Olen niin ahdistunut, että on vaikea hengittää, saatikka

paljon muutakin kertynyt...nyt koko tilanne on järkyttävän suuri ahdistava möykky sisälläni. Olen yrittänyt selvittää ja olla rauhallinen ja hakea apua, mutta mikään ei auta. ap

Yritä ottaa rauhallisesti ja hengittää syvään. Älä tee mitään mitä ei todellakaan ole pakko. Vie aikansa mutta helpottaa jossain vaiheessa. kaikesta huolimatta hyvää joulua. T:Kohtalontoveri

meinaan, että onko toivoa selvitä?

minuakin ahdistaa raha-asiat ja lisäksi aivan hirveä suru. Siihen ei kyllä kumpaankaan ole ammattiapu auttanut, joten aika ehkä jotenkuten, en tiedä. Voimia ap ja hyvää joulua, kaikesta huolimatta!

kun suuri on suhteellinen käsite. Jollekkin se tarkoittaa 10 000¿ velkaa ja jollekkin jotakin ihan muuta

Ei kukaan lapsia aja kadulle. Kyllä asiat selviävät. Lapsesi tarvitsevat sinua ja se on hieno asia!

Savossa asut? Joka tapauksessa. Soita johonkin kriisipäivystykseen. Älä tee mitään lopullista. Vaikka naama täyteen rauhoittavia ja joulun yli. Sitten helpottaa.

Mikä sua siinä taloudellisessa tilanteessa eniten ahdistaa? Että menee firma alta? Että joutuu muuttamaanhalvempaan/pienempään kotiin? Että takaajat joutuu maksumiehiksi? Mikä? Erittely voi joskus auttaa, jos on epämääräinen möykky rinnassa.

valitettavasti isommista summista kuin 10Ke...elämä on tällä hetkellä yhtä helvettiä.

eikö sitä mitenkään pystynyt ennakoimaan?myydä firmaa pois ajoissa?

Mutta voin vannoa ja vakuuttaa, että olen tehnyt kaikkeni, jotta kukaan muu, kuin minä ei joutuisi kärsimään tästä sopasta. Myisinkin firmani ilomielin, mutta siinä on esteenä yksi melko tärkeä pointti; kuka haluaisi ostaa firman, joka ei yksinkertaisesti kannata.

Minä olen kaikkeni tehnyt, vuoden rimpuillut ja yrittänyt taiteilla ja kaikki osaamiseni hyödyntää, mutta tulee hetki, jolloin mikään ei enää auta.

ap

Toivon, että tilanteesi paranee, ja että muistat että kukaan ei voi tehdä kuin parhaansa, ja kukaan ei voi vaatia sinulta enempää.

Ok, raha-asiasi ovat päin helvettiä. Mutta raha on kuitenkin vain rahaa. Suomessa ei KUKAAN joudu kadulle ellei tosiaan syrjäydy yhteiskunnasta (päihdeongelmia, vakavia mielenterveysongelmia tms). Sosiaalituillakin elää ja asuu ihan ok, jos asiat siihen menevät (ja monella hetkittäin menee, itsekin ex-opiskelevana yh:na olen elänyt toimeentulotuella)...Raha on kuitenkin vain rahaa!



Jos lapsellasi todettaisiin parantumaton syöpä, ja joutuisit katselemaan hänen kärsimystään vailla toivoa, kuinka vähän raha silloin painaisi? Entä jos huomenna kävelisit auton alle ja halvaantuisit kaulasta alaspäin; kuinka vakavia olisivat firmasi rahaongelmat sen rinnalla? Tietysti silloin kun ihminen on vakavasti ahdistunut ja masentunut, tällaiset kysymykset kuulostavat korneilta ja tyhjänpäiväisiltä, mutta niissä on järkeä! Sinulla on lapsia, ja heille vanhempi on tärkeä - paljon, paljon tärkeämpi niin monella muulla sektorilla kuin taloudellisen onnistumisen sektorilla - ja jo se tekee elämästäsi tärkeän ja rahasotkuja suuremman. Saati sitten arvosi yksilönä.



