Miksi ihmeessä vauva itkee aina imetyksen jälkeen?
Meillä siis reilu pariviikkoinen vauva, joka itkee imetyksen jälkeen. Selkä menee kaarelle ja itku on kovaa, ilmeisesti mahavaivoja? Ennen imetystä annetaan Cuplatonia, ja kerran päivässä Rela-tippoja. Ei mitään vaikutusta. Imuote tarkistettiin synnytyssairaalassa ja se on oikein. Vauva on osittaisimetetty ja korvikkeen jälkeen ei tietenkään itketä... Olin antibioottikuurilla ekan viikon synnytyksen jälkeen ja ajattelin, että itkeskely johtuu siitä, mutta nyt olen ollut viikon verran ilman eikä mitään muutosta. Rautakuurilla olen edelleen viikon ajan, johtuisiko siitä? Vauva ulostaa monta kertaa päivässä löysää, ryynimäistä, vaaleanruskeaa ulostetta.
Vaikea kiinnittyä vauvaan, eikä äidinrakkaus ole oikein herännyt, kun se äidin ja lapsen kaikkein tärkein vuorovaikutus ja kontakti ei onnistu. Kaikki muut vauvat, mitä olen nähnyt, ovat olleet tyytyväisiä ja onnellisia imetyksen jälkeen, mutta ei tämä meidän. Alan olla aika itkuinen ja masentunut tämän asian takia. En näe muuta vaihtoehtoa kuin imetyksen lopettamisen... :(
Kommentit (76)
Hei!
Rela-tippojen sisältämä auringonkukkaöljy ei kaikille sovi. Mitä tapahtuisi, jos jättäisit Relat antamatta tai siirtyisit antamaan mhb-valmisteen jauheena?Miten vauvasi on kasvanut? Kuinka paljon korviketta menee vuorokaudessa? Missä vaiheessa päivää annat lisämaidon ja minkälaisissa satseissa?
Jos kasvu on ok, ja korviketta menee alle 1dl vuorokaudessa, saa vauvasi maitoa riittävästi rinnoista :) Jos joka kerta annat lisämaidon imetyksen päätteeksi, voi vauvasi tottua siihen, että vain pullolla tulee kylläiseksi. Jos lisämaidon tarve on todellinen (ts. vauvan kasvu on heikkoa ilman sitä tai itse väsyt mahdolliseen jatkuvaan imettämiseen), niin voit halutessasi kokeilla antaa lisämaidon tavallista pienemmissä satseissa ENNEN imetystä, alkupaloiksi. Tämä käytäntö antaa vauvalle (ja sinulle) varmuutta siihen, että rinnallakin voi tulla tyytyväiseksi ja kylläiseksi :)Kerroit myöhemmässä viestissä, että sinulla on sellainen tuntuma, että maitoa tulee mukavasti. Ns. suihkutissisyys (eli runsasmaitoisuus tai voimakas heruminen) on melko yleistä imettävillä äideillä. Kun maitoa tulee kovalla paineella, vauvan voi olla vaikea hallita maitosuihkua, ja se saa vauvan harmistumaan kovasti. Yksi tapa ratkaista tilanne on antaa vauvan imeä samaa rintaa pari kolme kertaa peräkkäin ennen kuin ottaa toisen rinnan käyttöön. Tällä tavalla heruminen monesti maltistuu, eikä vauva joudu tappelemaan maitosuihkun kanssa. Toisaalta, jos vauva on tottunut ns. "helppoon" maitoon (mm. pullosta maito tulee reippaammin kuin rinnasta ekan herumisen jälkeen), hän voi raivoamalla protestoida sitä, että joutuukin tekemään töitä maidon saamiseksi. Näissä tilanteissa kaikki ne keinot, joilla saat itsesi ja sitä kautta vauvasi rauhalliseksi, voivat olla kokeilemisen arvoisia: imettäminen liikkeessä, hyräily, hämärä valaistus, suihkun kohina taustalla...
Toki imetyksen lopettaminenkin on vaihtoehto, vaikkakaan ei kovin kevyt sellainen. Alku on lähes poikkeuksetta ensimmäisen lapsen kanssa jollain tasolla hankalaa. Jos tilanne tuntuu nyt ylitsepääsemättömän vaikealta, auttaisiko, jos ajattelisit, että jaksat vielä päivän tai pari? Tai imetyksen kerrallaan?
