhteen en ole tehnyt päätöstä,riippuu millainen vauva tulee, 2 ensimmäistä olleet kyllä helppoja tapauksia. Ja onko vauva edes terve,kaikkea sitä pohtiikin.....näitä odottavan äidin huolia....

Meillä mies tienaa enemmän, että minähän se kotia jään eikä mies ole sen tyylinen että jaksaisi kotona kolmen alle kouluikäisen kanssa (todella ihana isä ja lapsirakas, mutta että hoitaa kotiakin siinä sivussa-putkiaivot eivät pysty moiseen)..ja sitten vielä täytyy laskea mitä tosiaan kolmen lapsen hoitokulut on, esikoinen kun eskari-ikäinen vasta vuonna 2010..kannattaako enään töihin mennä mun palkalla ja maksaa päivähoitokuluja ( ovat nyt siis yksityisesssä päiväkodissa)...no onneksi sitä ei tarvitse vielä tietää..



Talvitakit ovat ongelma. Mikään mun normaali talvitakki ei mene päälle (koko xs/s). Olen lainannut isosiskolta kelsiä mutta sekin pitää aukaista jos meinaa istua. Nyt on anopin kevyt toppatakki vuorossa, mutta kun näillä pohjois- pohjanmaan pakkasilla (ihmeen leuto talvi onneksi, enimmillään ollut -15) tarvis lämpimämmän ulkoilu asun. Poikien kanssa kun tulee ulkoiltua monta tuntia sekä teen pieniä hiihtolenkkejä viikonloppuisin. Omat toppahousut mahtuu päälle mutta vetskarit eivät ole kohdanneet pitkään aikaan. Pitäisi alennusmyynneistä joku takki hakea kun vielä 3kk jatkuu ainakin tämä pyöreys.



Mulla on torstaina neuvola, kunhan verenpaine olisi rajoissa. Tätä duracell-pupua kun on vaikea saada lepoon ja saikulle jo näin varhain. ja Sf-mitta pysyisi kohtuudessa, viimeksi kun hyppäsi reilusti yli ylärajan.



' ' ' ' ' ' ' ' ' ' Hauskaa viikon jatkoa' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' '



-klematis- pikku-ukko rv 26+ jotain...

just tultiin kotiin, käytiin hakemassa mulle talvitakki. sain siis hankittua sellasen noppiesin mammatalvitakin alesta. tilasivat toisesta liikkeestä sen tänne Turkuun. mulla ei oikeesti olis ollu mitään mihin olisin mahtunu ja ihan alkoi jo ahdistaa toi untsikka. :)



meinasin lentää tänään selälleni kun kävin aamulla vaa' alla. mulla ei kyllä oikeesti oo mitään väliä että mitä syön, paino nousee ihan hirveetä vauhtia siitä huolimatta. osa oli kyllä tänään turvotusta, koska sormukset (yleensä väljät) ei liikahtaneetkaan. alotin kanssa herkkulakon (jälleen kerran...) uuden vuoden jälkeen. toistaiseks se on pitäny, saa nähä kuinka kauan. ajattelin kyllä _yrittää_ synnytykseen asti...



huomenna neuvolaan. kiva mennä pitkästä aikaa. viimeks oon käyny 21 viikolla, kurkkasin äitiyskortista. ja ens viikolla sitte lääkärineuvola.



noniin, nyt olis ruoka valmista.



ainiin, kotonaologallup! ajattelin palata opintojen pariin syksyllä 2009. luultavasti joudun suorittelemaan ens keväänä jotain tänä keväänä rästiin jääviä juttuja, mutta se nyt on pientä. ihana on kyllä jäädä taas kotiin. :) vaikka eipä kyllä, oon päättäny että oli vauvakuume millanen tahansa, niin taatusti tän vauvan jälkeen käyn koulun loppuun. tän kevään jälkeen on vielä 3 vuotta jäljellä. ihanan vähän! ainakin siihen kuuteen vuoteen verrattuna... :)



nyt syömään! t.VadelmaMama, rv 26 tasan.

