o~o~o Helmet viikko 46 o~o~o

Eipä noi neuvolan ohjeet aina ole niin yhteneväisiä näköjään =)



Mulla oli lääkärineuvola viime viikolla ja kaikki näytti olevan ihan normaalisti, sf 25. Painoa on tullut raskauden alusta jo melkein 10kg ja siitä oli vähän sanomista lääkärillä, mutta mulle tuli ensimmäisestäkin melkein 20kg, nyt ei kyllä tarttis tulla niin paljoa =) Pitää vähän hillitä joulutorttujen syömistä! Eilenkin tuli kyllä syötyä ihan tarpeeksi kun tein isänpäiväkakun ja muita herkkuja kun appivanhemmat oli kahvilla...



Tosi aikaisin tulee pimeä, olisi kiva jos sataisi vähän lunta niin olisi valoisampaa! Eikä tulisi niin paljon kuraa sisälle =)



Mutta mukavaa viikkoa kaikille, toivotaan että kaikkien helmet pysyisi vielä ainakin vähän aikaa masussa!

-helena rv.27+4

Noi muut ryhmät on liian aktiivisia, kun tämä näkyi vasta tokalla sivulla. ;)



Mahassa potkiskelee kivasti, muuten on ollut vaihtelevaa.. Olin pari päivää aika

itkuisella tuulella, en tiedä johtuiko hormoneista vai ihan vaan siitä, että oon tehnyt liikaa töitä, vai siitä että mies on työmatkalla ja on yksinäinen olo. Onhan noista lapsistakin seuraa, mutta ei ne ihan korvaa aikuista ihmistä.



Tein maanantaina kellon ympäri töitä, kun piti saada yksi homma valmiiksi. Ei tee hyvää omalle henkiselle hyvinvoinnille tuollainen! Nyt olenkin sitten ottanut rennommin töissä siitä asti.. :) Jotenkin sitä vaan suhtautuu töihinkin vakavammin kuin ennen, haluaa tehdä tämän vikat 2 kk niin hyvin kuin pystyy, ettei jäisi projekti kesken eikä siinä saisi olla yhtään virhettä!



Tuli myös tietysti kamala "olen huono äiti" -fiilis, kun lapset jäi isovanhemmille yöksi ja itse istuin konttorilla yömyöhään. :(



No, sitten joko raskauskömpelyyden tai sekavan mielentilan takia kaaduin eilen aamulla keskelle autotietä ihan ilman mitään syytä! Jotenkin vaan kenkä tarttui asfalttiin ja kaaduin ihan suoraan mahalleni. Mitään ei sattunut onneksi, mutta tuntui tosiaan että nyt pitää työtahtia hillitä ennenkuin tapahtuu jotain pahempaa, kävelen vaikka auton alle..



Oon kuitenkin nukkunut ihan hyvin, täysiä öitä, eli väsymyksestä ei ole kyse..



Eka lääkärineuvola on viikon päästä ja seuraava neuvola siitä kuukauden päästä. Eipä kai tässä mitään neuvolan tarvetta oiskaan, paitsi että olis kiva taas kuunnella niitä sydänääniä ja saada Hb-arvot ja muuta. :)



Sais tulla jo lunta niin pääsis tekemään lumiukkoja!



Sunny & Tytti-Lotta 26+1

Tuntuu kuin olisin itse vauva: kauhea nälkä koko ajan, välillä vessahätä ja kaiken kukkuraksi jatkuva väsymys..! :) Tulee myös nuo lasten kasvukaudet mieleen, kun ne syö kuin hevoset ja myös nukkuvat kellon ympäri. Itsellä nyt sellainen olo eli ehkä vauveli tosiaan kerää sitä rasvakudosta.



Sunnyllä oli ollut hurja kaatuminen! Kävitkö jossain näyttäytymässä? Itseä ainakin moinen pelottaisi.



Muutenkin komppaan kovasti fiiliksiäsi, töissä pitäisi yrittää saada asiat mallilleen, siivota vanhoja kasoja pois jne. Kauhean stressaavaa. Mutta olen myös yrittänyt ottaa rennommin, sillä aiemmin tuntui pipoa kiristävän koko ajan. Ja kömpelyyskin on tuttua täällä, omiin jalkohinkin meinaa jo sotkeutua.



Huomenna on lääkärineuvola ja vähän jännittää. Kävin tänään verikokeessa maksa-arvoja mittaamassa ja toivon, että tulokset olisi valmiit jo huomenna, en tiedä ehtivätkö. Toivon, että arvot olisivat vielä kurissa, en halua sairaslomalle tässä vaiheessa. Saati sitten sairaalaan... Ja toinen asia mitä jännään on se kohdunsuun tilanne. Oikein mitään en voi tehdä enää supistamatta, joten hyvä on varmistaa, että paikat olisi vielä kiinni.