Kerroit, että koet, että vauva viihtyy isänsä kanssa paremmin. Entä, jos teillä olisi toistaiseksi sellainen työjärjestys, että isän ollessa kotona hän hoitaisi röyhtäytykset yms., että saisit itse olla vähän aikaa vapaana vauvanhoitovastuusta? Imettäisit, kun vauvalle tulee nälkä, mutta sen jälkeen antaisit vauvan isälle. Vauvan hoitaminen on raskasta, ja vaikka oma vauva olisi kuinka ihana ja rakas tahansa, tuntuu ihan kivalta sekin, kun voi välillä antaa vauvan toisen aikuisen syliin ja itse vain olla.Oletko kokeillut kantoliinaa tai rintareppua? Niidenkin kanssa kannattaa ainakin aluksi pysyä liikkeessä. Vauvahan on kohdussa tottunut jatkuvaan liikkeeseen, ja paikalla pitäminen voi tuntua ahdistavalta. Keinuva, heijaava liike on vauvalle tuttuakin tutumpi ja voi rauhoittaa myös sinua :)
Anna itsellesi aikaa ja ole itsellesi armollinen. Vauvan syntymä on aina suuri muutos hormonimyrskyineen kaikkineen. Tekstistäsi voi lukea, että olet varmasti vauvasi parasta ajatteleva äiti ja vauvallesi erittäin arvokas juuri sellaisena kuin olet.
Tsemppiä!
ja luonnollisin tapa kantaa lasta. Ollut monen vatsavaivaisen vauvan pelastus.
Hei!
Rela-tippojen sisältämä auringonkukkaöljy ei kaikille sovi. Mitä tapahtuisi, jos jättäisit Relat antamatta tai siirtyisit antamaan mhb-valmisteen jauheena?Miten vauvasi on kasvanut? Kuinka paljon korviketta menee vuorokaudessa? Missä vaiheessa päivää annat lisämaidon ja minkälaisissa satseissa?
Jos kasvu on ok, ja korviketta menee alle 1dl vuorokaudessa, saa vauvasi maitoa riittävästi rinnoista :) Jos joka kerta annat lisämaidon imetyksen päätteeksi, voi vauvasi tottua siihen, että vain pullolla tulee kylläiseksi. Jos lisämaidon tarve on todellinen (ts. vauvan kasvu on heikkoa ilman sitä tai itse väsyt mahdolliseen jatkuvaan imettämiseen), niin voit halutessasi kokeilla antaa lisämaidon tavallista pienemmissä satseissa ENNEN imetystä, alkupaloiksi. Tämä käytäntö antaa vauvalle (ja sinulle) varmuutta siihen, että rinnallakin voi tulla tyytyväiseksi ja kylläiseksi :)Kerroit myöhemmässä viestissä, että sinulla on sellainen tuntuma, että maitoa tulee mukavasti. Ns. suihkutissisyys (eli runsasmaitoisuus tai voimakas heruminen) on melko yleistä imettävillä äideillä. Kun maitoa tulee kovalla paineella, vauvan voi olla vaikea hallita maitosuihkua, ja se saa vauvan harmistumaan kovasti. Yksi tapa ratkaista tilanne on antaa vauvan imeä samaa rintaa pari kolme kertaa peräkkäin ennen kuin ottaa toisen rinnan käyttöön. Tällä tavalla heruminen monesti maltistuu, eikä vauva joudu tappelemaan maitosuihkun kanssa. Toisaalta, jos vauva on tottunut ns. "helppoon" maitoon (mm. pullosta maito tulee reippaammin kuin rinnasta ekan herumisen jälkeen), hän voi raivoamalla protestoida sitä, että joutuukin tekemään töitä maidon saamiseksi. Näissä tilanteissa kaikki ne keinot, joilla saat itsesi ja sitä kautta vauvasi rauhalliseksi, voivat olla kokeilemisen arvoisia: imettäminen liikkeessä, hyräily, hämärä valaistus, suihkun kohina taustalla...
Toki imetyksen lopettaminenkin on vaihtoehto, vaikkakaan ei kovin kevyt sellainen. Alku on lähes poikkeuksetta ensimmäisen lapsen kanssa jollain tasolla hankalaa. Jos tilanne tuntuu nyt ylitsepääsemättömän vaikealta, auttaisiko, jos ajattelisit, että jaksat vielä päivän tai pari? Tai imetyksen kerrallaan?