[color=hotpink] Mä oon nyt itsekäs ja omanapainen, enkä tässä kohtaa kommentoi tms... Laitan tänne saman tekstin, ku tonne taaperopuolelle, jossa myös aina sillon tällön kirjottelen.. =) Kommentoin vaikka myöhemmin iltasella, kun neiti on nukkumassa.



Eli siis nyt saatte ihan tosi tuoreita uutisia -> luin just mailit ja mä HALKEEN INNOSTUKSESTA TÄÄLLÄ. Tekis mieli mennä soittamaan naapurin ovikelloo ja kertoo tää - oon niin innoissani ;D -> kysyin yhtä nuorta naista Viltsun synnytykseen doulaksi ja se SUOSTU!!!!! :D Siltä oli tullu maili siitä ja luin sen äsken... =) Mä oon ihan, että " uu jee wau ja jipii" ! :) (Niin ja siis mies tulee tietysti myös synnytykseen mukaan.)



Sit toinen juttu mistä oon kans innoissaan on se, että eilen tuli postissa Hotsling kantopussi Viltsulle ja se on IHANA! Kannatti siis ostaa. =) Heidikin pääs sitä testaamaan, mutta ei se siinä kauaa malttanu olla. :)



Kolmas juttu mistä oon innoissani on Viltsun uudet tumput ja kypärälakki... Oon nimittäin metsästäny Ruskovillan luonnonvärisiä tumppuja ja kypärämyssyä ympäri Tamperetta ja nyt ne sit on ostettu ja pesty... =) Nyt puuttuu enää vauva, kun kaikki tarvittava on hankittuna. ;D



Noni... Johan tässä tuli omaa napaa niin, että huh huh. :D



Burde, heidi 1v3kk ja viltsu 27+2

Moikka!



Mie voisin viikonloppuna kattella mitä haluun laittaa Tytin vaatteista eteepäin, osan laitoin serkulle ku sai tytön. Voisin vaikka sit ilmotella siulle vaikka s-postii mitä löytyy. Jos viitit laittaa miulle meilin osoitteesee hanna.parikka1@pp.inet.fi



Terkuin Hanna

Onnittelut Burdelle doulan järjestymisestä!! Se kantopussikin näytti kivalta, kun googletin hotslingin nimellä :) Siitä tulikin mieleen, että pitäisi kaivaa kantoliina kaapin kätköistä ja muistella perussidontoja.



Sitten viime aikoina esillä olleisiin aiheisiin:



SYNNYTYS on ajoittain mielessä, mutta aktiivisemmin alan asiaa pähkiä, kun Haikaranpesän synnytyssuunnitelmakeskustelu on lähempänä. Täytyy alkaa laittaa mieleen tulevia toiveita ym. ylös sitä mukaan, kun niitä mieleen tulee. Muuten en sitten keskustelussa muista niistä mitään... En esikoista synnyttäessäni ehtinyt Winkun tavoin saamaan kivunlievitystä ja koska *#*#:n kivuliaista supistuksista huolimatta selvisin järjissäni, niin oon ajatellut ainakin _yrittää_ synnyttää luomuna tälläkin kertaa. Kivuliain vaihe kesti kuitenkin loppujen lopuksi suht vähän aikaa, toivottavasti tälläkin kertaa.



SF-MITTA VS. SYNTYNEEN LAPSEN KOKO: Esikoista odottaessa sf-mitta oli alkuun keskikäyrän tuntumassa ja rv 30 jälkeen hypähti vähän yläkäyrän alapuolelle. Poika syntyi rv 39+4 ja painoi 3,5 kiloa.



VALMISTELUJA en ole kauheasti tehnyt, mitä nyt joitain pieniä vaatteita hankkinut kirppareilta ja alesta ja varmistanut, että S-koon kestovaippoja on riittävästi. Lisäksi ollaan pähkäilty miehen kanssa ratasasioita. Ehdottomasti tuplat tarvitaan etenkin julkisilla liikkumista varten, mutta minkälaisetkohan sitä pitäisi hankkia? Meillä on talous sen verran tiukilla, että varmasti harkitaan vakavasti käytettyjen

hankkimista. Miehen työkavereilta olisi tuplat vapautumassa pian, joten

täytyy selvitellä mallin sopivuutta meille ja tietty löytää tarvittaessa molempia osapuolia tyydyttävä hinta niille. Muita isompia hankintoja meillä ei onneksi olekaan tiedossa. Pienemmistä hankinnoista pohdin parhaillaan, pitäisikö ergo-kantoreppuun hankkia infant insert, niin voisi kesällä kantaa pikkuista siinä, kun esikoinen touhuaa hiekkalaatikolla.



