****HUHTIHIPPUSET viikko 51****

Linkki heti aluksi viime viikkoisiin: http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=11908546&p=&mpage=1&tmode…



Burdelle kiitos tuosta vastauksesta :) Eilen soittelinkin neuvolantätille ja kyselin labratuloksia: kaikki negatiivisia viljelyä myöten, ainoastaan proteiineissa heikko plussa.. Eihän tulehdus nyt itsestään minnekään katoa?! Ajattelin vaan jos opiskelija otti vahingossa väärän näytteen, kun purkkeja oli siellä muutama kpl silloin. En tiedä sitten.. Tänään kävin vielä antamassa varmuuden vuoksi näytteen ja se oli ihan puhdas. Hb:kin saatiin mitattua ja se oli vaan 109, vaikka olen tunnollisesti rautani syönyt..



Sitten kaikille terkkarin antama vinkki: syökää KINKKUA harkiten.. Selitti jotakin että on niin kamalan suolaista ja saattaa nostaa proteiineja. Ja muistakaahan juoda VETTÄ reilusti (ainakin 1,5l/vrk).





Täältä suunnalta myöskin kaikille OPISKELIJOILLE hatun nostot! Viivin odotusaikana opiskelin viimeistä vuotta (valm.12/06) ja meinasin syksyllä jättää koko homman siihen.. Ja olisinkin lopettanu ellei ukko olisi ollut potkimassa persuksille.. Rankinta oli saada pahoinvointien aikaan tehtyä opinnäytetyötä " nuorten masennus" valmiiksi.. Onneksi opettajat olivat ymmärtäväisiä ja sain osan suorittaa kotosalla, paperit tuli käteen ja nyt olen todella tyytyväinen, että valmistuin ennen lapsen/lasten saantia! :)



SYNNYTYSJUTTUJA ei ole erityisemmin mietitty, kaikki meni niin hienosti viime kerralla etten ainakaan vielä osaa jännittää/pelätä tulevaa. Ainoastaan on mietityttänyt, että meneeköhän tämäkin yli vai syntyykö ennen.. Viivin kummi sanoi ottavansa Viivin hoitoon, heti kun kuuli raskaudesta ettei sen puoleen tarvitse murehtia..

Ukon kanssa on ollut hieman kädenvääntöä osallistumisesta synnytykseen, itse haluan hänet mukaan ja hän taas ei tahtoisi tulla, kun ei osaa mitään tehdä ja on sen kertaalleen nähnyt. Miehet!! :) Kyllä hän varmaan osallistuu.. Itse ajattelen osallistumatta jättämisen niin, ettei isälle ja lapselle välttämättä synny sellaista yhteyttä, kuin Viivillä ja isällään.. Että isä olisi arjessa mukana alusta saakka ja isä rakastuu lapseensa ensisilmäyksellä.. Toivottavasti joku ymmärtää mitä tarkoitan.. Meille perhehuone oli erittäin postiivinen kokemus.



june77: mä en tiedä auttaako tämä nyt mitenkään, kun meillä oli kotona rankat ajat tuolloin, mutta kokeilen. Mä olin 12- ja mun siskot oli 11- ja 9-vuotiaita, kun meille synty pikkuveli. Alkuun oli hienoa kun vauva synty. Sitten mulle iski kova mustasukkaisuus ja vetäydyin, kun en saanut pitää vauvaa sylissä (pyörtyilin selittämättömästä syystä ilman varotusta), siskot kilpaili vauvan huomiosta ja vauvalla oli jatkuvasti joku viihdyttämässä. Äitiä autettiin vauvan hoidossa kyvyn mukaan. Muuten kyl kaikki meni hienosti, jos mukaan ei lasketa perhekriisiä jota kesti melkein 3 vuotta tuosta eteenpäin.



(.) Omassa navassa ei erityisempiä, liikkeet vahvistuu pikkuhiljaa ja housut alkaa jäädä pieniks..



Ja sitten salattujen pariin.



t.Ufa, Viivi (melkein 10kk, oppi lauantaina ryömimään) & Wagner (rv21+5)

Mä tulen jo tässä toivottelemaan kaikille oikein hyvää joulua! Me lähdetään torstaina Kiinaan joten nettipimentoa tiedossa reilun viikon verran. Onneksi hyvästä syystä ;)



Tänään kävin pikaisesti neuvolassa, sf-mitta oli 19 ja vauvan syke 145. Muuta ei otettu kun oli " ylimääräinen käynti" . Halusin siis vain keskustella mun kätilön kanssa tästä huimauksesta mikä ei ole vieläkään helpottanut joten olen ollut kotona tämän päivän sekä vielä huomisen. Sitten mulla onkin lomaa kaksi viikkoa, toivottavasti ois kroppa sitten jo tottunut tähän touhuun... Töissä on vaikeeta mun poissaollessa ja huono omatunto on vaivannut kovasti mutta onneks mun ihana kätilö tsemppasi että se ei oikeesti ole MUN ongelma vaan pomoni joka ei oo ajoissa hakenut sijaista vaikka on tietänyt raskaudesta jo kolmisen kuukautta. Niin ja halusin tietty varmuuden että on ok lentää noin pitkälle vaikka on ollut paljon huimausta. Ei pitäisi olla mitään esteitä sillekään, korkea verenpaine ois asia erikseen mutta kun mullahan vaivaa se matala paine...



