LEIJONANPENNUT (la heinä-elokuussa 2008) UUTEEN VUOTEEN

Nimimerkki:Ankka77

Oma ja puolison ikä: 30 ja 35

Muu perhe: poika 06/04

Lapsettomuustausta:Esikoinen saatu inseminaation avulla ja nyt raskaana IVF:n ansiosta

Laskettu aika:24.7.2008

Synnytyssairaala:Oys

Tervetuloa uudet. Ankka77, taisit olla samassa ivf-porukassa muistaakseni.

Mä olen tosi huono kirjoittamaan, en oiken saa tekstiä aikaiseksi. Käyn kyllä usein kattomassa että mitä teille kuuluu.



Keskiviikkona oli tosiaan eka neuvola. Sydänäänet kuulu ja tuutikki " hyppelikin" useasti masussa neuvolatädin mukaan. Sain heti tietää että menen sokerirasitukseen kun toi bmi on 26 ja ohjeet painoinhallintaan ja olen painotarkkailussa, raskauskiloja sais tulla 7-11kg. Joista kaksii siis jo tullut Elopainoa siis 76kg ja pituutta 168cm eli paino on nyt sama kun tytöstä viimeiselläni.

Kohtukin on kuulemma iso, mutta niin kyllä ollut niitä vihlasuja ja venymiskipujakin. Ja supistuksiakin on jo ollut. Neuvolassa kun sitä kysyttiin sanoin että ihan kuin olisi ollut jo tälläisia kovettumisen tunteita masussa ja kuulemma niitä harjoitussuppareita voi nyt jo olla, liittyiskö siihen että täti sanoi tosissaan kohdun olevan jo iso?? Vai onko teillä muilla jkanssa jo suppareita?

NP-ultraan me ei mennä, rakenneultra on 17.3.



Tällä viikolla kerrottin läheisille vauvasta. Töissäkin oli jo pakko kertoa. Olen kyllä hoitovapaalla, mutta teen keikkaa omassa työpaikassani. Maha alkaa olla sen verta iso ettei sitä voi salailla. Vaikkakin työvaatten kyllä armeliaasti aika hyvin sen vielä peittää. Kuitenkin kyselivät kovasti koska tulen kokonaan töihin tai onko toinen suunnitteilla. en pystynyt päin naamaa valehtelemaankaan. Työkaverit ovat kyllä tietoisia näistä meidän tavoista saada vauva. Kerroin heille kun aloin odottamaan esikoista. Se oli jollain lailla helpottavaakin. Toki riippuu ihan työpaikan fiilareista, mutta mulla on ihan myönteiset kokemukset asiasta. Ja Löytyypä meidän talosta kohtalontovereitakin ja useat tuntevat jonkun joilla kanssa lapset ei synny pelkällä peiton pöllytykselllä.



Voikaa hyvin, mutta toivottavasti ei niin paksusti vielä tämä täti täällä:)



Suhonen ja tuutikki kyytiläinen 12+0

Täälläpä on tapahtunut vaikka mitä sitten viime käynnin! Mä olin pienellä " kaupunkilomalla" , käytiin Helsingissä ja jäätiin sinne pariksi yöksi koiruuden kanssa kun kaverin kämppä oli tyhjillään. Viikonloppu menikin sit touhutessa kotihommia ja sellaista.



Tervetuloa mukaan Endorfiini, täällä onkin jo aika monta teitä tuplaonnellisia. Ankka tervetuloa takaisin (taisit ilmoittautua silloin ihan aluksi kun Vehnis aloitti edellisen ketjun, jos en väärin muista)! Kiva kun on enemmän porukkaa, silloin syntyy enemmän juttuakin.



Bertta, mulla oli yhdessä välissä tota yövalvomista. Siis viime viikolla erityisesti, kun olin vuorokauden läpensä yksin. Kun kävin yön kakkospissalla, saatoin hyvin kieppua tunin, kaksi. Totesinkin että nyt vietetään sitten sitä sudentuntia... Mutta nyt olen taas ollut niin väsynyt ja mennyt vähän liian myöhään nukkumaan iltaisin, joten aika äkkiä on uni taas tullut. Ei kai me samassa pitäjässä sentään asuta, mä oon päätellyt että asut jossain Kirkkonummi/Veikkola-akselilla, jos näin on, meidän väliin mahtuu kaksi kuntaa :) Mutta mutta: [b]mites ultra???[/b]



Kiitos taas tervehdyksestä, Omppis. Juu, on tää aika jännää että tosiaan, kaikki alkaa puhua sen puolesta että lapsesta tulisikin totta. Tosin eilen kun olin ekassa mammajoogassa, tuli tosi ulkopuolinen olo. Niinkuin että täällä sitä jumpataan, minä ja nuo kaikki raskaana olevat naiset. Vetäjä puhui tulevasta synnytyksestä ja lihaksista joita siihen tarvitaan ym ja musta vaan tuntui niin epätodelliselta... Ehkä tää raskauden alkuun saaminen ja sitten sen jatkumisen jännääminen on ollut niin tuskallisen vaikeaa ettei joku epäilevä ääni takaraivossa anna vieläkään uskoa, rentoutua, luottaa.