Mä ALOITAN MAMMALOMAN sen 30 pvää ennen la:ta. Eilen laitoin kuoren postiin ja samassa kuoressa lähti myös hakemus nykyisen hoitovapaan pidentämisestä reilulla kuukaudella ennen kuin mammis alkaa maaliskuun alkupäivinä. Päädyin sitten pähkäilyn jälkeen ottamaan äp:n, vaikka olisi se raha tullut tarpeeseen, mutta mä vaan haluan sen pakkauksen... Niitä vaatteita ym. on niin ihana päästä hypistelemään =) Ja kiva myös, että molemmille lapsille on tallessa oma makuupussi ym. ihanuuksia (jos nyt osaavat sellaista aikanaan arvostaa).



RASKAUTUMINEN IMETYKSEN AIKANA: Mäkin imetin esikoista raskaaksi

tullessani, tosin imetyskertoja oli siinä vaiheessa enää ehkä 3-5/päivä ja poika sai myös vastiketta siinä ohella. Imetyksen lopetin pojan ollessa 13 kk eli imetystä kesti raskaana ollessa noin 3 kk.



TALVITAKKI: Mun eniten käyttämät untuva- ja villakangastakki menevät vielä kiinni nipin napin ja kun eivät enää mahdu, otan käyttöön

vanhemman ja malliltaan löysemmän untuvatakin. Sitä ei tosin oikein

plussakeleillä viitsi käyttää, joten täytynee tarvittaessa turvautua

johonkin lämpimämpään paitaan ja avonaiseen villakangastakkiin. Uutta

takkia en enää tässä vaiheessa haluaisi eikä ole varaa ostaa. Mulla alkaa esikoisen aikaiset mammahousutkin olla parhaat päivänsä nähneet, mutta taidan kuitenkin niillä (kahdella housuparilla) kärvistellä loppuajan. Jos olisin töissä hoitovapaan sijasta, niin pitäisi tietty ihan eri tavalla panostaa vaatteisiin.



KUINKA KAUAN VAUVAN KANSSA KOTONA: Mulla on toiveissa, että voisin olla kotona muksujen kanssa kesän 2009 yli eli siihen asti, että

pienempi lapsista on 1v4kk, mutta saapa nähdä, onko siihen varaa.

Esikoisen kanssa hoitovapaalle jäädessäni sain 7 vkon pitämättömistä

lomista hyvät rahat, joten pärjättiin monta kuukautta ihan hyvin niiden (ja tietty miehen palkan) turvin, mutta tän toisen lapsen kohdalla sellaisia rahoja ei ole tulossa. Aion yrittää parhaani mukaan laittaa äitiys- ja vanhempainpäivärahoista sivuun, jotta voisin ainakin joksikin aikaa jäädä taas hoitovapaalle. Asuntolainaa on sen verran, että

lyhennysvapaatkaan ei oikein tilannetta yksinään pelasta. Kuten

Winkukin, mäkin olen ajatellut katsella uutta työtä ennen töihin

palaamista. Nykyinen työpaikka on sen verran pitkän matkan päässä, että kahden lapsen hoidosta hakemiset ja pitkät työmatkat julkisilla eivät tunnu kovin hyvältä yhtälöltä. Muutenkaan en ole varma, haluanko entiseen työpaikkaani palata.



Uusi GALLUP LAPSIVAKUUTUKSESTA: Oletteko ottaneet tai aiotteko ottaa lapsivakuutuksen? Me otettiin tälle toisellekin vakuutus jo ennen syntymää siltä varalta, että lapsi ei synnykään terveenä tai jos kovasti sairastelee ensimmäisen vuoden aikana. Täytyy sitten ekan vuoden jälkeen katsoa, jatketaanko sitä. Esikoinen on kyllä ollut perusterve, sairastanut vain räkätauteja ja ollut kerran kuumeessa. Esikoisen silmiä (pupillit erikokoiset) ja sormea (yksi sormi oli jatkuvasti koukussa) on kuitenkin tutkittu useamman kerran mm. yksityisellä, joten vakuutus on ainakin ekan vuoden ajalta maksanut itsensä takaisin.