Ikäeroja olitte täällä miettineet... Meillähän eroa tulee n.2v4kk jonka TOIVON olevan ok :D Kieltämättä olen välillä kauhulla miettinyt että miten te jaksatte joilla esikot vuosikkaita nyt, meillä ainakin on ollut aivan hirvittävää uhmaa tässä jo hetken aikaa. Eli jos mulla ois tässä nyt vauva niin olisin varmaan masennuksen kourissa! Toivottavasti nää on vaan mun painajaisia eikä todellisuutta kenellekään sitten kun meitin vauvat maailman tulevat!



Mutta enempiä kauhukuvia maalamatta, OIKEIN HYVÄÄ JOULUA ihan kaikille masunkasvattajille perheineen!!



Emmis rv 21+2 ja esikko 1v11kk

Sen verran on aikaa vierähtänyt edellisestä pinoutumisesta, että saattaa osa aiheista olla jo aavistuksen vanhentuneita, mutta älkää antako asian häiritä...



Nyt on tainnut suurin osa meistä käydä rakenneultrassa ja kaikki käynneistään raportoineet ovat saaneet hyviä uutisia. Hieno juttu! Ja Burdelle ja VivaS:lle onnea uuteen kotiin!



Äiti-05-08 kyseli aikanaan PREDO-TUTKIMUKSEEN osallistujien perään. Täällä nousee käsi pystyyn. Mut pyydettiin tutkimukseen ekan raskauden aikaisen diabeteksen takia. Onneksi kohtuvaltimoiden virtaukset olivat ultrassa normaalit ja lisäksi osuin siihen seurantaryhmään, jonka ei tarvitse antaa pissa- ja verinäytteitä (muuta kuin sen ensimmäisen verinäytteen) eli selviän sillä ekan ultrakäynnin yhteydessä tehdyllä tutkimusultrauksella ja sen ns. raskauspäiväkirjan täyttämisellä. Oon laittanut itselleni kahden viikon välein muistutuksen päiväkirjan täyttämisestä, muuten jäisi kyllä täyttämättä...



SISARUKSISTA: Mulla on kolme siskoa, joiden kanssa ollaan melko paljon tekemisissä. Kaksi nuorempaa siskoa on virallisesti siskopuolia, mutta burden tavoin koen heidät aivan yhtä läheisiksi ja kokonaisiksi siskoiksi kuin isosiskonikin. Ja koska musta on ollut kiva, että sisaruksia on paljon, niin siksi itselläkin on toiveissa kolme lasta. Neljään mies ei suostuisi, hyvä jos siihen kolmeenkaan...



VAUVAN SUKUPUOLESTA: Mulla ei varsinaisesti ole toiveita sukupuolesta eli kumpi tahansa otetaan ilolla vastaan. Pojalle olisi hurjat määrät vaatteita jo valmiina, mutta toisaalta pojat kai ne on useammin mahdottomia vintiöitä (olin tosin itsekin pienenä sellainen...) enkä tiedä, miten pinnani kestäisi kahta sellaista lyhyellä ikäerolla. Periaatteesta tekee välillä mieli alkaa toivoa poikaa, kun jotkut esim. mun työpaikkalla ovat olettaneet mun automaattisesti toivovan tyttöä, kun poika jo on. Ihan niin kuin olisi joku onnen ylin aste, että perheessä on sekä tyttö että poika.



Jee, joululahjaostokset viimein tehty! Viimeisen lahjahankinnan tein nettikirjakaupasta, joka osoittautui tosi hyväksi löydöksi; tilauksen tein su-iltana ennen puoltayötä ja tänään tuli kirja postissa. Kaiken huipuksi hintakin oli alle useimpien ellei kaikkien kirjakauppojen hintojen eikä toimituskuluja peritä.



Omaa napaa. Mulla asustaa masussa selvästi isoveljeään rauhallisempi yksilö. Välillä olen ollut huolissanikin vähäisistä liikkeistä. Toisaalta selitys saattaa löytyä yhdistelmästä istukka etuseinässä, varsin vauhdikas ja touhukas 1v3kk esikoinen (ei vaan ehdi kiinnittää niin paljon huomiota masuvauvaan) ja yksinkertaisesti esikoista rauhallisempi vauva. Viime aikoina tulevan isoveljen vauhti on yltynyt niin hurjaksi, että melkein rukoilenkin, että tämä kakkonen olisi synnyttyäänkin rauhallisempaa sorttia.



Tänään oli pitkästä aikaa neuvola. Taas kävi niin, etten muistanut juuri mitään mitä piti kysyä. Aina ennen neuvolakäyntiä mietin, että pitäisi laittaa mieleen tulevat kysymykset ylös, mutta niin se vaan jää tekemättä. Sitten ne kummasti palautuu mieleen, kun neuvolassa on jo käyty :( Anyways, pikkuisella tuntui olevan kaikki kaikki hyvin ja mammalla myös. Painoa on nyt alkanut tulla nopeammin (430 g/vko, yhteensä tosin vasta reilut 3 kg) ja sf-mitta huitelee edelleen yläkäyrällä (22-23). Vatsa alkaakin olla tiellä eteenpäin nojatessa ja esikosta nostellessa tai sylitellessä. Verenpaineet ja hemppa oli ok. Sydämen syke vaihteli välillä 140-150. Seuraavaksi sitten sokerirasitukseen ja lääkärille tammikuun loppupuolella. Ärsyttää jo valmiiksi, kun tiedän kaikki vaihtoehtoiset lääkärit melkoisen kovakouraisiksi sisätutkimuksen tekijöiksi. Mikä siinä on, kun sitä ei voi tehdä rauhallisin ottein ja satuttamatta?!?



