Kyllästyin siihen, että joudun kieltämään 4 v tytärtäni
10 kertaa enenkuin ottaa kuuleviin korviinsakaan. Sama juttu, jos pyydän häntä hoitamaan itse jonkun oman asiansa. Kieltämisissä on kyse pienehköistä asioista, isommissa asioissa kyllä kuuntelee herkemmin.
Kokeilin sitten tapaa, että jos kiellän kerran eikä kuuntele, niin kiellän toisen kerran vihaisella äänellä. Nyt tyttö kuuntelee, mutta pillahtaa itkuun, että " miksi äiti sanoo noin kovasti?" . Minä siihen, että kyllästyttää joutua sanomaan samasta asiasta kymmenen kertaa ja sinä et kuule tai sanot, että kyllä äiti, mutta et muuta käytöstäsi."
2,5 v poikani on ihan erilainen lapsi. Hänelle täytyy sanoa kerran ja jos joskus sanon toisen kerran, niin hän loukkaantuu siitä. Ei siis tarvitse yleensä sanoa kuin kerran ja asialliset pyynnöt menevät perille ja silloin kun hän uhmaa kieltoa, niin on kyse pienistä asioista joten neuvottelun jälkeen hän saa yleensä tehdä mielensä mukaan.
Kommentit (31)
lasten turvallisuutta.
Tyttö ei esim haluaisi siivota leikkejään tai haluaisi opettaa pojalle jotain sellaista, josta joutuisin sitten pienempää kieltämään. Tyttö kiusaa pienempäänsä ja sen kiellän aina. Keskustelen itkuun pillahduksen jälkeen siitä, että miksi hän on mustasukkainen pienemmälle ja siksi esim vie leluja kädestä.
Pojan jutut taas ovat harmittomampia, kuten ei haluakaan sitä jogurttia jota tarjoan vaan toisen tai että haluaa harjoitella jotain taitoa, josta kyllä seuraa sotkua, mutta kyllähän nuo esim kemistinhommat on tytönkin kanssa joskus aikoinaan käyty läpi. Sallin saman pojallekin tarkemmin asiaa harkittuani.
Ap
kun oikeasti on kyse oikeasti vaarallisista asioista? Jos jo noista huudat?
Jos on vaaratilanne, niin silloin huudan.
Ap
kun lapsi itkee jo siitä tiukasta sanomisestasi? Vai tarkoitatko, että silloin sitten lamautat lapsen karjumalla?
Ei ole tullut mieleen, että muitakin tapoja on...
Poika keskustelee, tyttö taas ei ennenkuin on kantapäänkautta uhmannut. Ajattelin, että kun olen kieltänyt kymmenen kertaa ja sisällyttänyt noihin kieltoihin jo sen, että kohta sanon tiukasti jos ei kuule, niin kokeilen nyt tätä toista tapaa. Kiellän kerran ja varoitan siitä ettei tarvitsisi toista kertaa kieltää ja kun joudun sen tekemään, niin teen sen tiukkaan äänensävyyn. Neuvottelu kun ei ole toiminut. Ain ainakin tämä efekti toimii etten " nalkuta" kymmentä kertaa. Toivottavasti alkaisi kuuntelemaan herkemmin eikä tarvitsisi itkeä. Perusluonne on mikä on.
Ap
Ihan naurettavaa lähteä " keskustelemaan" lapsen kanssa...
minä olen tuon toisen ketjun kirjottaja, joka miettii onko väärin perua joulu, jos lapsi ei ole ollut " kiltti" .
Haluan vain sanoa, että 4 v on hyvin, hyvin pieni lapsi. Ei hänellä ole vielä rationaalista eikä loogista ajattelua, hän elää hetkessä. Jotkut lapset elävät niin omassa maailmassaan, etteivät huomaa mitä ympärillä tapahtuu.
Minun poikani on tosi verbaalinen ja hyvä keskustelemaan. Opettajan mukaan harvinaisen hyvä sanavarasto. Mutta ei hän osannut " keskustella" vielä 4v.
jos ei suoraa ei sanaa joskus kuule. Joskus minua huvittaa, kun hän tahtoo niin pieniä asoita, jotka voin hyvin hänelle suodakin. Kuitenkin on kyse oman tahdon ilmauksista, enkä halua häntä nujertaa.
On eri asia jos lapsen tahto ei ole järjellinen. Näin tuntuu olevan tytön kanssa. Hän on epäloogisempi ja siksi on vaikeampaa antaa hänen omalle tahdolleen tilaa.
Ap
Perhekerhossa yksi vasta 1,5 vuotias poika oli ikäisekseen parempi keskustelija kuin jotkut 5 vuotiaat. Pidän häntä ihan ihmelapsena. Tuli ihan epätodellinen olo hänen seurassaan.
Ap
Pitää riittää että sanotaan, että ei saa tehdä ja kerrotaan perustelu. That' s it.
Niin, toiset kyllä keskustelevat. Mutta ei tuon ikäinen lapsi, vaikka olisi kuinka kehittynyt, ajattele loogisesti. Loogiikka tulee vasta paljon myöhemmin.
En tiedä, että oletteko ymmärtäneet pointtini, mutta vinkkejä lastenkasvatukseen yritän toki ottaa vastaan. Siksi kerroinkin, että mitä meillä tätänykyä tapahtuu.
Ap
luontaisesti selkeä aivorakenne ja siitä loogisuus. On perusluonteeltaan rauhallinen nautiskelija, joka osaa iloita pienistäkin asioista. Ehkä silläkin on vaikutusta, että ottaa mallia isommastaan, siskostaan.
Sisko on hyvä tyyppi myös, mutta vaatii paljon enemmän huomiota kuin veljensä ja saa myös. On myös motorisesti vilkkaampi kuin veljensä, joten hänelle täytyy järjestää jotain liikunnallista harrastetta.
Ap
ja miellyttämishaluinen. Ja miehillähän on putkiaivot.
On muuten tarkka tavaroistaan. Sulkee ovet, laittaa potan tarkasti paikalleen, kerää lelut ja jättää vaatteensa nätisti tuolille ja ihan ilman opettamista. Ei tarvinne miniän kerätä likaisia sukkia sitten aikanaan:) tai uhata heittävänsä roskiin :):)
Ap
tottelemaan, on vain luonteeltaan siisti.
Minä olen aina ollut, siskoni ei. Ei sillä mitään merkitystä ollut, mitä äitimme meille sanoi.
Ja antaa kummallekin omaa erityistä aikaa.
Ap
Ajattelen ääneen av:lla ja se liittyy sitten siihen.
Ap
jos jo pienestä asiasta joudut huutamaan? Eli mikä asteikko teillä on käytössä oikeasti tärkeissä asioissa?