Wiivi, mun muistikuvan mukaan sä olet ainoa joka synnyttää samassa sairaalassa kuin sinä. Mutta saatan olla väärässäkin! Mites neuvola tänään, kuuluiko jumpsutus?



Pöppis, kuulostaa " aika" kamalalta tuo r-myrkytys. Tosin toi pissaamalla painosta 15 kg kuulostaa aika hyvältä dieetiltä :) Onko se vaarallisempaa äidille vai lapselle vai yhtälailla molemmille?



Mandu, yleensä noi on aika tarkkoja noi alkion siirrosta lasketut la:t mun ymmärtääkseni. Mutta joo, ultrassa se sit varmistuu. Mulla ei ole siirtynyt la ollenkaan, siirron mukaan laskettu on varmistunut joka ultrassa. Mutta kuulostipa aika kuspäiseltä tuo sun neuvolan täti! Mä en oikeesti ymmärrä tota huumesuhtautumista. Siis että tupakoida on saanut vaikka niin että kaksi päivää ennen raskautta on lopettanut ja sitä ei lasketa, mutta jos oot joskus teininä kokeillut kerran niin juu, narkkari tämä on. Huh huh! Ei kyllä ole mikään pakko merkitä tuommoisia (toisaalta, itsepä en edes kertonut kun en ajatellut että on mitään väliä jos kymmenen vuotta sitten olen kaverin jointtia maistanut). Onko sun mahdollista ehkä vaihtaa terveydenhoitajaa? Tuntuu että tuommoisen ensikokemuksen jälkeen voi olla vaikea muodostaa hyvää ja luottamuksellista suhdetta!



Nimistä kysyit, laskettiin kerran leikkiä näistä kermavaahtoa-ja-lihapullia yhdistelmänimistä ja löydettiin pojalle aika loistava: Sulo-Einari. Mutta tää on nyt sit jäänyt pyörimään joten saa nähdä mikä tulee... Tytölle on paljon järkevämpi ja kauniimpi nimi varastossa. Mutta toi pojan nimi on ollut tosi vaikea, musta olis ollut kiva että nimi olis tarkoittanut jotain ja olisi myös anglosaksisten ihmisten mahdollista lausua (tulevat isovanhemmat asuu Brittein saarilla). Ideoita?



Suhonen, samoissa mitoissa täälläkin mennään. Tosin nyt uskon ettei kauheasti enää nouse (siis liikaa) koska olen kyennyt aloittamaan taas liikkumisen yrjöilyn helpottumisen vuoksi. Siihen sokerirasitukseen mäkin joudun menemään, mutta muuten ei terkkari tuntunut olevan mikään painonatsi vaan totesi vaan että " pitää katsoa mitä suuhun pistän" :) Ikään kuin muuten söisin silmät kiinni... Iso maha mullakin on, jää pömpöttämään vaikka makaisin selälläni eli ei ole vain lihomista.



Nyt pitää alkaa imuroida, sioäiti saattaa tulla muutamaksi päiväksi kyläilemään ja on kovin allerginen. Niinpä en tiedä miten pian pääsen taas uudelleen koneelle, mutta ihanaa alkanutta viikkoa kaikille ja mahtavia uutisia teille kaikille, joilla on jännät paikat tällä viikolla!



Tiuhtiainen 11+6

eli tässä olis tää lista tällä hetkellä mun ymmärryksen mukaan. Korjatkaa taas... Ajattelin että vasta helmikuuhun aloitetaan uusi pino, johon tämä sitten mutta mitä mieltä muut olette, tuleeko liian monta sivua?



[b]LEIJONANPENTUJEN (emojen) ESITTELYT:[/b]



[color=deeppink]

NIMIMERKKI: Tiuhtiainen

OMA JA PUOLISON IKÄ: 30/36

MUU PERHE: lapsen isä ja Kaino-koira

LAPSETTOMUUSTAUSTA: 3xIUI (lääkkeellinen), IVF 12/2005 -> PAS 4x km, IVF 10/2007 -> tuoresiirrosta tämä plussa

LASKETTU AIKA: 5.8.2008

SYNNYTYSSAIRAALA: NKL, LS tai LUS ¿ toivoisin Tammisaarta mutta ei ehkä onnistu

MUUTA: Niin, tuo ¿puoliso¿ mun tapauksessa on vaimo.[/color]



[color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color]



[color=green2]

NIMIMERKKI: Mandu

OMA JA PUOLISON IKÄ: 27/30

MUU PERHE: Manta-koira

LAPSETTOMUUSTAUSTA: 3. IVF tuoresiirto -, 1. PAS -, toinen PAS +

LASKETTU AIKA: 21.8.2008

SYNNYTYSSAIRAALA: K-HKS[/color]



[color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color]



[color=deeppink]

NIMIMERKKI: Bertta71

OMA JA PUOLISON IKÄ: 36/40

MUU PERHE: 1. IVF tuoresiirto neitonen 10/2006

LAPSETTOMUUSTAUSTA: selittämätön lapsettomuus, 3 vuotta yritimme, kunnes eka plussa pamahti vuonna 2005 (tuulimuna). Eka IVF toi heti tuloksen, olimme tosi onnekkaita, ja nyt tämä SUPER YLLÄRI luomuplussa.