Vielä JUNE77:lle kiitokset siitä, että kerroit elämästä kahden pienen kanssa. Kovasti tietenkin itseäkin mietityttää, kuinka arjesta selviää, kun esikoinen on vauvan syntyessä n. 1v7kk. Olen yrittänyt asennoitua ainakin siihen, että ekat puoli vuotta tulee tosiaan olemaan rankkaa, mutta onneksi kokeneempien mukaan sen jälkeen alkaa helpottaa.



ronjaruu rv 23+4

Ihan aluksi pariin kyselyyn vastauksia:



PREDO-tutkimukseen en osallistu, kun en kuulu kohderyhmään.



Lasten ikäeroon sen verran, että itselläni on ainoan siskoni kanssa ikäeroa melkein 7 vuotta. Kun minulle aikoinaan kerrottiin, että saan siskon tai veljen, niin olin kuulemma todennut tylysti, että " mä en halua, eikö sitä voi peruuttaa?" Ihan ok homma kuitenkin sujui enkä ole kaltoinkohdellut siskoani hänen ollessaan pieni. Siskoni kärsi ihan vauvasta saakka pahasta korvakierteestä ja yhden jos toisen kerran on keskellä yötä painuttu lääkäriin. Isäni oli tuohon aikaan Jorvin sairaalassa teholla töissä, joten jos äitini oli meidän lasten kanssa yksin kotona, niin minä jouduin myös yöllisille lääkärireissuille mukaan, kun en uskaltanut jäädä yksi kotiin. Luulen, että osittain näiden reissujen ja sen kaiken kipuhuudon takia olin nuorempana sitä mieltä, että mulle ei lapsia koskaan tule. Eikä varmaan olisi tullutkaan, jos olisin sattunut lyömään hynttyyt yhteen sellaisen miehen kanssa, joka ei halua lapsia. Meillä kun homma on mennyt niin päin, että mies haluaa lapsia ja minä olen aina ollut se jarrutteleva osapuoli.



Nyt omille on tulossa ikäeroa melko tarkkaan neljä vuotta. Tuleva isoveli odottaa jo innolla Veera-vauvaa ja ainakin nuorempien serkkujen ja päiväkodin vauvojen kanssa osaa olla tosi nätisti, vaikka onkin eläväinen ja temperamenttinen pakkaus. Totuus voi toki olla toisenlainen, kun vauva onkin jatkuvasti talossa ja äidin huomio pakosti aika lailla tulokkaassa. Mutta kesällä sitten ollaan jo viisaampia tämänkin asian suhteen.



Synnytystä en ole juuri miettinyt kuin siltä kannalta, että toivottavasti ehdin ajoissa sairaalaan. Esikoisen kanssa ehdittiin olemaan alle tunti sairaalassa ja yleensä kai seuraavat tulevat vielä nopeammin. Jos kaikki menee taas hyvin, niin enköhän punnerra tämäkin pelkän ilokaasun voimalla (en siis ehtinyt saamaan muuta viimeksi...) ja miehelle karjumalla. ;-) Meillä isäntä ei kestä katsoa mitään sairaalasarjoja ja sovimme viimeksi, että jos synnytyksessä tekee pahaa, niin saa lähteä pois. Eipä tuo mihinkään mennyt ja nyt on tulossa taas mukaan. Naureskeltiin joku ilta, että nyt kyllä pakataan mukaan vähintää tuplasti ristikkolehtiä & eväitä, kun viimeksi mä ehdin kokonaista yhden pillimehun juomaan. Toivon, että tällä kertaa saisin olla ponnistusvaiheen jakkaralla, kun viimeksi lapsiveden vihreyden takia jouduin ponnistamaan sängyllä. Perhehuonetta en halua tälläkään kertaa, sillä meinaan hilpaista kotio heti, kun antavat luvan. Sitäpaitsi musta on mukavampaa, että mies on sitten isyyslomalla, kun ollaan koko porukka yhdessä kotona.



Omaa napaa. Tuntuu taas olevan melkoinen vipeltäjä masussa. Jos esikoinen oli kova potkimaan ja mylläämään, niin tämä taitaa olla vielä pykälää pahempi. Uskomattomia muksimissessiota neiti pitää, joten eiköhän meille saada toinen vilkas lapsi. Mikäs siinä, en mä taitaisi osata kovin rauhallisen tyypin kanssa ollakaan, kun itsekin menen tukka putkella paikasta toiseen. Maha ei muuten vieläkään ole niin iso tai sen mallinen, että ulkopuoliset tajuaisivat vauvamahaksi. Se on vaan semmoinen tasapaksu tankki tossa lonkkaluiden ja tissien välillä. Koska olen yleensä hyvin hoikka ja treenattu, tilanne ottaa kupoliin. Tarvitsisin todella paidan, jossa olisi teksti " I' m not fat, I' m pregnant" . Ai miten niin turhamainen? :-o



Winku ja Veera, rv 23+2

Mulla on nyt tätä aikaa kun saikulla 27.12. asti :) vaikka parempi jo tämä selkä kun kotona vaan oleilee,mutta heti kipeytyy kun rasittaa.. Mukavaa jos tää 4kk menee näin.. :/



Sellasta ajattelin kysästä muilta että onko teillä raskaus erilainen kun edelliset? (siis jos on ed. raskauksia).