Kerroit, että koet, että vauva viihtyy isänsä kanssa paremmin. Entä, jos teillä olisi toistaiseksi sellainen työjärjestys, että isän ollessa kotona hän hoitaisi röyhtäytykset yms., että saisit itse olla vähän aikaa vapaana vauvanhoitovastuusta? Imettäisit, kun vauvalle tulee nälkä, mutta sen jälkeen antaisit vauvan isälle. Vauvan hoitaminen on raskasta, ja vaikka oma vauva olisi kuinka ihana ja rakas tahansa, tuntuu ihan kivalta sekin, kun voi välillä antaa vauvan toisen aikuisen syliin ja itse vain olla.Oletko kokeillut kantoliinaa tai rintareppua? Niidenkin kanssa kannattaa ainakin aluksi pysyä liikkeessä. Vauvahan on kohdussa tottunut jatkuvaan liikkeeseen, ja paikalla pitäminen voi tuntua ahdistavalta. Keinuva, heijaava liike on vauvalle tuttuakin tutumpi ja voi rauhoittaa myös sinua :)
Anna itsellesi aikaa ja ole itsellesi armollinen. Vauvan syntymä on aina suuri muutos hormonimyrskyineen kaikkineen. Tekstistäsi voi lukea, että olet varmasti vauvasi parasta ajatteleva äiti ja vauvallesi erittäin arvokas juuri sellaisena kuin olet.
Tsemppiä!
Eli yritän tuota Rela-tippojen poisjättämistä seuraavaksi. Syön kyllä itse Gefilus-kapseleita, ehkä se riittäisi? Olisiko jauhemainen korvike parempaa kuin nestemäinen? Nestemäinen on vain niin kätevää käyttää.
Vauvalla nousi sairaalasta lähdön jälkeen paino 200 g viikossa eli ihan kivasti. Jostain luin, että pitäisi nousta vähintään 170 g / viikko ekojen neljän viikon aikana. Korviketta menee nyt n. 2,5 dl vuorokaudessa. Annan sitä yleensä illalla ja aamulla. Imetys sujuu ihan hyvin, vauva ei raivoa rinnalla ja imuote on oikea. Isä onkin aika paljon hoitanut sylittelyä ja muuta hoitoa, kun oma epävarmuus on käynyt ylivoimaiseksi ja vain itkettää.
ap
voi käyttää heti, kun lapsi kannattelee päätään. Sen saa niin päin, että lapsen kasvot ovat vasten äitiä ja niskan takana on tuki. Minä käytin sitä paljon omilla lapsillani, kun en jaksanut käsissä kantaa, ja liinat tuntuivat vierailta.
Saakohan sitä käyttää? Vauva on tosi jäntevä ja kannattelee jo hieman päätään.
ap
Syön kyllä itse Gefilus-kapseleita, ehkä se riittäisi? Olisiko jauhemainen korvike parempaa kuin nestemäinen? Nestemäinen on vain niin kätevää käyttää.
ap
Itse asiassa maitohappobakteerit eivät äidin syömänä kulkeudu äidinmaitoon. Äidinmaidon "rakennusaineet" tulevat rintaan veren mukana, eivätkä mhb:t pääse suolen seinämien läpi äidin verenkiertoon. Bakteereja veressä = sepsis, eli vaarallinen tilanne. Siksi niitä pitäisi antaa vauvalle suoraan, jos haluaa, että vauvakin niistä hyötyy.
Toki siten mhb:t äidin syömänä vaikuttavat vauvaan, että äidin suolisto voi paremmin eivätkä ihan kaikki epämääräiset aineet (esim. vieraat proteiinit) pääse läpäisemään suoliston seinämiä, kulkeutumaan vereen ja sitä kautta maitoon ja siten aiheuttamaan vauvalle esim. yliherkkyysoireita.
Ja toki voit käyttää nestemäisiä korvikkeita, jos koet ne mukavemmiksi. Tarkoitin, että vauvalle voit antaa jauhemaista maitohappobakteerivalmistetta (esim. Gefilus Plus tai Lactophilius). Ohjeessa kehotetaan sekoittamaan tietty annos jauhetta maitoon ja juottamaan maito vauvalle, mutta mhb-jauheen saa annettua myös ilman maitoakin. Kastele sormesi/tutti, pyörittele sitä mhb-jauheessa ja anna vauvan imeskeltäväksi.
Tuo painonnousu:
Suositusten mukaan painon olisi hyvä nousta keskimäärin vähintään 170g/vko ekojen 4kk ajan. Sen jälkeen se voi hidastua n. 30-50g:lla / vko puoleen vuoteen asti. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa suosituksessa sanotaan, että jos vauvan painonnousu on vähemmän kuin 500g/kk, on se selvä merkki siitä, että vauva tarvitsee lisäravintoa (joko siis korviketta tai äidin tai luovuttajan lypsymaitoa).