LASKETTU AIKA: 31.7.2008

SYNNYTYSSAIRAALA: NKL, (LS virallisesti)[/color]



[color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color]



[color=green2]

NIMIMERKKI: Pöppiäinen

OMA JA PUOLISON IKÄ: 31/31

MUU PERHE: PAS-pojat s. 9/04 ja 7/06

LAPSETTOMUUSTAUSTA: clomifen+ 1/03 km, IVF 8/03 ei päästy siirtoon, ICSI 9/03 -, ICSI 11/03 -, PAS 1/04 +, PAS 10/05 +, PAS 9/07 -, PAS 11/07 +

LASKETTU AIKA: 2.8.2008

SYNNYTYSSAIRAALA: JS[/color]



[color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color]



[color=deeppink]

NIMIMERKKI: Tiukkunen

OMA JA AVIOPUOLISON IKÄ: 32/ 34

MUU PERHE: IVF tuoresiirrosta poika 06/2006

LAPSETTOMUUSTAUSTA: 4x IVF tuoresiirtoja vv. 03-05 kaikki negoja, samoin useat tuoresiirtojen jälkeiset PAS:t. 5. IVF tuoresiirto toi kaivatun plussan syksyllä-05 ja nyt saman IVF:n eka PAS tuotti tuplaplussat =)

LASKETTU AIKA: 29.7.2008

SYNNYTYSSAIRAALA: K-SKS[/color]



[color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color]



[color=green2]

NIMIMERKKI: Suhonen

OMA JA PUOLISON IKÄ: 33/34

MUU PERHE: IVF-tyttö 2006

LAPSETTOMUUSTAUSTA: Inssejä2004-2005 4kpl-, ivf-tuoresiirto 2005+(tyttö syntyi 01/06), pas -, ivf-tuoresiirto 2007 +

LASKETTU AIKA: 4.8.2008

SYNNYTYSSAIRAALA: TYKS

MUUTA: Meillä syy osaksi selittämätön sekä miehen simppojen laatu/vasta-aineet. Ennen inssejä yritystä vuosi. [/color]



[color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color]



[color=deeppink]

NIMIMERKKI: Endorfiini

OMA JA PUOLISON IKÄ: 28 ja 33

MUU PERHE:

LAPSETTOMUUSTAUSTA: kolme vuotta lapsettomuutta takana. 2. IVF -> ku, nyt 3. IVF tuoresiirto josta elämää kohdussa

LASKETTU AIKA:

SYNNYTYSSAIRAALA:

MUUTA: kaksoset tulossa[/color]



[color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color] [color=red][size=4]♥[/size][/color]



[color=green2]

NIMIMERKKI:Ankka77

OMA JA PUOLISON IKÄ: 30 ja 35

MUU PERHE: poika 06/04

LAPSETTOMUUSTAUSTA: Esikoinen saatu inseminaation avulla ja nyt raskaana IVF:n ansiosta

LASKETTU AIKA: 24.7.2008

SYNNYTYSSAIRAALA: Oys[/color]

Teretuloa uudet leijonaemot joukkoon somaan, nastaa että meitä on näiin paljon jo porukkaa jakamassa tätä I L O A !!!!!!



Ultrakuulumiset; tänään oli sitten se NP-uä, ja siellä pikku tyyppi heilu pää alaspäin kun viimestä päivää! Kätilö joutu puol tuntia tökkimään että meidän " jäärä" vaihtais asentoa ja jotta sais mittoja, heh! NT 0,6

eli loistava arvo. Olipa jo selvän pikkuihmisen näköinen, kätilökin sanoi " sieväksi vauvaksi" kun nenänkin bongas selvästi. Mitat piti viikkoihin paikkansa, ja la säilyi 31.7. Kaikki oli LOISTAVASTI, joten jospas tässä uskaltaisi alkaa HEHKUTTAMAAN tutuille, jipppiiiiiiii.......



Väsyttäis ihan sikana, viime yö meni painajaisten kanssa, näin että meidän pikkutytölle sattu jotain pahaa, tais alitajunta tehdä tepposet?! Mutta en taida malttaa nukkua, vaikka mummi onkin lapsenvahtina, on niin hyvä fiilis, eikä just nyt yrjötä.....heh ; )



Tiuhtis, kyllä me ollaan Vihtiläisiä, eli saman " pitäjän" flikkoja ; )



Mutta nyt tuli tällänen täys omanapanen kirjuuttelu, mutta ymmärtänette varmaan ; )



Voidaanpa hyvin ja tukevasti!