Mitä luulet, haluaisivatko lapsesi mieluummin elää rakastavan ja elämäniloisen RUTIKÖYHÄN äidin kanssa lämmintä arkea kuin olla elämättä sinun kanssasi, koska firmasi meni nurin ja epäonnistuit taloudellisesti? Luuletko että se tosiaan mittaa arvoasi ihmisenä tai varsinkaan vanhempana?



Sinun täytyy nyt vain hyväksyä se, että raha-asiat ovat päin vittua, kantaa seuraukset siitä, MUTTA MUISTAA KOKO AJAN, että se on vain rahaa. Aloitat alusta. Saat tukia, haet työtä, kouluttaudut. Et sinä kadulle joudu lapsinesi, ja ruokaan saa rahaa Suomessa aina. Loppu on kiinni budjetoinnista, yritteliäisyydestä ja asenteesta.



Lämmintä joulua sinulle, ja koita nyt miettiä asioita isossa mittakaavassa. Raha on vain rahaa. Tässä kohdin sinä voit joko heittää pyyhkeen kehiin (ja oikeasti, onko mikään raha - tai sen puute - sen arvoista) tai nähdä, mikä elämässä oikeasti on arvokasta (elämä itsessään, terveys, lapset ja heidän tarpeensa, rakkaus) ja aloittaa uudestaan.



Mitä jos tämä joulu olisi se aika kun sanot " näin kävi" , annat itsellesi anteeksi ja alat miettiä tulevaisuutta uudestaan. Tyhjästä ei voi kuin mennä ylöspäin.

näissä tilanteissa tuntuu, että ympäristön paine puristaa pienen ja ahdistuneen ihmisen välillä ihan olemattomiin. Hyvänä esimerkkinä voisin pitää tuota yhtä kommnettia siitä, miten olen voinut firman asioiden mennä tälle tolalle. Niinpä, sitä mietin joka päivä, joka tunti...mitä olisin voinut tehdä toiste.

Raha on vain rahaa, mutta sen puute (tai lähinnä totaalinen miinukselle joutuminen) voi aiheuttaa niin paljon mielipahaa ja ihan konkreettisia järkyttävän suuria ongelmia.

Olen mielestäni melko rationaalinen ihminen, mutta nyt se vanha minä on kadonnut, koska en saa mistään järkevästä ajatuksesta kiinni.

ap

Mä olen niin pelkuri, että olen ja varmaan pysynkin aina vain toisen palkollisena. Nostan sulle hattua, sä olet uskaltanut! Aina ei voi voittaa, riski on aina olemassa siitäkin, että homma meneekin pieleen. Kuitenkin, se on vain tämä kierros, tämä bisnesidea, tämä yritys. Ei sinä ihmisenä, tai edes yrittäjänä. Tällä kertaa epäonnistuit, mutta seuraavalla kertaa tai jossain muussa asiassa voi taas tärpätä. Älä luovuta!



Oletko jo ottanut asian piheeksi noiden takaajina olevien läheistesi kanssa? Se on varmasti rankkaa, mutta ei saa olla maailmaloppu. Itse seurasin 90-luvun laman aikaan kun pienituloinen isäni joutui maksamaan takaamansa siskonsa velat. Kyllähän ne välit muutamaksi vuodeksi taisi hieman viiletä, mutta nyt mahdutaan taas mukavasti samaan joulupöytään ym (huom! vaikka tuo sisko ei ole ikinä pystynyt maksamaan markkaakaan takaisin isälleni, eikä varmaan sen varaan kukaan enää laskekaan). Jos siis saat kylmä vettä niskaa, usko, että tilanne voi silläkin rintamalla vielä ajan kanssa korjautua.



Vaikka tuntuu, ettei ammattiapu auta, älä kuitenkaan hylkää sitä. On hyvä olla edes jonkun turvanaru tai -verkko, vaikka juuri nyt siitä ei apua tuntuisi olevan. Kriisit etenee vaiheittain ja sen ahdistuksen taustalla sulla saatta olla hyvinkin jo joku työstäminen alitajuisesti käynnissä. Voimia sinulle!

ja elämä on paljon arvokkaampi asia kuin raha. Sinä voit selvitä kaikesta, siitäkin että takajat joutuvat maksamaan. Kaikesta VOI selvitä. Myös epäonnistumisen häpeästä. Sen tulen läpi kun kulkee, tulee ulos toisena ihmisenä, parempana ja henkisempänä ihmisenä.