Millä logiikalla stressi voi vaikeuttaa raskautumista?
En voi käsittää. Eikö se munasolu hedelmöity, jos siittiöitä tulee ja on oikea aika kuukaudesta? Millä logiikalla stressi voi siihen vaikuttaa?
Kommentit (54)
on sitä, kun psyykkiset syyt kuten stressi estävät onnistuneen raskauden. Esim. naisen elimistö voi hankkiutua jo kiinnittyneestä alkiosta eroon. Keho voi myös hylkiä spermaa ja tehdä sen kulun mahdottomaksi munasolulle. Ja joidenkin miesten sperma vaan on väärää jollekin naiselle, ei siitä tule mitään, paitsi ehkä hedelmällisyyshoidoilla.
Moni lääkäri ei tunnusta sen olemassaoloa, vaikka maallikot jaksavat siitä jauhaa. Useimmiten lapsettomuushoitojen aikana löytyy se lopullinen fysiologinen syy lapsettomuudelle. Mekin olimme ns. selittämättömästi lapsettomia ja voi tsiisus sitä paasausta, että pitää lopettaa " yrittäminen ja stressaaminen." Just joo... nyt sitten löytyi ihan fysiologinen syy, miksei raskaus ole alkanut. Kumma juttu.
Mulla on aika lyhyt kierto ja gyne kyseli kuinka monta vuotopäivää mulla on. Joskus nimittäin lyhyessä kierrossa nainen ovuloi, vaikka olisi vielä vähän niukkaa vuotoa. Hänen mukaansa monilla lyhyen kierron naisilla vauvaa ei ole kuulunu tästä syystä.
Mulla ei kuitenkaa ollut kyse tästä, sillä vuotopäiviä on vain neljä.
lapsi ihan varmasti sai alkunsa ihan heti kuukautisten loputtua (tai saattoi olla vielä vuotoakin). Ihmettelin tätä kun luin jostain miten ovulaation muka tapahtuu 14 pv kieppeillä. No, eipä noita lapsia erityisesti yritetty, ja eka oli ihan rehellinen vahinko, mutta sinänsä kiva tietää että ns. yleinen totuus ei ole muidenkaan kohdalla käynyt toteen.
http://www. newscientist. com/article. ns?id=dn182
The timing of a woman' s monthly ' fertile window' is strikingly unpredictable.
In fact, a study of over 200 healthy women found they had a one to six per cent chance of becoming pregnant after intercourse on the day their next period was due. It is widely thought that this day is one of the " safest" .
A woman' s six-day fertile window includes the five days prior to ovulation, plus the day of ovulation itself. Urine tests can reveal when ovulation has taken place - but there are no biochemical markers to indicate that a fertile window is opening.
Conventional wisdom holds that women are most likely to ovulate exactly mid-way through an average 28-day cycle. But this is wrong and the variation between cycles, and between women, is huge, says Allen Wilcox of the US National Institutes of Health.
His team found that only 30 per cent of the women studied had their fertile window entirely within days 10-17 of their cycle. This time period is usually recommended for couples trying to conceive.
" The fertile window is very difficult to predict, whether you' re trying to aim intercourse to correspond with it, or to avoid it," Wilcox told New Scientist. " The rhythm method of contraception is certainly not one I' d want to rely on."
Geraldine Hartshorne, an expert on female fertility at the University of Warwick, agrees. " It' s interesting that they have found such a variation in the time of ovulation," she says.
" Poor gamble"
Wilcox' s team analysed the menstrual cycles of 213 women who were planning a pregnancy. They took urine samples every day for three cycles, and used biochemical markers in the urine to identify exactly when each woman ovulated.
Ovulation was very difficult to predict even in women who reported very regular cycles, says Wilcox. But the team did find that the fertile window of women with cycles shorter than 28 days tends to come earlier than the windows of women with average or longer cycles.
Overall, 17 per cent of the women were fertile by the seventh day of their cycle. This percentage peaked at 54 per cent on days 12 and 13.
Wilcox thinks there are two main messages from the findings: " For women who don' t want to get pregnant, taking your chances on the day of the cycle is a pretty poor gamble.
" But for women trying to get conceive, the best advice is don' t worry about timing and engage in your regular pattern of intercourse - and you' ll have a pretty good chance of getting pregnant."
More at: British Medical Journal (vol 321, p 1260)
kuin olen lukenut asiasta tutkittua tietoa.
Ystävä pariskunta on yrittänyt raskautua 5 vuotta. Kolmesti onnistuneet, kesälomalla. Valitettavasti on aina mennyt kesken.
ehkei se olekaan uskon asia. usko mitä haluat ja vaikka joulupukkiin.
jotta se munasolu irtoaisi ja kiinnittyisi jne., tarvitaan monien hormonien toimintaa. Ja stressi vaikuttaa tähän herkkään hormonitasapainoon.
Elimistö on niin viisas, että jättää stressatun äidin munasolun irtoamatta.
Toisilla jää menkat tulematta, toisilla ei ruoka maistu, toiset syö sen takia liikaa, paljon stressaavat sairastuvat yms. Ei stressi kyllä mukanaan tuo paljon hyviä asioita, ja se tuskin auttaa raskautumaankaan. Siinä onkin sitten vaikea yhtälö jos ei raskaudu ja stressata ei sais. Mut mikäs teet, yrittäkää kääntää ajatuksia muualle.
Miksiköhän raiskattu nainenkin tulee raskaaksi? Se ei varmaan stressaa yhtään tapahtunutta..