Bertta + Onni 12+4

Bertta ihania uutisia! Mulla on vielä pari viikkoa jännitystä!!

Tänään kävin neuvolassa ja vaihdettiin sitten se huumejuttu pois siitä kortista. Ja juteltiin muutenkin mun mielialasta, joka on taas tänään ollut ihan maissa. Kysy että onko suhteessa kaikki hyvin ja valehtelin että kyllä. Vaikka tosiasiassa ei mee päivääkään etten miettis sitä ukon salasuhdetta... No, ehkä joskus helpottaa. No kuitenkin täti varmaan ajatteli piristää mun mieltä, niin kuunneltiin sydänääniä ja kyllä ne jo kuulu! Hauskan kuulosta, kuului vielä kuitenkin niin heikosti, että kuulosti ihan kun joku olis huohottanu kauheeta tahtia hengästyneenä. Pitäis kuitenkin tulla selvemmäks, toivottavasti... Kyllä mieli parani heti!

Mutta terveydenhoitajan vaihto ei tule kysymykseen ellen sitten menis yksityiselle. Pitää vaan kattoa mitä suustaan päästää.

Juttelin itse asiassa tänään mun kaverin kanssa, jonka kaveri on kans raskaana ja sitä oli varoitettu näistä. Sen joku kaveri taas oli joutunu oikeen joku huumeäitien ryhmään keskustelemaan, vaikka oli kans ollu kyse ihan kokeilusta vuosia sitten. En kyllä itsekään vielä tajua, miten päästin sen suustani, se vaan tuli.



Nyt syömään, meillä jäi ruuanlaitto hiukka myöhäseks tänään ja nyt on sudennälkä, tai leijonannälkä!!=)



Mandu 9+5

Pitihän se tulla kurkkaamaan kuulumiset ja JEE! Hieno homma Bertta että ultratulos oli mitä pitikin. Nyt tosiaan hehkuttamaan. Me ollaan Nummi-Pusulaisia, eli miten sä ne pitäjän rajat miellät... :D Länsi-Uuttamaata kummiski, vaikka just ja just.



Mandu, huippujuttu että sullakin sydänäänet kuului. Taas yksi pykälä eteenpäin! Voisitko mitenkään ajatella että pyytäisit neuvolapsykologille lähetettä? Jos siellä voisit vähän pohtia näitä tuntojasi tuon sun ukkosi toilailun jäljiltä? Mä en kyllä tajua tuota yhteiskunnan resurssien käyttöä näissä " huumeäitien" tapauksissa. Joo, tietenkin kaikki mahdollinen tuki kehiin jos äiti aktiivisesti käyttää tai on juuri ennen raskautta käyttänyt, mutta joku tolkku sentään... Argh kun ärsyttää, itekin oon tuolla päihdepuolella ollut töissä sen verran monta vuotta että sen nyt sentään tajuan ettei noin pitäis mennä.



Nyt on uni, joten ei muuta kuin heissulivei kaikille!



Tiuh

Täällä on lievää ryytymystä ilmassa, nuorempi poika oksensi yöllä toistakymmentä kertaa kolmeen eri sänkyyn ja mies oli töissä joten itse en juuri nukkunut. Olihan se kun yksi huutaa huonovointisena ja minä yritän häntä rauhoitella jotta isoveli ei herää. Lakanat sain pyykkiin vasta tänään, eipä ne lähteneet edes puhtaaksi valitettavasti kun oli oksut kuivuneet kiinni. Pitikin antaa illalla spagettia...

No ei se mitään, miehellä on ripuli ja pian varmaan jotain oireita sekä mulla että esikoisella joten haipakkaa riittää tod. näk. myös seuraavat yöt.



Hyviä uutisia olette saaneet ultristanne. Mua jännittää tosi paljon ylihuominen ultra, mitäs jos tulee yllätyksiä. Olen yrittänyt miettiä valmiit skeemat eri systeemeihin mutta eihän sitä tiedä ennen kuin se on omalla kohdalla. Kuopuksen kanssa käytiin aikoinaan sikiötutkimusyksikössä plexuskystien vuoksi rakenneultran jälkeen mutta ei haluttu lapsivesipunktiota ja terve poikahan tuo on. Silti se aina jännittää... Yritän pitää jäitä hatussa ja toivottavasti olen itse terveenä myös torstaina, ensin aamulla on ultra ja sitten iltapäivällä menen kampaajalle rentoutumaan. Olenkin nähnyt jo painajaisia tästä ylikasvaneesta pehkosta ;)



Serkkuni sai tänään pojan. Ajatukset on paljon siellä hänen luonaan. Uusi ihme siinä rinnalla, kyllä se on käsittämättömän ihanaa...



t. pöppis 12+3

On vierähtänytkin melkoinen tovi siitä, kun viimeksi tänne kirjoittelin. Olen voinut tästä tuplaraskaudesta äärimmäisen huonosti ja niinpä sairaalan äitipoli ja nesteytysruljanssi on ehtinyt viikkojen aikana tulla valitettavan tutuksi. Pahoinvointihan alkoi minulla heti kuudennen raskausviikon alusta ja jatkui jatkuvana oksenteluna aina 12.raskausviikon loppuun. Olikin elämäni ensimmäinen joulu, jolloin en syönyt palaakaan suklaata, torttua, kinkkua, laatikoita etc.