Mielialat tuntuu myös vaihtelevan kauheasti. Eilen tuli mieleen, että ei hemmetti, oikeasti pitää mennä sinne synnytyssaliin kolmannen kerran ja se tuntui aika ahdistavalta. Minulla on synnytkset olleet aika pitkiä, n. 12 h eikä avautuminen lähde kunnolla käyntiin. Ponnistusvaiheet on sitten menneet aika nopeasti, vaikkei se sillä hetkellä ole siltä tuntunut. Nyt toivoisin, että voisin olla pystyssä pidempään ja liikkua, jos se avautuminen vaikka vähän edes nopeutuisi. Viimeksikin olisin pärjännyt ihan hyvin vielä suihkussa, kun hoitaja tuli sanomaan, että nyt pääsisi jo saliin ja siellä minut sidottiin piuhoihin ja sitä makailuahan se sitten oli. Olin siis sairaalassa käynnistyksessä, siksi siellä suihkussakin... :)



Lunta kaivataan myös tänne, alkaa kyllästyttää tuon kurapyykin peseminen, joka paikassa on hiekkaa...



Hilpsu rv 27+5

On tosiaan pino mennyt hiljaiseksi. Minä intouduin tänne tänäänkin, kun oli neuvolakääkäri, niin on jotain raportoitavaa.



Neuvolassa meni siis hyvin, maksa-arvot oli loistavat (jippii!) ja kohdunkaulaakin oli vielä jäljellä ja siis täysin kiinni (jippi-jai-jee!). Eli siinä ne tärkeimmät. Paineet ja hempatkin oli hyvät, eli jälkimmäinen ei selitä väsymystä. Tuntuu kuin olisin palannut alkuraskauteeen - töistä kotiin tultua kellahdan sänkyyn ja koisailen parhaan osan iltaa.



Sf oli 26 eli vauveli kasvaa vähän keskikäyrän yläpuolella, mitä vatsastani ei voisi uskoa. On nimittäin melko pieni. Ja lääkäri katseli papereita ja mutisi, että tämä vauva taitaa kasvaa aika samoilla käyrillä kuin kuopuspoika..! Eli olisiko se sittenkin poika??! Kaameaa, kun olin jo tuudittautunut siihen tyttö-ajatukseen... Millään ei haluaisi lähteä tuhlaamaan rahoja ylimääräiseen ultraan, mutta olisi kyllä kiva tietää. Ehkä pitää keksiä joku vaiva ja tuppautua polille... ;)



No juu, mutta väsymystä lukuunottamatta olo on mitä mainioin. Töitä neljä viikkoa ja rapiat päälle, se tuntuu ihan mukavalta määrältä. Töissä on ihan mukavaa, mutta nyt alkaa tuntua siltä, että on ihan mukava kohta jäädä poiskin. Tänään oikein innostuin, kun ajattelin, miten esikko viihdyttää vauvaa ja minä saan laittella ruokaa rauhassa jne... :) Saahan niitä pilvilinnoja rakennella.



Tulisipa lunta.



Hilpsu rv 27+6

mutta kun ei tämäkään pinonvaltaaja ole saanut aikaiseksi kirjoitella... Alkaa jo tympiä itseäkin, kun aina samaa ja samaa. Eli makoilua makoilun perään, yhtenä kappaleena kuitenkin. eikä onneksi vielä viime viikolla tullut sairaalareissua, aivan 99% varma olin jo, että sen naapurin tytön muksauksen jälkeen olisi pakko lähteä edes kortisonipiikit hakemaan. Soittelin silloin viime viikolla torstaiaamuna neuvolaan ja kerroin tilanteen. Sovittiin, että yritän vielä lepäillä. ja ihme kyllä se onnistuikin, vaikka nuo kaksi nuorinta tuossa pyörivät. Maattiin sängyllä lueskelemassa yms...



Nyt olen puolittaisen vuodelevon sijasta jo noin 85% toimintakyvytön, ruoat vielä teen itse. Mutta varmaan kohta on käännyttävä äidin puoleen ja pyydettävä avuksi. Harmittaa vain sekin, jos jo tässä vaiheessa joutuu pyytämään äitiä ottamaan lomaa , vanhemmillani kun juuri on omiakin ongelmia... remontti talossa vesivahingon takia ja lisäksi isä ilmeisesti joutuu jäämään eläkkeelle muutaman vuoden etuajassa, kun firma juuri aloitti yt-neuvottelut ja puljua ollaan ilmeisesti sulkemassa.



Kai se on tänään TAAS piipahdettava lääkärissäkin, tulen sitten jossain vaiheessa kertomaan, miten kävi... jos en sitten nyt joudu lähtemään TAYSiin...



Katjalah&nelonen rv27+5 (JEE,pari päivää, niin ainakin 28 viikon rajapyykki on saavutettu!)

Kiva kuulla että kaikkien vaavit on vielä masussa turvassa =) Varmaan rankkaa tuollainen pakkolepääminen...