Mulla on ainakin sen verran että paino nousee puolta hitaammin kuin tyttöä odottaes,vaikka yhtä paljon herkutellutkin (eli siis pajon :))

Ja tämä karvojen kasvu!! yleensä mulla käsissä hentoa vaaleeta karvaa ja nyt oli ihan ajeltava,kun kävi niin tummumaan ja tuuhenemaan :D ja mahassa myös tuota karvaa. Ja mahakin on eri mallinen nyt,siis enempi vaan eteenpäin,eli tällänen " poika-maha" .. Mielihalut kyllä ihan samat kuin viimeksikin,eli suklaata uppoo ja ihan liikaa!

Ens kuussa sitte sokerirasitustesti minullakin.. vaikka en usko että sitä on,kun ei ollut viimeksikään. Mutta mennään nyt kun tahtovat. kauhistuttaa vaan tuo kun viimeksi tuli sen aikana NIIN kamala olo että takahuoneeseen jouduin lepäilemään ja kovasti kävi myös supistelemaan.

Niin joo,ja sitäkin piti vielä kysästä että onko teillä miten aktiivisia vauvoja tulossa?

Täällä kai tosi rauhallinen.. Niin on hiljasta että usein ihan huolestun kun ei moniin tunteihin mitään kuulu. En sitten tiedä kuin paljon tuo istukka etuseinässä vaikuttaa. En usko että kamalasti,kun ne mitä tunnen tuntuu kuitenkin ihan hyvin,ja välillä hetkeks intoutuu jumppailemaan tuola,mutta harvoin!! ja usein tunnen vaan kun olen itse makuu-asennossa.

Nyt käy taas selkää särkemään tämä istuskelu. mukavat päivän jatkot!



Viva rv 21+1

Taas pikaisesti kuulumisia..



Tais olla emmasophia kun kirjoitti että on huimauksen takia saikulla.. Ja lähdössä Kiinaan ¿vau! Toivottavasti sun olo paranee ja lento menis hyvin, täydet sympatiat sun puolella, toi huimaus on tosi inhottavaa..



Mä olin siis viime viikon sairauslomalla kun pyörryin töissä. No nyt ehdin sitten olla maanantain ja tiistain töissä kunnes sitten eilen kotiin päin tullessa taas pyörryin työmatkalla! On sen verran ilkeä fiilis toi kun silmissä pimenee ja tietää että taju menee että en uskaltanut tänään lähteä töihin vaan soitin neuvolaan ja sainkin ylimääräisen ajan sinne. Tästä kohta lähden, onneksi on mies kotona niin voi lähteä saatille etten taas sit ota lukua jossain =) . On niin tyhmää kun ei tiedä mistä tää johtuu. Viimeksi tosiaan menin päivystykseen ja ottivat kaikki mahdolliset kokeet mut missään ei ollu vikaa. Ja verenpainekin oli silloin ennemminkin korkee kun matala. Ei mulla niin välii mut toivottavasti ei vaan vauvalla ois mitään hätää...



No pitää alkaa lähtemään (toivottavasti pysyn tolpillani), en taaskaan ehdi vastata mihinkään galluppeihin, ehkä illalla sit jos tuun kertoon neuvola-kuulumisia =) .



Hyvää joulun odotusta kaikille!



-vanilja 23+6

Voipi olla, etten ehdi hirveästi kirjoitella ennen pyhien koittoa.



Katselin joitakinmuita ketjuja ja mieleeni nousi ihmettely kaikesta joulukiireestä. Tuntui, että joko ihmisillä on hurjasti muita kestittävänä joulunpyhinä tai sitten kiirehditään paikasta toiseen saman päivän aikana useamman kerran. Tietystä jokainen tallustaa tavallaan =), meillä joulu rauhoitettiin toisen muksun syntymän jälkeen. Eli omassa kodissa ollaan ja yleensä sekä minun että mieheni vanhemmat tulevat meille aattona. Ruokailutkin hoidetaan nyyttäriperiaatteella eli etukäteen sovitaan mitä kuin laittaa tai ostaa ja tuo sitten tullessaan. säästyy näin sekä ruokaa että rahaa. Hyvin on nyt muutaman vuoden toiminut. Mieheni vanhemmat asuvat lähes 600 km:n päässä, mutta ovat sen verran hyväkuntoisia, että vielä voivat ajella autolla meille, itse asiassa aika usein (kuukauden kahden välein). Helpompihan heidän on kuitenkin on. Nyt näyttäisivät toipuvan flunssastakin ja ilmeisesti tytöillä olisi tiedossa taas perinteinen vuoden vaihteen viikon mittainen Oulun reissu mummulaan. Mieheni kanssa ajellaan sitten uuden vuoden pyhinä perästä.



Jouluaaton ohjelmaan kuuluu meilläkin joulusauna, mutta vasta illalla aattohartauden jälkeen... ja tietenkin pukin odotus. Esikoinen jo ymmärtääkin, että pukki on pukeutunut vain. Toisaalta kyllä vielä uskoo, että se ihan oikea, yksi ja ainut pukkikin on olemassa. Nämä muuthan ovat vain apureita ;). Esikko kysyikin toissapäivänä, että onhan se äiti, joka molempiin joulukalenteripussukoihin yllätykset laittaa. Kun niitä tonttuja ei siis oikeasti ole olemassa. Ei siinä auttanut kuin myöntää asian olevan näin. toisaalta hyvä, sillä vuoden päästä vois koululaisena olla sitten järkytys, kun joku naurais neidille, että vieläkö uskot pukkiin. Pikkusiskon iloa ja jännitystä ei hänkään kuitenkaan vielä halua poistaa eli juonessa ollaan yhdessä!!!