Palasin viime viikon alussa sairaslomalta töihin ja melko mukavasti on mennyt. Aamuisin yhä oksentelen, mutta muuten ruoka pysyy jo sisällä vaikka etova olo vellookin yhä läpi päivän. Toivottavasti jossain vaiheessa minullekin koittaa tässä raskaudessa se aamu, jolloin tajuan oloni olevan normaali eikä tarvitse kiireellä juosta vessaan...

Esikoisemme aloitti tammikuun alussa päivähoidon ja tosi mukavasti on lähtenyt pikkumiehellä hoitopäivät liikkeelle. Taisi muutos olla suurempi äidille kuin pojalle =)

Minulla oli nt-ultra sairaalassa viime viikon maanantaina 14.1. Pikkuiset olivat molemmat jo kovasti vauvan näköisiä, vaikka olivatkin vasta reilut 6cm pitkiä. Toisen nt-mitta oli 0,9 ja toisen 0,7 eli sen puolesta asioiden pitäisi olla kunnossa. Kumpikin liikkui ahkerasti ja heiluttelivat kilvan käsiä ja jalkojaan. Hetki oli ihan yhtä voimakas ja mykistävä kuin esikoiseltakin. Kiitollisuus on suuri, että saan kokea raskauden ihmeen uudestaan ja vielä tuplana vaikka huonosti olen voinutkin.

Ultrassa siis pirpanoilla oli kaikki kunnossa, mutta minulta löydettiin oikeasta munasarjasta iso kysta (n.10cm), joka on ilmeisesti saanut alkunsa kaksosraskauden suuresta hormoonimäärästä. Tilannetta seurataan ahkerasti ja seuraavan kerran menenkin ultraan jo 11.2. Paras ratkaisu olisi, että kysta pienenisi itsestään, mutta jos näin ei käy niin silloin se joudutaan poistamaan punktiolta ja siinä on jo riskinsä sikiöillekin. Kuten arvata saattaa niin olo on kystan takia ahdistunut ja huolestunut. En voi kuitenkaan nyt tehdä muuta kuin odottaa ja toivoa parasta huolen painaessa sydäntä =(

Aurinkoisia ja onnellisia odotuspäiviä kaikille.



Tiukkunen & pirpanat 13+1



Endorfiini: Olisi mukava kuulla matkan varrella sinun ajatuksiasi tuplaodotuksesta, kun muilla taitaa olla vain yksi maha-asukki mukanaan.

Jep eli nyt olis neuvolalääkäri ja nt-ultra takana päin ja massussa kaikki on hyvin.. Tiitiäinen oli 5.82cm pitkä ja oli erittäin vilkkaalla päällä.. =)

Nt oli 1mm eli kuulemma ihan normaali. Sydänääniä ei jostain kumman syystä sillä laitteella kuunneltu, mikä sinänsä on outoa. Mutta onneks kuulin niitä jo päivää ennen neuvolalääkäri reissulla =)

Nyt alkaa olemaan jo hieman luottavaisempi mieli raskauden suhteen.



Tiuhtiaiselle sen verran että minä olen tietoni laittanu listalle mutta jostain syystä et ole minua siihen lisännyt.... ;) Olisko menny vähä ohi siinä masun kasvatuksen ohella.. =D

Täytyypi minunki ilmoittautua....

NIMIMERKKI: Wiivi73

OMA JA PUOLISON IKÄ: 34/34

MUU PERHE: Kissimirrejä

LAPSETTOMUUSTAUSTA: Yritys aloitettu 2003, kokeiltu clomifeenistä piikitykseen tuloksetta ja taukoa 1,5 vuotta minkä jälkeen uudet yritykset ja suoraan IVF mikä muuttu lennosta ICSI:n ja plussa tästä tuoresiirrosta 2007 =)

LASKETTU AIKA: laskureiden mukaan 5.8. mutta lääkäri laitto 7.8.

SYNNYTYSSAIRAALA: PHKS

MUUTA: Eipä muuta ;)

Nyt seuraa pitkä tarina, lukekoon ken jaksaa! 

Nyt on nt-ultra käyty ja ihana oli nähdä terhakkaa pikkuista! Pääperämitta oli 6,5-6,7cm eli mukavasti vastasi viikkoja, niskaturvotusta oli 1.2 eli normaali arvo sekin. Vilkkaasti viuhtoi kun halusi, mutta mittausten ajan möllötteli ja tuijotteli kohti eikä millään suostunut kääntymään haluttuun asentoon. Itsepäinen veitikka ;)

Predotutkimukseen liittyen katsottiin kohtuvaltimovirtaukset ja olivat ihan normaalit. Sitten sain vielä mukaan kasan papereita kotona täytettäväksi.