Jos kuukautiset tulevat säänöllisesti, niin todennäköisesti myöskin munasolu irtoaa ja hormonitoiminta on kunnossa.
Lapsellisten yleisin ja todennäköisesti turhin neuvo raskautta toivovalle (ja mahdollisesti lapsettomuushoidoissa olevalle) on se, että " älä stressaa!" . Kun on ihan oikeita syitäkin siihen, miksi raskauden alkaminen on hyvin vaikeaa tai mahdotontakin ilman hoitoja.
että kaikki stressaantuneet jäisivät ilman lasta. Ei radioaktiivinen laskeumakaan aiheuta kaikille syöpää, jos nyt äkkiä yritän keksiä tähän jonkun huonon rinnastuksen. Kyse on nimenomaan siitä, ettei stressi ainakaan edesauta raskaaksi tulemista.
stressi ei vaikuttanut raskautumiseen. Silloin juuri mietin ap:n tavoin, että ei pidä paikkaansa, että stressi estäisi raskautumisen. Ainakaan kohdallani ei astänyt, koska en olisi voinut enää enempää stressta.
miten raskauden yrittämisestä luopuneet ovat tulleet raskaaksi. Sodan aikana raiskatut eivät ole varmaankaan toivoneet raskautta, eivätkä ole sillä asialla itseään stressanneet. Ja onhan sekin todettu, että sodan loputtua on syntyvyys kasvanut huimasti.
On sillä stressillä tosin pieni havaittava vaikutus hedelmällisyyteen. Jenkeissä on tehty tutkimuksia, joissa koeputkihedelmöityksen yhteydessä osa pareista saa jotain tukipariterapiakäyntejä. Terapiaryhmän naisilla on keskimäärin alhaisemmat stressihormonitasot, ja heillä raskaus alkaa hiukan kontrolliryhmää todennäköisemmin. Mutta vain hiukan.
Eihän ehkäisyäkään tarvittaisi, jos pelkästään stressillä ja raskautumista pelkäämällä (ei siis ollenkaan sopiva tilanne tulla raskaaksi) voisi estää raskaaksi tulon. Elimistö on fiksu joo, mutta ei niin fiksu, että tietäisi mistä stressi johtuu. Eli tuskin homma menee niin, että kroppa ajattelee: " nyt se stressaa tuleeko raskaaksi -> eipäs tullakaan kun noin stressaa" tai vaihtoehtoisesti " nyt se pelkää ihan hysteerisesti että tulee raskaaksi -> häh häh hää tullaanpas kuitenkin" .
Stressi voi vaikuttaa mm. kuukautiskiertoon kenellä vaikuttaa. Mutta stressin syy ei voi vaikuttaa, niin hienojakoinen systeemi ei sentään ole. Luultavasti niillä, joilla stressi raskautumisesta aiheuttaa ongelmia munasolun irtoamisessa kokisivat samoja ongelmia myös vaikkapa työstressin tai elämänkriisin yhteydessä. Pääsääntöisesti en usko, että stressaaminen olisi suuri merkittävä tekijä raskautumisessa, eihän tällä pallolla paljon ihmisiä olisi jos näin olisi, ajatellaan vaikka historiassa muutama sata vuotta taaksepäin miten rankkaa elämä oli.
Naisen puolella syitä ovat munasolun irtoamishäiriöt, munanjohdinvauriot, endometrioosi, kohdun viat ja seksiongelmat. Naisella myös selvä yli- tai alipaino, tupakointi, alkoholinkäyttö ja psyykkiset tekijät, kuten stressi saattavat olla osasyynä siihen, ettei lasta ala tulla.
Usein munarakkulakehityksen häiriö johtuu niin sanotuista toiminnallisista syistä, esimerkiksi liiallinen liikunta, muu fyysinen tai psyykkinen stressi, syömishäiriö, ali- tai ylipaino.
Toiseksi sellaisellakin naisella jolla yleensä on säännöllinen kierto saattaa olla epäsäännöllisiä kiertoja.
Kolmanneksi, säännöllisessäkään kierrossa se ovulaatio ei ole välttämättä 14-16 päivää ennen kuukautisia vaan vaihteluväli on suurempi.
Neljänneksi, on todettu että joskus naisilla on useampikin ovulaatio samassa kierrossa.
Lopputulemana tästä kaikesta on se, että jokaisena kiertopäivänä on raskauden mahdollisuus, ja sellaisia lapsia on maailmassa paljon jotka ovat saaneet alkunsa ns. varmoina päivinä. Raskauden todennäköisyys on kuukautisten aikana pienempi mm siksi, että kohdun limakalvo vuotaa menkoissa ulos ja sikäli mikäli ovulaatio on tapahtunut ja munasolu hedelmöittynyt, se pystyy huonosti kiinnittymään. Mutta todistettavasti näitä lapsia on syntynyt, jotka ovat saaneet alkunsa kuukautisten aikaan olleesta yhdynnästä. Varmoja päiviä ei ole.
Stressi vaikuttaa raskaaksi tulemiseen koska munasolun irtoaminen ja raskauden alkaminen on monisyinen prosessi ja stressihormonit vaikuttavat elimistössä niin moneen asiaan. Stressi ei ole mikään luotettava ehkäisy, mutta jos se aiheuttaa lapsettomuutta vaikkapa 1 % :ssa tapauksissa niin sekin on jo pirun monta paria.