200g:n painonnousu per viikko on tosi hyvin.
Voimia ja hyvää mieltä!
että rintamaitoa tulee tarpeeksi tai ettei se olisi liian "laihaa" ? meillä nimittäin vauva sai aina rinnalla hirveät raivarit ja oli nälkäinen vielä 30 min imetyksen jälkeen,pumppaamalla huomasin ettei rinnoistani tullut tarpeeksi maitoa. jonkin aikaa jaksoin sitkeästi imettää ja antaa korviketta lisänä kunnes rinnoista ei enää tullut kuin pari tippaa jolloin päätin lopettaa imettämisen yrityksen. Mieluummin syötän vauvalleni korviketta mistä hän saa mahansa täyteen kuin että "kiusaan" häntä tisseillä mistä ei tarpeeksi tule ja että hän huutaa operaation aika turhautumista sekä nälkää.
kokeile pumpata rintojasi ja tarkkaile minkä väristä maitoa sinulta tulee.. itseltäni tuli välillä ihan normaalin väristä (valkoista) kun sitten myöhemmässä vaiheessa rupesi rinta maitoni olemaan todella hailakan väristä eli ei valkoista muttei läpinäkyvääkään vaan siltä väliltä ja tästä sitten epäilin että maitoni voisi olla myös liian "laihaa"..
Ota rennosti. Vauva aistii kireyden. Kokeile sitä korviketta imetyksen jälkeen jos vauva vaikka jää nälkäiseksi. kokeile myös erillaisia imetysasentoja. Saattaa olla että vauva suuttu jos maito suihkuaa liikaa tai sitä tulee liian hitaasti. Vauvatkin ovat omia pikku persoonia ja tässä vaiheessa kun heitä ei vielä tunne niin vaikea tietää missä vika on. Opettele kuulostelemaan, ole rauhallinen ja anna aikaa. Hiljaa hyvää tulee :)
200g ja seuraavalla viikolla vain 140g, niin silti on keskimäärin noussut ihan riittävästi!
Itse uskon, että vauva saa sinulta tarpeeksi maitoa. Ja tuo rauhoittuminen isän syliin kielis lähinnä "yleisestä pahasta olosta", eli röyhtäytykset, varmat tukevat otteet ym. Voiko olla kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta, että olet epävarma saako vauva maitoa vai ei? Koska näet pullon tyhjenevän olet itse rento ja tyytyväinen, mutta imettämisen jälkeen olet "hyvänen aika mitä se nyt itkee"?
Minulla oli myös itkuinen esikoinen, joka tosin valvotti hyyyyvin pitkään. Minun oli todella vaikea ja paha olla. Meinasin myös masentua. En oikein saanut tilanteeseeni apua mistään, siksipä yritän nyt auttaa sua.
1. Ne maitohapot eivät ole vauvalle mitenkään "pakollisia". Ne voit huoletta jättää pois. Niitähän on alettu antaa oikeastaan vasta viimeisen parin vuoden aikana, joten monetmonetmonet vauvat ovat kasvaneet täysin ilman niitä ja kasvavat edelleen.
2. Myöskään sillä, että jättää d-vitamiinin pois hetkeksi (esim. viikko) ei ole ratkaisevaa vaikutusta lapsesi kehitykseen. Tosin teidän ongelma ei ehkä kuitenkaan johdu tästä, sillä sanoit vauvan reagoineen jo ennen deen aloittamista.
3. Kenen tahansa vauva/lapsi voi olla allerginen. Allerginen ihan mille tahansa! Niin meidänkin lapsemme on, vaikka sitä oli edes lääkärin hyvin vaikea myöntää, sillä esim. kasvu on aina ollut normaalia. Ja se allergioiden luettelo on meillä piiiitkä.
4. Vauvasi kakka kuulostaa normaalilta, mutta jos haju muuttuu pistäväksi tai ihan kuin pilaantuneeksi ja väri vihreäksi ja kakka muuten limaiseksi, on vauvan suolistolla ongelmia.
5. Kantoliinaa ei kannata vierastaa. Niitä saa käytettynä halvalla ja kotona on helppo kokeilla aivan rauhassa.
6. Kokeile ammattitaitoista vyöhyketerapeuttia joka osaa auttaa ja hoitaa vauvoja/lapsia. Näistä on hyviä kokemuksia. Esim. terveydenhoitajanne saattaa tietää hyvän!
