Meneekö lasten elämä sekaisin kaupassakäynneistä ja kyläreissuista?
Yhden ketjun tiimoilta tuli mieleen, kun joku kirjoitti, että kun lapsi vietiin ostoksille, tämä ei suostunut nukkumaankaan. Meillä on monta lasta, ja kun lapsenvahteja ei ole koskaan ollut, lapset ovat kulkeneet aina mukana kaikkialla, ostoksilla, kylässä, juhlissa, tapahtumissa jne. Ovat tyynesti sopeutuneet syömisiin, nukkumisiin jne. jotka poikkeavat totutusta. Voiko olla, että kaikki lapsemme vain sattuvat olemaan sopeutuvaisia, vai voisiko olla taustalla sekin, että ovat tottuneet siihen, että kulkevat aikuisten mukana.
Kommentit (15)
Meidän kaksi nuorempaa menee ihan ok. Mutta vanhimpaa ei kauppaan kukaan huvikseen vie. Vaikka pienenä vanhin on eniten mukana kulkenut.
Lapset pärjäisivät mutta aikuiset eivät osaa joustaa.
Kyläilyt ja ostokset.
Samoin meillä on aina menty ja esim. 3 h automatkat mummolaan sujuvat usein ilman pysähdyksiä.
Itsestäni ei vaan ole lempipuuhaa olla jossain kauppakeskuksessa lasten kanssa jos siis voin valita - usein kyllä en voi.
Meillä on kolme lasta iät 2 v-6 v, enkä usko että voi osua niin sävyisiä ja sopeutuvaisia lapsia kaikki kolme.
Mies oli yrittäjä niin ei paljon silloin voinut lomailla.
Kuopuskin kulkenut todella joka paikassa mukana kun olen hänet yksin kasvattanut.
pitäisi siitä sekaisin mennä.
Eri asia ovat sitten ns. erityislapset tai sairas lapsi, joka ei ehkä kestä rasitusta normaaliin tapaan.
Meillä lapsi on aina kulkenut mukana.
Luulen, että asiasta vauhkoavat ne vanhemmat, jotka itse eivät kestä kulkea lastensa kanssa juuri kotileikkipuistoa kauemmas. Sitten he kyttäävät toisten alpsia kuinka käyttäytyvät kaupassa jne.
" voisko olla vaan niin, että sä olet huono äiti ja mä hyvä äiti" keskustelua? Miks kaiken taustalla on se, että lasta ei vaan ole opetettu? Siis lue: äiti ei ole opettanut. Ihmettelen usein miten te " usean lapsen äidit" , muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, ette näe lapsia yhtään yksilöinä?
Meillä ainakin toinen nukkuu hyvin ja sikeästi aina. On aina nukkunut siitä asti kun 3kk iässä jätti yöllä syömiset. Herää suunnilleen 5 kertaa vuodessa, siis todella harvoin. Toinen taas reagoi unissaan kaikkeen. On ollut aina herkkäuninen. Herää nyt 2v iässä lähes 85 prosenttisesti joka ikinen yö vähintään kerran ja päivän tapahtumat vaikuttavat.
Vierailija:
Lapset pärjäisivät mutta aikuiset eivät osaa joustaa.
Meilläkin on muutamia tuttavaperheitä joissa vanhemmat (tai yleensä äidit) menevät ihan raiteiltaan jos päivärytmi esim. lomalla poikkeaa vähänkään. Yleensä tämä alkaa ilmetä jo ihan vauvaiässä, kun ollaan jossain ja " meidän Jenniinalla (5 kk) olisi nyt lihasoseen aika ja ei ole mikroa missään" . Miehen ehdotus että annetaan sille nyt hedelmäsosetta ja sitten iltapäivällä lihasosetta saa rouvan aivan slaagin partaalle.
Myöhemmin sama sitten jatkuu kaikkien asioiden kanssa. " Kun meillä on Erikin kanssa tapana askarrella tiistaisin niin ei me kyllä tiistaina voida tulla kun Erik sitten koko viikon kyselee että miksi me ei askarreltu."
minusta vain kuulostaa kummalliselta, että tavallinen lapsi menisi sekaisin siitä, jos joutuu ostoksille, kun se on minusta ihan normaalia lapsenkin elämään kuuluvaa toimintaa. En ymmärtänyt kyllä tuota yksilö-kommenttiakaan. ap
aikuiset eivät voi mennä heidän kanssaan koskaan minnekään, koska se on " täysin mahdotonta" . Heillä on lapset vietävä mummolaan joka kaupassakäynnin ajaksi, ja mikään kyläily ei tule kysymykseenkään. Puhuakaan ei saa, kun lapset nukkuvat päiväunia. Emme ole enää vuosiin heitä nähneetkään, koska heille ei voi mennä, kun lasten rytmit menevät sekaisin, ja he taas eivät voi tulla kylään, kun lasten rytmit menevät sekaisin. Joskus olen sitten yksinäni käynyt heillä heidän tiukkojen aikataulujensa lomassa kääntymässä.
Vierailija:
En ymmärtänyt kyllä tuota yksilö-kommenttiakaan. ap
" Voiko jonkun lapsi ihan oikeasti kun ei minunkaan lapseni...?" Eli kyllä voi, ja ihme että monen lapsen äiti edes kysyy moista. Minusta on.
9
sehän on vain minun kokemukseni omista ja ystäväpiirini lapsista. Eiköhän täällä palstalla kysellä saa. ap
Esikoinen oli tottunut niihin alle 3-vuotiaana eikä ollut millänsäkään, ainakaan näennäisesti. Vaikka meno on jatkunut aivan samanlaisena, on tyttö vilkastunut ja nyt 4-vuotiaana menee ihan sekaisin mistä tahansa tavallisuudesta " poikkeavasta" . Lähikaupassa voi käydä ilman että saa hepuleita, mutta auta armias jos pääsee markettiin :(
Mielummin itse ainakin jätän lapsen miehen kanssa jos on mahdollista, kun on pakko päiväuniaikaan vaikka asioille lähteä. Tietysti otan mukaan, jos mies on työssä. Mutta jos ei ole pakko, lapsi saa mielummin syödä ja nukkua ajallaan.
Vierailija:
Vierailija:
Lapset pärjäisivät mutta aikuiset eivät osaa joustaa.Meilläkin on muutamia tuttavaperheitä joissa vanhemmat (tai yleensä äidit) menevät ihan raiteiltaan jos päivärytmi esim. lomalla poikkeaa vähänkään. Yleensä tämä alkaa ilmetä jo ihan vauvaiässä, kun ollaan jossain ja " meidän Jenniinalla (5 kk) olisi nyt lihasoseen aika ja ei ole mikroa missään" . Miehen ehdotus että annetaan sille nyt hedelmäsosetta ja sitten iltapäivällä lihasosetta saa rouvan aivan slaagin partaalle.
Myöhemmin sama sitten jatkuu kaikkien asioiden kanssa. " Kun meillä on Erikin kanssa tapana askarrella tiistaisin niin ei me kyllä tiistaina voida tulla kun Erik sitten koko viikon kyselee että miksi me ei askarreltu."
sellainen erittäin vilkas ja ärsykeherkkä, ja tuppaa sitten kauppareissuistakin menemään ylikierroksille, vaikka ollaan vauvasta asti mukana kuljetettu. Ongelma alkoi näkyä sitten 1-vuotiaspäivän jälkeen.
Toinen on rauhallisempi, sitä ei hetkauta mikään, rytmi säilyy vaikka mikä olisi.