Olipas rentoa pötkötellä siinä laverilla, kovasti kyselivät että jaksanko vielä kun en ollut syönyt mitään mahdollisten verikokeiden takia. Totesin vaan että rennompaa tämä on kuin kotona. Olen sitten ainoa joka ei vielä ole kärsinyt vatsataudin kourissa. Nuorempi poika sairasti sen yön taannoin, mies sairasti toissayön ja eilen, vanhempi poika alkoi viime yönä oksentaa ja on nyt nukkumassa, kalpea ja voipunut. Meikäläisenkin matikkapäällä lasketaan kuka potee ensi yönä ja huomenna¿  No,vielä jaksan toivoa jospa säästyisin taudilta, ainakin olen desinfioinut käsiäni ihan hulluna!



Tiukkusen potemiset kuulostaa hurjalta, toivottavasti nyt olet jo voiton puolella. Kystakin toivottavasti pienenee raskauden kuluessa ja hormonimyllerryksen rauhoittuessa. Meilläkin pojat aloitti päiväkodin 2pv viikossa loppiaisen jälkeen. Jokos teillä on alkanut sairastelukierre?



Wiiville onnittelut hyvistä ultrauutisista!



Mandu oli ehtinyt jo nimiä pohtimaan! No, itselläni on kasa nimikirjoja lainassa kirjastosta ja olen sieltä poiminut ylös mahdollisia vaihtoehtoja sekä tytölle että pojalle. Miehen mielestä tämä on tietysti ihan älytöntä tässä vaiheessa, mutta minusta täysin normaalia ;). Pojille meillä oli näet nimet valmiina jo ennen raskautta, nyt ei ole selvää suosikkia. Ja koska haluan että nimi oikeasti kolahtaa, niin sopivia vaihtoehtoja on paras makustella useampi kuukausi. Ja olenhan mä oikeastaan miettinyt niitä jo yli puoli vuotta pääsemättä puusta pitkään. Lähipiiri tuppaa viemään kaikki suosikit enkä halua samaa nimeä kun on muitakin hyviä ;) Joten asia on aktiivisesti esillä! Mites muut, onko teillä vaihtoehdot valmiina?



Suhonen mietti kohtuasioita. Mulla on kanssa jo supistuksia, niitä harjoitusversioita. Kohtukin tuntuu jo selvästi häpyluun ja sektioarven yläpuolella, tuntuisi kasvavan nopeammin kuin aiemmissa raskauksissa. Kesällä olen varmaan pallo ja vierin eteenpäin¿  Noi venymis- ja ripustuskivut on inhoja. Liikkeelle saa aina lähteä puolikumarasta asennosta ja yöllä kun aivastin varomattomasti, heti tuntui että joku repesi.



Tiuhtis, kyselit raskausmyrkytyksestä. Periaatteessahan se on vaarallinen molemmille, mun tapauksessa piti olla vain istukan ja mun tauti mutta olihan tuo esikoinen tosi pieni eli oli selvästi kärsinyt kehnoista oloista kohdussa. Mutta riskihän pienenee joka raskaudessa, yleensä ekalla kertaa riski on suurin ja tauti voimakkain. Eli suhtaudun varsin toiveikkaasti tähän odotukseen. Tuo kuopuskin painoi syntyessään yli neljä kiloa eikä ollut edes yliaikainen joten eiköhän tästäkin epelistä aika reilun kokoinen tule¿ Tosin yritän nyt pitää syömistä enemmän kurissa, se vaan ei ole helppoa kun useita kertoja joutuu turvautumaan hampurilaiseen, muu ei oikein edelleenkään maistu.



Bertta, toivottavasti painajaiset ovat helpottaneet, mulla on ollut samanlaista varsinkin edellisessä raskaudessa. Näin unia että esikoiselle sattui jotain, enkä päässyt päivälläkään irti niistä tuntemuksista. Yritä kuitenkin saada levättyä.



Nyt lounaan kimppuun, mitähän sitä taas itselleen keksisi. Ei maistuis lihapullat eikä makkarakeitto mutta jompaankumpaan on kai pakko tyytyä¿



t. pöppis 12+5

wordin hymiöt muuttui näköjään neliöiksi :)

t.pöppis

Aikamoinen myräkkä tuolla ikkunan takana. Sähköyhtiö tekee jotain tolppien vaihtoja, joten voipi olla että vielä tulee pimeää ja kylmää jossain välissä tänään! Toivottavasti ei sentään. Uunissa ja pönttiksessä on jo yhdet tulet olleet, mutta aika viileää on taas, tuuli ulvoo nurkista läpi?!? Siltä ainakin tuntuu :)



Mites Pöppiksen ultra meni? Toivottavasti perheen masutaudit on helpottaneet. Se on varmaan megalystikästä, kun saa kaapia yrjöjä lakanoista eikä itselläkään kuitenkaan taida vieläkään oksu kauhean kaukana olla...