Argh, nyt pitäisi tämän sairauslomalaisen (supistukset onneksi ovat hiukan helpottaneet, kun lepää tarpeeksi, mutta oikean pakaran päällä oleva hermosärky voimistunut - en voi syödä tietenkään niitä kipulääkkeitä ja relaxantteja, jotka normaalisti ovat laukaisseet tuon jumin....) lähteä koululle laittelemaan todistusnumeroita. Eipä tässä puolentoista viikon aikana paljon ole ehtinyt töistä irtautua, vaikkei fyysisesti ole läsnä ollutkaan.



Hyvää loppuvkoa kaikille1



toivottaa jo vihdoin puolivälin yli päässyt Pahnu ja tappinen 20+3, jotka odottelevat ensi viikon rakenneultraa

Kotiin päästy takaisin neuvolareissulta ja hyvin meni! (eli siis pystyssä pysyin). Kaikki oli kunnossa, pissat puhtaat, verenpaine ok (tosin pulssi korkea) ja hemoglobiini vähän jo noussut raudan syömisen ansiosta eli 118. Eli siis ei noitten takii pitäis pyörtyillä. Epäilivät että verenpaine heittelee ylösalas ja sit kun laskee niin pyörryn. Ne otti musta EKG:nkin kun mulla on ollu semmosia sydämen muljahteluja ja just oli eilenkin päivällä ennen pyörtymistä, mut se EKGkin oli kunnossa (eihän niitä muljahduksii siinä viiden minuutin aikana tietenkään tuu..). Sairaslomalla nyt taas jouluun asti. No, mutta pääasia on että vauva voi hyvin, sykkeet 150 ja raukalla hikka! Terkka sanoi ettei oo ennemmin näin pieneltä saanu hikkaa kiinni..



VivaS kyseli MINKÄLAISIA VAUVOJA, onko vilkkaita vai rauhallisia vauvoja tulossa. Täällä ainakin erittäin vilkas potkija! Koko ajan myllää ja potkuja satelee milloin millekin puolelle mahaa. Aika söpöä. Tosin mullahan eka tulossa että kokemusta ei ole kuin tästä yhdestä masulaisesta. Siinä mielessä kiva että tietää kaiken sillä olevan hyvin kun koko ajan ja paljon liikkuu.



Mulla ei ole vieläkään kaikkia JOULULAHJOJA hommattuna, kun ei tuo olo oikein ole sellainen ollut että viittisi jouluruuhkiin kaupoille lähteä jonottelemaan¿ Täytyy yrittää josko viikonloppuna sitten olisi jo parempi happi. Joulukortteja ei meiltä lähtenyt tänä vuonna kenellekään, niin laiskoja oltiin =P .



VivaS päivitteli karvojen kasvua käsissä ja mahassa =) mulla just päinvastoin, nyt ei tarvii juurikaan ajella edes sääristä, normaalisti pitää kuitenkin aika usein. Hiukset sen sijaan kasvaa vimmatusti, ja kynnet.



Vauvan SUKUPUOLESTA: tiedetään että tyttö tulossa, ainakin ultraajan mukaan =) . Mulla ei ollut toiveita kumpaankaan suuntaan kun tää on eka ja haluisin molemmat, mut nyt kun on orientoitunut että tyttö tulee niin se tuntuu kyllä tosi kivalta!



Hyvät joulut jo kaikille!



Vanilja ja tytteli 23+6

Hei vaan miunkin puolesta! Käytiin eilen 4D-ultrassa ja voin sanoa, että joka eurolle saatiin vastinetta, oli se niin huikea kokemus! Nähtiin hämmästyttävän tarkasti neidin kasvonpiirteet ja rakenteet olivat kaikki kunnossa, muutenkin kaikki oli niinkuin pitääkin. Saatiin paljon kuvia mukaan sekä dvd:n koko ultrasta. Kannatti käydä, vaikka kallis olikin.



VivaS kyseli, KUINKA AKTIIVISIA VAUVOJA on tulossa. Mun mahassa on jo useamman viikon ollut käynnissä aikamoinen jumppatuokio. Erityisesti alkuilta, aamuyö 4-6 välillä ja sit aamuyhdeksän tuntuvat olevan masuasukin lempiaikoja tanssia ja nyrkkeillä. Eli aika aktiivinen tytteli siellä häärää!



SUKUPUOLESTA: mulla oli aluksi ihan selvä tyttöolo, ja saatoin ehkä himpun verran tyttöä toivoakin. Mut sitten tuli poikaolo, ja ajatus pojasta tuntui aivan yhtä hyvälle. Kuitenkin jo rakenneultrassa kätilö veikkasi tyttöä, ja tieto vahvistui 4D:ssä, ultraaja-Bruno Cacciatoren sanoin: " Saatte 100% varmuudella ostaa vaaleanpunaista" :D



PREDO-tutkimuksesta: sain sen massiivisen vihon kotiin, jota olisi pitänyt täyttää, mutta kesken on jäänyt :( En yksinkertaisesti ole muistanut täytellä sitä säännöllisesti. Ehkä pystyn vielä paikkaamaan aukot vihossa.



OMAA NAPAA: Sain viime viikolla vaivoikseni pahan iskiaksen tms. hermokivun. Selkä oireilee jonkin verran, mutta toinen pakara ja jalka on kuin tulessa! Vaiva alkoi puutumisen ja tunnottomuuden tunteella ja sitten tulivat päälle kauheat kivut. Kohtalotovereille VivaS:lle ja Pahnulle tsemppiä kipujen kanssa!