BURDE, ANNIKA JA RANTSU3: Meillä kun on kaikilla 09/06 syntyneet lapset, niin ihan mielenkiinnosta: minkäkokoisia teidän taaperot ovat? Meidän tirpukka oli 1v-neuvolassa vielä alle 9-kiloinen ja nyt veikkaisin noin 9,5-kiloiseksi. Nyt kun vatsa alkaa olla tiellä nostellessa ym. niin oon itse asiassa aika iloinen siitä, että poika on noinkin kevyt.



OMAAN NAPAAN ei kauheasti uutta. Vatsa on paaaljon isompi kuin esikoisesta tässä vaiheessa. Välillä tietty kohta ylävatsan vasemmalla puolella (viitisen senttiä navasta ylävasemmalle) on vähän kipeä ja erityisesti kosketusarka. Voiskohan olla Rantsun mainitsemaa kohdun kannattimen kipua?? Lisäksi alapäässä tuntuu erityisesti vessakäynneillä välillä painetta. Epäilen ja pelkään, että alapäähän on tulossa suonikohju :(



Taas tuli kirjoitettua romaani, mutta minkäs teet, kun sen verran harvoin ehdin pinoutua...



Ronjaruu rv 26+4

Aijai, miten rapa lensi motarilla, kun töihin huristelin! Onneksi ei sentään sada vielä vettä, niin voi toivoa, että esikoinen pääsee nauttimaan lumesta päiväkodin ulkoleikeissä. Poika on ihan innoissaan lumesta selititti eilen pikkuvanhasti " nauttivansa lumesta ja oikeasta talvesta" . :-)



VadelmaMama mainitsi painon nousemisesta vauhdilla. Sama vika täällä, tosin minä voin kyllä syyttää jouluajan tolkutonta suklaalla mässäämistä. Jos puoletkaan siitä määrästä on jäänyt tohon varpaiden ja päälaen väliin, niin ei ihmekään, että kuukaudessa on kerätty 1,5-2 kg lisää massaa. En voi syyttää turvotusta, koska sitä mulla ei ole vielä. Jos vanhat merkit paikkansa pitää, niin olen taas turvoksissa vasta synnytyksen jälkeen. Viimeksi kotiuduin sairaalasta painavampana kuin sisään menessä ja kyllä harmitti iiiiiiiisolla veellä.



No, katsotaan huomenna neuvolassa alkaako ne kohotella kulmiaan painonnousulle. Veikkaan, että ei. Lisäksi olen taas saanut kunnon vauhdin päälle treenaamiseen eli siltä osin pitäisi painon pysyä paremmin kurissa ja nytkin tuntuu ihana pieni kipu lihaksistossa eilisen jumpan jäljiltä. Näin alkuvuoden haittapuoli tosin on se, että jumpissa pyörii jaloissa kaikki ne " paremman elämän aloittaneet" , jotka tippuu pois jo helmikuun puoleen väliin mennessä. Itse on kuitenkin hitusen normaalia kömpelömpi mahoineen, joten kaipaa tavallista reilummin tilaa ympärilleen. Toisaalta nämä aloittelijat kohottaa itsetuntoa, kun mahakkaanakin jaksan paremmin & isommilla painoilla vääntää jumpan läpi. Siitä huomaa, että on siitä vanhasta kuntopohjasta hyötyä. Eikä ole selkäkipuja eikä muutakaan, kun pitää ruhon liikkeellä.



Ronjaruu kyseli vakuutuksesta. Meillä oli vakuutus esikoisella ja vaikka sitä ei juuri olla tarvittu, niin on tälle tulokkaallekin otettu. Mulla ei hermo kestä sairaan lapsen kanssa arvauskeskuksessa jonottamista, joten on kiltisti maksettava vakuutus ja/tai yksityispuolen kulut.



Ja sitten kaffetta hakemaan & tekemään jotain järjellistä palkkansa eteen!



Winku ja Veera, rv 26+