7. Luota itseesi, vaikka epävarmuuskin on aivan normaalia. Lepää. Syö hyvin (mutta vältä näitä tyypillisiä vatsavaivojen aiheuttajia). Hae tarvittaessa itsellesi apua.
Vaikka av-mammat mitä sanookin, niin ei kaikilta vaan tule tarpeeksi maitoa.
Meridän eka ei osannut röyhtäistä ja huusi paljon myös vatsakipuja.
Anna korviketta aina vasta imetyksen jälkeen. Saisitko jostain lainaan vauvavaakaa, jotta voisit tehdä muutaman imetyspunnituksen ja näkisit saako vauva rinnasta tarpeeksi maitoa.
t. Kaksi vauvaa osittaisimettänyt
Vierailija nro 70 kirjoitti:
Oletko varma että rintamaitoa tulee tarpeeksi tai ettei se olisi liian "laihaa" ?
/--/
kokeile pumpata rintojasi ja tarkkaile minkä väristä maitoa sinulta tulee.. itseltäni tuli välillä ihan normaalin väristä (valkoista) kun sitten myöhemmässä vaiheessa rupesi rinta maitoni olemaan todella hailakan väristä eli ei valkoista muttei läpinäkyvääkään vaan siltä väliltä ja tästä sitten epäilin että maitoni voisi olla myös liian "laihaa"..
Äidinmaito ei itse asiassa voi olla liian laihaa. Jos vauva ei saa sitä tarpeeksi, kyse on määrästä, ei laadusta. On ihan totta, että äidinmaidon rasvapitoisuus vaihtelee sekä imetyksen keston ja vuorokauden ajan mukaan että ihan eri äitien maidon välillä, mutta se ei laihene imetyksen kestäessä. Itse asiassa tutkimusten mukaan (Mitoulas 2002) rasvapitoisuus kasvaa, mitä pidempään imetystä jatkuu.
Äidinmaidon hailakka väri johtuu hera-kaseiinisuhteesta (proteiineja), joka on päinvastainen kuin esim. lehmänmaidossa. Lehmänmaito on puhtaanvalkoista johtuen suuresta kaseiinipitoisuudesta, sillä kaseiini värjää maidon valkoiseksi (ja sulaa huonommin vauvan masussa). Äidinmaidossa kaseniinia on selvästi vähemmän kuin lehmiksessä, joten äidinmaito ei oikein voi olla yhtä puhtaanvalkoista kuin lehmis. Lisäksi äidinmaito separoituu (samoin kuin homogenoimaton lehmänmaitokin), jos sen antaa seistä hetken astiassa. Jos tuntuu, että vauva saa kenties liikaa vähärasvaisempaa maitoa, kannattaa pyrkiä imettämään yhdestä rinnasta per syöttö, sillä mitä tyhjempi rinta, sitä rasvaisempaa maitoa siitä tulee. Tämä ongelma on pääasiassa niillä äideillä, joilla maitoa tulee aivan liian runsaasti yhden vauvan ruokkimiseen nähden. Keskimäärin vauva saa tasarasvaista maitoa, jos koko vuorokauden maitoannoksia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.
Laadusta ei ole kyse silloin, jos vauva ei kasva, vaan siitä, että vauvan masuun ei mene tarpeeksi maitoa. Ja sen saa selville luotettavimmin vain punnitsemalla vauva. Vauvan olisi hyvä kasvaa vähintään 680g/kk eli keskimäärin 170g/vko 0-4kk iässä. Jos vauva saa liian vähän maitoa, on hyvä pyrkiä imettämään tiheästi ja useammasta rinnasta yhdellä imetyskerralla. Jokainen kulaus tietää maitoa vauvan masuun :)
Vierailija nro 75 kirjoitti:
Anna korviketta aina vasta imetyksen jälkeen. Saisitko jostain lainaan vauvavaakaa, jotta voisit tehdä muutaman imetyspunnituksen ja näkisit saako vauva rinnasta tarpeeksi maitoa.
Nykyään suositellaan annettavaksi pieni määrä korviketta ennen imetystä, jos sille on tarvetta vauvan painonkehityksestä pääteltynä. Näin vauva jaksaa syödä rinnalla paremmin eivätkä imetysvälitkään pitene liiaksi. Kun on maidon lisäämisestä kyse, on tärkeää tyhjentää rintoja usein. Käytännössä siis mitä lyhyemmät imetysvälit, sitä enemmän rinnat maitoa tekevät ja sitä enemmän vauvan on mahdollista maitoa saada.