Tosi hiljaiseksi on juu mennyt tämä kirjoittelu, missä kaikki helmet lymyää? =)



Joku kirjoitti että on tajunnut että taas on mentävä synnyttämään, sama juttu täällä! Lainasin kirjastosta Aktiivinen synnytys- kirjan ja olen sitä vähän lueskellut ja tietysti on noussut kaikki muistot esiin! Esikoisen synnytys kesti 22h ja toivon totisesti että tämä tulee nopeammin! Luulen että mulla epiduraalin laitto hidasti synnytyksen etenemistä, vaikka silloin kyllä tuntui etten pärjää jos en saa jotain kivunlievitystä. Nyt varovasti olen ajatellut että jos pystyisi olemaan ilman lääkkeitä, ainakin pidempään kuin viimeksi. Ammetta haluasin myös kokeilla, onko jollain kokemusta siitä? Kuuma suihku lievitti ainakin viimeksi kipuja. Tekisi mieli myös harjoitella sitä synnytyslaulua, tai kai se ennemmin on jotain ääntelyä, jos se sitten helpottaisi oloa. Muistan että olin tosi jännittynyt esikoisen synnytyksessä ja se ei ainakaan tehnyt olosta helpompaa! Haluaisin olla kotona mahdollisimman pitkään mutta meillä on tunnin matka sairaalaan niin ei oikein tiedä kuinka kauan uskaltaa olla...

Oletteko te muut miettineet jo synnytystä?



Pitää alkaa siivoilemaan...

-helena rv.28+1

en ole jaksanut kirjoittaa kun ei oikeastaan ole mitään kirjoitettavaa.



Töissä yritän käydä ja muiden täällä kirjoittaneiden tavoin järjestellä&delegoida hommiani jotta pystyisin hyvillä mielin jäämään pois. Meillä on vaan töissä niin kamala kiire, että kaikki aika menee "perustyön" tekemiseen ja tuntuu ettei mihinkään "ylimääräiseen" jää aikaa. Senpä takia kaaos mun päässäni kasvaa ja stressi lisääntyy. Ahdistaa!!!



Synnytystä mäkin olen miettinyt. Mulla molemmat tytöt ovat tulleet suht helposti ja "kivuttomasti".( Mulla on kyllä aika korkea kipukynnys.) Nyt pelottaa voiko kolmas tulla maailmaan yhtä helposti?!? Jotenkin on sellainen fiilis että näin ei voi tapahtua ja jos ei muuta niin tää maha-asukki istuu loppuun asti pyllyllään ja mä joudun synnyttämään sen jalat edellä tai jotain.



Eilen tuli äitiyspakkaus, aika nopeaa toimintaa. Operaatioon meni kaikkiaan 1½-viikkoa. Intopiukeena sitä tuli illalla kaiveltua.



Mutta ei mulla muuta. Viikonloppuja! Itse sen kyllä vietän töissä:(



Miina rv 27+6 jee! huomenna vaihtuu taas viikko!!!

Jospa minäkin pitkästä aikaa rustaisin tänne kuulumisia. Torstaina oli neuvola + lääkäri ja kyllä meinasi säikäyttää pahemman kerran. Lääkäri ei löytänyt kohdunkaulaa ja passitti saman tien Jorviin lisätutkimuksiin ja näytti tosi vakavalta. Olin aivan paniikissa, että synnyttämäänkö tässä ollaan lähdössä, ei ole supistellut vielä ollenkaan ja vointi oli ihan normaali muutenkin. Onneksi Jorvissa oli aivan huippu kätilö ja rauhoitteli, että todennäköisesti kohdunkaula on vain niin takana ettei lääkäri yltänyt sinne. Onneksi näin sitten olikin kun 5 tunnin odotuksen jälkeen pääsin lääkärille. Kaikki oli onneksi hyvin ja 10 min tutkimuksen jälkeen pääsin kotiin. Kyllä on miettinyt sen jälkeen, että miksei neuvolalääkäreillä voisi olla parempaa tietämystä ja jonkinlaisia ultralaitteita, että voisivat tarkastaa tällaiset jutut. No, pääasia että kaikki hyvin ja voi taas normaalisti jatkaa onnellista odotusta :) ja hyvähän se on, että ovat tarkkoja näiden juttujen kanssa ja pitävät huolta.



Mulla on kans iskenyt väsymys päälle ja laiskottaa. Pitäisi alkaa raivaamaan työhuonetta vauvalle ja ahdistaa kun pitää käydä kaikki paperikasat läpi. Miten sitä paperia voi kertyä niin paljon! Onneksi on enää reilu neljä viikkoa töitä ja sitten pääsee kokopäiväisesti raivaamaan huonetta ja laittamaan tavarat vauvalle paikoilleen.



Mukavaa viikonloppua!



mandariini80 rv 28+4