Sain taas saikkua, olihan sitä ehditty jo saikulla ollakin pahoinvoinnin ja supistusten takia... Työnantaja varmaan rakastaa mua.



Ihanaista ja leppoisaa joulun aikaa jokaiselle!

Marinelle + tytteli tasan 24

meillä kannettava rikki ja ties kuinka kauan huollossa..koetan pikaisesti kertoa kuulumiset ( töissä olen ja omien asioiden hoitoon netin käyttö ehdottomasti kielletty !)

Vointi ok, toi issias riepottelee muakin..aina yhtäkkiä juilasee ja seinistä tukea otettava ( kotona ), mutta töissä sitä linkkasee ja hymyilee kuin ei mitää olis. mä en vaan voi olla saikulla..tosi vähän työntekijöitä muutenkin. Jospa tuo pitempi joululoma helpottaisi kun vaan muistaisi levätäkkin!!!!!

Neuvola eilen..verenpaineet vielä alle sallitun ylärajan-onneksi, välillä olleet yli hetkellisesti mutta sitten taas asettuneet. Ei vielä siis lääkitystä.

Mutta SF mitta oli 25!!! pelottavaa, heti ajattelin että nyt jotain vikaa vauvalla yms. Terkkari vaan että seurataan. Voi olla vaan rakenteellinen juttu, isompi vauva tai sitten sokerit koholla (pissassa ei näkykyt)..onhan tuo maha jo välillä vatsalaukkuun painanut ja närästänyt. Mutta ei se koskaan aiemmin ole näillä viikoilla ollut noin korkea.

Nyt taas töiden pariin



HAUSKAA JOULUA

Klematis- rv 23

Pitää nostella kun oltiin pudottu jo toiselle sivulle!



Onpas tosi monella vaivana toi iskias. Osa oli sen takia sairaslomallakin (tai jostain muusta syystä), klematis siellä vielä sinnittelee töissä! Nostan hattua, mutta älä nyt liikaa sinnittele, itse sinä ja vauva olette kuitenkin tärkeämpiä kuin työ!! Aika monella tuntuu myös olevan huono omatunto kun muut ahkeroi töissä. On se kyllä kumma, miten sitä on ihan luopio-olo kun on saikulla vaikka tietääkin olevansa ihan oikeasta syystä. Mä siis oon saikulla pyörtyilyn takia ja tiedän että töissä on tosi kiire eikä ennestäänkään yhtään liikaa työntekijöitä. Mutta ei voi mitään, vauva on nyt etusijalla!



Joulukiireitä monilla, sitä pahnukin ihmetteli. Mä en ole tänä jouluna ottanut stressiä mistään, vaikuttaa tosin tämä mun sairaslomakin ettei viitti ylimääräisiä hötkyillä muutenkaan. Asenne on vaan se et jos jää osa lahjoista ostamatta tai koti siivoamatta niin sitten jää! Meillä tosin helppo nakki kun mennään mun vanhemmille toiseen kaupunkiin koko jouluksi, ettei tarvitse joulua niin paljon laittaakaan kotona.



Sairaslomalaisille lepoa ja hyvää omaatuntoa ja töissä vielä sinnitteleville tsemppiä!!



vanilja ja tytteli 24+0

Täytyy myöntää, että mulla ei tämä töissä oleminen ole todellakaan sinnittelyä, pikemmin mukavaa. Mutta mulla onkin fyysisesti helppo istumatyö ja toisaalta en ole saanut vaivoikseni mitään kremppoja - ainakaan vielä. Tällä viikolla työn " hankaluus" on lähinnä siinä, ettei joka päivä jaksaisi istua montaa tuntia joululounailla... Kilojakin alkaa kertymään ihan liikaa, kun joka päivä mässää. Onneksi huomenna on ihan tavallinen työpäivä ilman edustustilaisuuksia!



Iskiasvaivoista kärsiville voisin suositella joogaa. Siinä on monta hyvää liikettä, joka venyttää juuri kriittisiä paikkoja ja toisaalta joogahan on hyvin suositeltavaa liikuntaa juuri raskauden aikana. Toki kannattaa mennä ensisijaisesti ihan mammajoogaan, jos ei ole ennen joogannut, kun tavallisella tunnilla tulee maha jo tielle useissa asanoissa. Itse kärsin päätetyöläisenä niska/hartiajumeista, mutta n. 2 vuotta kestäneen joogaharrastuksen aikana eivät kyllä ole vaivanneet kertaakaan ja liikkuvuus on lisääntynyt huimasti. Viimeksi eilen olin astanga-tunnilla ja hyvää teki! Huominen hatha jää väliin, kun lupasin viedä siskoni lentokentälle.



Jaha, josko sitten vielä viimeisiä oikeita hommia rypistäisi menemään, jotta huomenna voi tehdä täällä työhuoneessaan joulusiivouksen ja kastella kukat, jotta ne pysyy pyhien yli hengissä. Olen lomalla välipäivät, joten torstaina pitää heti hyökätä aleen lastenvaatteita ostamaan.



Hyviä vointeja kaikille!