Kurjia uutisia Tiukkuselta. Ajattelinkin että näin on varmaan käynyt kun et ole kirjoitellut. Toivottavasti olo paranee kuitenkin päivä päivältä ja nesteytyksissäkään ei enää tartte käydä. Olkoon loppuraskaus sitten sitäkin mukavampi! Noi kystat voi olla tosi kurjia, mulla kerran repes yks munasarjakysta ja sattui niin että tuntui että kuolen siihen paikkaan. Huh, vieläkin vihlaisee kun muistelen. Voi kun sekin lähtisi itsestään pois. Pääasia, että nuppuset voivat kuitenkin hyvin ja kasvavat. Hienoa, että ultrassa oli kaikki kunnossa! On se ihana tunne, ei siitä mihinkään pääse.



Wiivi, anteeksi etten lisännyt sinua tuohon listaan. Muistan kyllä että olet ilmoittanut itsesi, pää pehmeänä... Ei mitään henkilökohtaista todellakaan! Kiva että sinullakin hyviä ultrauutisia. Minullakaan ei silloin kuunneltu sydänääniä, mutta miksipä tarvitsisi kun ultrassa näkyy sydämen syke - kuuntelu on se alkeellisempi tapa todeta että sydän lyö :)



Hyviä vointeja kaikille tasapuolisesti ja lapsukaisille erityisesti!



Tiuhtiainen (12+2 tässähän alkaa olla jo ihan hurjia lukemia!)

Heissan äitylit ; )



Ihana olla kotona, villasukat jalassa(karsee myräkkä ulkona), ja arvatkaas (uskaltaako hehkutaa...)2 päivää ollut HYVÄ OLO, paitsi iltaisin kuvottaa, eli jospa mä rupeisin tästä " jäämään henkiin" .....



Ihana lukea teidän hyviä ultrakuulumisia, ja neuvolakäyntejä, paitsi Mandu ressu, voi helvetti mikä neuvolatätsy sulla on. Otapas lääkärille puheex, että tarttisit vähän keskusteluapua, koskien sun parisuhdetta, älä jää yksin pyörittämään asioita, se on kamalan rankkaa!!!!!



Voi Tiukkunen, kyllä ne 2 pikkuruista laittaa varmaan sut koville, kun laittaa tää yksikin....Mutta se on ihana huomata joku aamu, että hei, mulla on hyvä olo, eikä aina vaan väsytä, uskokaa pois, se päivä koittaa!!!!



Voi Pöppis teidän ykätautia, karseeta, ja sitä on kovasti kuulema liikkeellä. Toiv. sulla on äitileijonan vastustuskyky, ja säästyt siltä!



Kyllä tää toinen raskaus on niin erilainen kun eka, siis omalta " mieleltä" . Ajattelin ultran jälkeen alkaa ilmottelee ilosanomaa tutuille, mutta heh, enpäs ole kellekkään ilmotellut....joutaahan tuota ; ) Nyt on ultran jälkeen painajaiset hellittänyt, oli iso helpotus tuo ultra, kaikelta kannalta näköjään!



Mutta nyt syömään, kun neiti goisailee, ja saapi ruokarauhan!!!!



Voidaan hyvin!!!



Bertta+Onni 13

..niin tuntuu että ei jaksa, tai siis paremminkin kehtaa enää mitään tehdä, vaikka olo on kyllä melkein normaali. Lääkäri jostain kumman syystä halusi minut sairaslomalle, vaikka olo on ollut ihan hyvä, eikä mitään sen kummempia vaivoja. Sanoi että parempi ottaa tämä alkuvaihe rauhallisemmin, minulla kun on aika rankka työ ja vielä yötyötä. Eli 4 viikkoa tuli kotiutusta..

Ensimmäinen lääkärin tarkastus oli eilen ja olipa kyllä pettymys! Se ukkeli täytti vain jonkun raskausajan seuranta kaavakkeen ja siinäpä se, ei etes kysyny miten on mennyt..?! Yhteensä veri- ja pissakokeiden kanssa meni 15 minuuttia. Minä siis täällä Norjan puolella asustelen, joten kylläpä alkoi Suomeen taas kaipauttamaan.. Täällä oli muistaakseni joku toinenkin Norjasta? Onneksi kuitenkin äitipolilla on parin viikon päästä jo ekstra ultra.

Tuosta lekurista ärsyyntyneenä mentiin sitten ukkelin kans työpaikallemme ja lainasimme vähän dobleria.. ;0) Ja kyllähän sieltä sitten lopulta löytyi kahdet sykkeet! Isi yritti ensin etsiä, mutta sitten piti äitin vähän auttaa että saatiin kuulumaan, hee.. Oli kyllä ihana tunne.

Jotenkin vieläkin tuntuu niin uskomattomalta. Ei juuri mitään oireitakaan ole ollut, vähän kuvotusta vain. Maha on kyllä kasvanut ettei farkkuihin enää mahdu.

Eli tällaisia omanapa kuulumisia täältä.

