Takaisin yhteen...?
En tiedä valitsinko nyt oikean osion keskusteluista, mutta tännekin aiheeni varmasti kuuluu...
Laitoimme mieheni kanssa eron vireillä pari kuukautta sitten ja kuukauden verran on asuttu erillään.
Meillä on kaksi yhteistä lasta ja ero-päätöstä pitkitettiin juuri lasten takia...
Nyt tuntuu että tullaan miehen kanssa erittäin hyvin juttuun ja tuntuu kuin olisimme löytäneet toisemme uudelleen...
Yritän pitää jalat maassa ja miettiä asioita kaikilta kanteilta, mutta en tiedä pitäisikö antaa suhteelle uusi mahdollisuus...
Mitään väkivaltaisuutta, alkoholi-ongelmia tms. ei eroon liittynyt.
Kasvoimme vain ns. erilleen...
Mutta onko tällaiset ajatukset aivan normaaleja kun erosta vasta niin lyhyt aika...?
Kuuluuko asiaan että tulee ns. katuma-päälle ja alkaa ajatella yhteen paluuta?
Luulen nimittäin että sekin vaikuttaa että lapset ovat ilmaisseet että haluaisivat meidän palaavan yhteen...
Mitään hätiköityjä päätöksiä en ole toki tekemässä, mutta huomaan kyllä itsekin olevani nyt aika heikoilla ja toisten vietävissä...
Itsehän jokainen tietysti päätöksensä tekee, mutta kuuluuko tällainen " vaihe" eroon?
Kommentit (3)
...omakin tilanteeni sellainen, että pieni asumistauko erillään voisi avata silmiä puolin ja toisin. Itse uskon, että jos tunnet noin miestäsi kohtaan, kyllä varmaan yhteenpalaaminen onnistuu. Harkitse kuitenkin tuntojasi rauhassa.
Ensilukemalta kuulostaa siltä, että tarvitsisitte parisuhdeviikonloppuja ettette pääsisi kasvamaan erilleen. Jo epäröintisi kertoo jotakin...
Mietipä asiaa, jos ero olisi totaalisen lopullinen. Itseltäni kuoli mies ja lapselta isä: ero on lopullinen. Yksinhuoltajuuteni ei muuksi muutu ja toivoisin jokaisen eroa harkitsevan miettivän tarkkaan ja huolella, haluaako todella erota vai tarvitseeko hetken hengähdystauon itselleen ja sitten parisuhteelle. Onko arjen hulabaloo hukuttamassa jotain arvokasta?
Ette muuten olisi ensimmäinen ettekä viimeinen pari, joka jättää eroprosessin kesken.
molempien ajatuksia ja paluu takaisin yhteen tuntuisi hyvältä. Lasten kannaltakin hyvä asia. Kirjoitit ettei ole väkivaltaisuutta tai alkoholiongelmia. Onko suhteessanne luottamusta? Itse koen, että se on se kivijalka, jolle kaikki muu rakentuu.
Hyvää jatkoa teille!