ähkyyn saakka syönyt Winku kera Veeran, rv 23+3

Mä kyllä luin kaikkien kuulumiset, mutta kun en laittanu mitään paperille ylös, ni en muista mitä kelläki oli... :/ Että anteeks ny etukäteen ku kirjotan nää näin, mutta en tosiaan muista nikkejä. :)



PYÖRTYILIJÄLLE tsemppiä! Toivottavasti se pyörtyily ny helpottais. On varmasti tosi kurjaa kun mustenee ja onki sit kintut ojossa jossain.. :/



4D-ULTRASSA käyneelle (Marinelle?) onnittelut hyvistä uutisista. =) Joko ostitte jotain vaaleenpunasta? ;)



HILJASTEN VAUVOJEN ODOTTAJILLE tsemppiä kans. Viltsu on kans hiljasempi kun siskonsa, mutta en oo ollu huolissaan vaikka joku päivä oliski tosi hissunkissun. Ne on varmaan niitä nukkumis-painotteisia päiviä sitten... Varmaan tossa rv30 ja siitä eteenpäin sit tulee tarkempaan liikkeitä seurattua.



JOULU KIIREISTÄ.. Me ollaan kans valmistauduttu joulun viettoon aika rauhallisesti. Muutama lahja on ostettu tarkoin valituille ihmisille ;) ja jouluruuista ei olla otettu stressiä. Mun sisko ja mies tulee koiransa kanssa jouluks ja on tarkotus viettää sitä niiden kanssa ihan rauhallisissa tunnelmissa. Anoppilassa käydään sen verran, että joulupukki tulee lahjojen kanssa... :D



OmaNapa: Mulla on flunssa (nokka vuotaa + kurkku kipee + yskittää) ja pikku neitikin on kovassa kuumeessa. Huomenna koitan saada sille ajan Mehiläiseen, ni ei sit toivottavasti tartte joulun aikaan mennä päivystykseen tarkistuttaa korvia tai muita...



Mulla on kans aika hyvä keskiraskaus menossa.. Ei siis juuri mitään vaivoja, paitsi liitoskivut, mut niitäki onneks vaihtelevasti. Seksiä ei kyllä pysty juuri harrastaa.. varsinkaan parina pv:nä peräkkäin, muuten kävely on aika tuskasta. :D



Mä tein tossa äsken muutaman joulukoristeen kuuseen... Olin aiemmin neulahuovuttanu pari enkeliä, sydämen, tähtiä, jne... ja nyt sitten koristelin niitä helmillä ja napeilla ym. Tuli ihan nättejä. =)



Mut nyt mä meen pesulle ja nukkumaan. Pitää jaksaa huomenna nousta soittaa sitä lääkäriaikaa + hoitamaan pikku potilasta.



HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!!!! (jos en tuu enää ennen joulua tänne)



burde, heidi 1v2kk ja viltsu 24+4

Minäkin nyt tässä pikaisesti pinoudun. Eilen päästiin o mökille, mutta piti tulla vielä yöksi kotiin kun poikien piti mennä kouluun. Eilisen siivosin kotona a kun mökille mentiin, piti aloittaa saunan ja pesuhuoneen pesulla=(



Alkaa jo noi puusepän hommat välillä tuntumaan vähän raskailta, opinnäytetyötä olen valmistellut a tehnyt liimalevyä valmiiksi, että pääsee sitten vuoden alussa täysillä tekemään lasten sänkyä. Olin niin fiksu, että päätin yrittää tehdä raskaimmat työt ennen joulua, kun mitä enemmän noita viikkoa kertyy, sitä hankalammaksi noi hommat käy. Saapahan nähdä saanko helmikuun puoleen väliin hommat valmiiksi! No en ota stressiä, jos en kerkiä, niin en kerkiä=)



Vauvelin aktiivisuudesta on ollut puhetta, meillä tuntuu olevan melkoinen ikiliikkuja tuolla masussa! Alkuunhan olin välillä huolissani kun liikeitä tuntui niin harvoin, mutta sehän johtui etuseinän istukasta. Nyt ei enää istukan paikalla tunnu olevan väliä, joskus yöllä herään ja hoksaan sitten, että pikkuinen on minut herättänyt!



Siitäkin joku kyseli, että kuinka elämä muuttuu kun tulee toinen lapsi taloon. Olen yrittänyt muistella miten meillä meni silloin, mutta totesin, että aika kultaa muistot. Meillähän kakkonen on jo 11 v ja aikoinaan pojille ikäeroa tuli 2 v 8 kk päivälleen. Sen muistan, ettei esikoinen tahtonut enää mennä kerhoon, vaan halusi jäädä kotiin hoitamaan vauvaa! Ei kai se kahden pienen kanssa kuitenkaan niiiiin ihanaa ollut, kun seuraavaksi ikäeroksi tuli 8 v =)))



Jaahans, nyt tuli oikonen, enkä muista mitä piti vielä kirjoittaa, mutta olihan sitä tässäkin. Ei muuta kuin oikein rauhallista joulua kaikille masun kasvattajille, yritetään ottaa rauhassa ja oman jaksamisen mukaan!!!!!!!!!!



Tuija + vipeltäjä rv 25+0

Winku vinkkasi joogasta iskiasvaivoihin, mäkin olen hathajoogannut siinä pari-kolme vuotta, mutta eipä estänyt mun selkää ja jalkoja kipeytymästä :( Ajattelin varailla tässä akupunktio-aikaa, jos se vaikka helpottaisi.



Burde: vaaleanpunaista on jo osteltu parin bodyn verran, ajattelin rynnistää alennusmyynteihin :) Olit jaksanut flunssaisena väkertää joulukoristeita! Mä en ole koskaan ollut innostunut askartelusta, mutta tänä jouluna väsäsin mäkin kuusenkoristeita, sellaisia pieniä punaisia kristallinippuja ripustettavaksi. Paranemista sulle ja pikkuneidille!