Toivottavasti meillä kaikilla menee odotusaika hienosti ja pahimmat öklötyksetkin alkais jo olla ohi. Sitten elokuussa karjaisee monta pientä jellona vauvaa. ;0)

..ja viikkojahan minulla on jo 10+3!

Ihan eri juttu kuin Endorfiinilla. Mä en oikeesti ymmärrä mitä mulla tapahtuu. Olen siis aiemmin ollut maailman laiskin taloudenpitäjä, ruoan laitto ja pyykin pesu on olleet ainoita kotitöitä joita olen säännöllisesti suorittanut ja melko hyvillä mielin. Nyt jo parin viikon ajan kämppä on hohtanut puhtautta, kuljen pölyrätti kädessä ympäriinsä ja kiillotan tiskipöytää... Tänään ajattelin tehdä pikkuisen viikkosiivouksen, joka tarkoitti lakanoiden vaihtoa (pesua ja mankelointia välittömästi), imurointia, mattojen tamppausta, lattioiden pesua, pöytäliinan vaihtoa ja kukkien hoitoa. Sitten tunsin itseni edelleen niin aktiiviseksi että pyyhittyäni 5 m2 alueelle roiskuneen punajuurisosekeiton keittiön kaikilta pinnoilta pesin koneellisen vauvanvaatteita joita on löytynyt kirppareilta ja saatu kavereilta, harjasin koiran ja nyt mietin että mitäs sitten ennen iltaruoan valmistelua...



Toivottavasti Pöppiksellä oli raudanluja vastustuskyky leijonaemojen tapaan ja pysyit terveenä. Hienoa, että ultrassa oli kaikki kunnossa! Vai että itsepäinen pikkuinen tulossa :) Meidän oli tosiaan nukuksissa ja piti ravistella tosissaan ennen kuin suostui kääntämään profiilin. Meillä on mietitty kyllä nimiä jo ennen tämän raskauden onnistumista, mutta olen vähän sitä mieltä että vauva pitää nähdä ennen kuin sen nimen todella voi tietää. Uskotaan, ettei meistä kukaan tällä kertaa saa raskausmyrkytystä. Kuulosti aika kurjalta jutulta...



Endorfiini, olipa tylsä lääkäri mutta hyvä että saat vapaata. Päättelen viestistäsi että taidat olla sairaanhoitoalalla, ei kannata ottaa riskiä nostelujen ym. kanssa jos mitenkään voi olla reuhtomatta. Keskity nyt siihen että pikkuiset jellonat kasvaa ja kehittyy kunnolla



Hienoa, että Bertallakin alkaa helpottaa. Pakko sen on kaikilla ennemmin tai myöhemmin, viimeistään sitten ensi heinä-elokuussa :D Sitä ei kuitenkaan toivota, vaan kaikille hehkuvan onnellista ja aktiivista viikonloppua!



Halauksin,

Tiuhtiainen ja Tärppä 12+3

Taas hävi koko teksti jonnekin!!! En jaksa/ kerkii enää uudestaan kirjoitella kaikkea, ajattelin että nyt sit vaan ilmoittaudun, että hengissä ollaan. Pitää lähteä ukolle ja sen kaverille hakemaan grilliltä sapuskaa kun ovat tallissa autoja hitsailemassa ja kaljaa lipittämässä... Jee!



Mandu 10+3

Onpas meidän pinossa hiljaista......No eipä sitä aina jaksa koneella roikkua/kerkeä ; ) Vaikka kuulumisianne jo kaipailee!!!!



Endorfiini vaan ottaa relaa ja lepäilee hyvällä omalla tunnolla, muista se! Tiuhtis vissiin jo siivoaa Pusulassa naapureidenkin koteja, kun oma taitaa olla jo jynssätty, vai teetkö sä urakalla vaatteita ; ) Ihana tuo sun pesänrakennus vietti, et sä hullux ole tulossa->tule meilekkin siivoomaan.....



Täällä olo parantunut, mitä nyt ilta kuvotusta enään.Mutta en enään ykäile (kop,kop, koputan puuta). Tänään olikin eka neuvola lekuri+tietty normi neuvola. Kaikki ok, paino vaan ei ole noussut grammaakaan, mutta ei syytä vielä huoleen. Mulla oli meidän neiti mukana, hän oli tosi mallikelpoisesti siihen asti, kunne mama nousi tutkimuspöydälle....Tais pikkuselle tulla hätä, että äitille tehdään jotain " pahaa" . Siinä sitten masun/naaman päällä tyttö istuskeli, ja kuunneeltiin yhdessä siskon/veljen sydänääniä-> jep,jep, tosi " nautinnollista" hehh....Noh, tässä on aikas lungi olo, kun lekuri ei meinannut alux niitä löytää, niin meikä ei hetkahtanutkaan, mutta sitten löyty jumpsutus : )



Että tällästä tällä erää. Koittakaahan raapustella mukavia kuulumisia ; )



Bertta+Onni 13+5 (kylläpäs aika rientää)