Jos vauva "tainnutetaan" pullolla imetyksen päätteeksi, on vaarana se, että vauva haluaa rinnalle entistä harvemmin, jolloin maitoa poistuu rinnosta entistä vähemmän, jolloin...
Syöttöpunnituksia pitäisi tehdä systemaattisemmin kuin pari kertaa päivässä, jos haluaa varmuudella tietää, saako vauva riittävästi maitoa. Yksi tai kaksi punnitusta eivät kerro asiasta mitään muuta kuin sen, paljonko vauva juuri sillä imetyksellä söi. Huomattavasti parempaan tulokseen päästään, kun vauvan painoa seurataan säännöllisillä punnituksilla vähintään kerran viikossa, joskus jopa kaksi kertaa viikossa silloin, kun kasvu on ollut hieman heikkoa ja imetystä pyritään tehostamaan.
* *
Mutu-tieto on joskus ihan hyvä juttu, mutta kun tässä asiassa on myös näyttöön perustuvaa tietoa, niin ihmettelen, miksi edelleen näitä myyttejä ja harhaluuloja levitetään faktatietoina ja sellaisina asioina, mille ei vain mitään voi.
Jokaisella äidillä pitäisi olla oikeus sanoa, ettei halua imettää. Jokaisella äidillä pitäisi olla oikeus sanoa myös, että imetys on tärkeää ja haluaa tehdä kaikkensa sen eteen ilman, että asiaa (hyväntahtoisesti, mutta silti) vähätellään sanomalla, että kasvaa sitä korvikkeellakin ja että ei imetys ole hyvän äitiyden mitta. Ne ovat ihan varmasti asioita, joita jokainen tietää ilman että niitä jatkuvasti apuahakeville hoetaan. (Omakohtainen kokemus: olen itse kasvanut korvikkeella mielestäni ihan hyväksi ihmiseksi, ja äitini on todella hyvä äiti ollut sekä minulle että sisaruksilleni imettämättömyydestä huolimatta.)
ja luonnollisin tapa kantaa lasta. Ollut monen vatsavaivaisen vauvan pelastus.
En koe sitä omaksi jutuksi.
ap
Ollaan nyt tehty seuraavaa:
1. Jätettiin maitohappobakteerit ja rautalääkitys pois
2. Isä antaa korviketta pullosta imetyksen jälkeen, jos jää nälkäisen oloiseksi
3. Eilen kokeilen ihan ex tempore kapalointia illalla ja vauva sammahti 10 sekunnissa siihen! :D
4. Röyhtäytetään joka syötön jälkeen tai ainakin yritetään sitä. Joka kerta ei röyhtäise, mutta välillä kuitenkin.
Suht ok mennyt, jonkin verran on vielä kitinää. Katsotaan nyt jonkin aikaa näin. Jos ei parane tai jopa pahenee, niin jätetään ne D-vitamiinit vähäksi aikaa pois ja ehkä sitä kantoliinaa voisi sitten viime kädessä kokeilla tai vyöhyketerapeuttia.
ap
Hei,
En jaksanut lukea koko keskustelua, eli tämä on voitu mainita jo aiemminkin....
Mutta siis meillä tilanne oli se, että parin viikon ikäisenä vauva ei oikein osannut röyhtäistä olkapäällä. Oli jotenkin niin lötkänä aina siinä tai jotain...
Toimivin asento oli pitää vauvaa normaalisti sylissä (se tyypillisin vauvan heijausasento tai miten sen nyt kuvailisi), vähän silleen, että vauvan selkä on kaarella ja sitten siinä taputelle kevyesti pepulle....Ja kokeilemalla löytää varmaan muitakin asentoja.
Jos käytät tuttia vauvalla, niin koita auttaako se siihen itkuun. Voihan se olla, että vauva on jo kylläinen, mutta haluaisi jatkaa imemistä ilman maitoa....
Nämä konstit meillä tilanteesta riippuen käytössä ja kohtuullisen toimivia.
Aika luovahan näissä asioissa saa olla.Konstit on monet.
.Tsemppiä!
että lapsi sai lisämaitoa jo sairaalassa, koska joutui teholle kiireellisen sektion jälkeen. Lisäksi oli keltaisuutta ja sokerit alhaalla. Lisäksi haluan antaa lapselle edes pienen rauhan hetken, ettei tarvitse itkeä aina syötön jälkeen.
ap