Eipä tunnu selkä kestävän tämän enempää päätteellä istumista, joten lähden kävelylle ja koukkaan kaupan kautta ostamaan taatelikakun ainekset!



Marinelle + tytteli 24+2

Moikka kaikille viel enne jouluu!



Mie käin keskiviikkona siel rakenneultrassa ja kaikki oli hyvin. Sain tietää sukupuolenkin. Mie en vaa voi kirjottaa sitä, ku veljen emäntä lukee näitä... en tiiä haluuvatko tietää hyö tietää. Mut pääasia et kaikki oli hyvin.



Myö lähen huomen aamulla kohti anoppilaa ja tullaa takas kai torstaina, eli en oo koneella. Siellä ei oo konetta.



Nyt kuiteski kaikille... Oikein rauhallista joulua.



Terkuin Tytikkä 21+3

Meille taitaa olla tulossa rauhallinen lapsi, en tiedä kun istukka vaimentaa kaikki liikkeet miltei olemattomiin.. Kyllä Viivi oli paljon vilkkaampi tapaus.



OLO on masusta alkanut käydä pikkuisen tukalaksi. Kiristää ja henkeä ahdistaa. Arpiakin on tullut jo tuplasti sen verran mitä koko edellisen raskauden aikana.. En tiedä sitten vaikuttaako kauhea ahertaminen tuohon ahdistukseen, kun on ollut joulusiivot ja uudet huonekalutkin tulivat torstaina ja niitä kasailtiin tuossa pari päivää..



Muuten olo on mitä mainioin, ei mitään kummallisempia raskausoireita.. =D



Viivi muuten oppi sanomaan äiti ja hishi (=isi)! <3 Kymmenkunta sanaa on jo osannut, mut nyt ne muut tuntuu jääneen taka-alalle kun niitä ei enää niin hoeta.



Nyt poistun vielä huilailemaan. OIKEIN RAUHALLISTA & ILOISTA JOULUA kaikille huhtihippusille ja mammoille. Langoille palaillaan pyhien jälkeen jos ehditään, viimeistään heti alkuvuodesta.



t.Ufa, Viivi (tänään 10kk) & " Wagner" (22+3)

Nyt minäkin kirjoitan pitkästä aikaa jotain, kukaan tuskin enää minua muistaa mutta jos yrittäisin olla hieman aktiivisempi tästä eteenpäin.. Kaikki viestit olen kyllä ahkeraan lukenut..



pistän pienen väli esittelyn itsestäni, eli olen 22v ja asun pohjois-savon alueella, meillä monikulttuurinen perhe ja toista lasta odotellaan, ensimmäinen täytti juuri 4v eli ikäeroakin tulee ihan kivasti, toivottavasti ei ihan liikaa :/



Täällä myös käyty rakenne ultrassa, yksityisellä se, koska meidän kunta ei sitä vielä tarjoa ja kaikki oli kunnossa, kasvu normaali yms.

Ja poika on tulossa, sen verran hyvin sai selvää että ultraaja sanoi että ei voi olla erehdys, eli uskalsin jo ostaa vaalean sinistä eilen kaupoilta ;) Mies on ihan onnessaan, poikaa hän toivoikin tällä kertaa, ehkä minäkin hieman, vaikkakin pelottaa miten sitä osaa hoitaa kun olen näitä " prinsessa" tyyppejä.. ;)



Neuvolasta sen verran että mahan kasvu huiteli selvästi rajojen yläpuolella, eli mitta oli nyt 22+1 huimat 23cm, jollakin muutta oli myös suuri mitta, mutta nikkiä en nyt muista? mitä sulle neuvolasta sanottiin? mulle ei mitään erityistä, vain että seurataan ja joulun jälkeen tulee tarkkailla syömisiä enemmän.. painoa on nyt tullut hieman alle 4kg, ei liikaa siis, mutta mullakin on jo entistä juuri sen verran että sokerirasitukseen joudun menemään..



mutta nyt toivottelen hyvää joulun aikaa kaikille ja palataan sit takaisin kun arki koittaa.. <3



Rinoa ja pikku-veikka " Kyösti" (työkaverin mukaan) 22+4

Kirjoitin tässä joku aika sitten hurjat sepustukset voinnistani ja rakenneultrista ja neuvolakuulumisista ja kun aloin sitä sitten lähettämään, niin tuli ilmoitus, että en mukamas ollut kirjautuneena, ja teksti hävisi nettiavaruuteen... :( Siitä hermostuneena tuskin oon edes käynyt teidän kuulumisiakaan lukemassa :)



Eli olo on loistava edelleen, paitsi nyt tässä joulunaluskiireessä töissä ja kotona on tullut melko paljon supisteluja. Toivottavasti tuolla alhaalla ei vaan tapahdu mitään... Ei kai. Onneksi on lääkärineuvola jo parin viikon päästä niin pääsee kuulemaan kohdunsuun tilanteen.



Neuvolassa oli kaikki ok, kävin sielläkin jo parisen viikkoa sitten. Tosin sf-mitta on huimat 25cm ja sitä nyt sitten seuraillaan vähän, mutta kun katottiin käyriä edellisistä raskauksista, niin reilusti yläkäyrän yläpuolella on menty joka raskaudessa näillä viikoilla. Maha onkii tosiaan jo iso ja monet ovatkii ihmetelleet, kun oon kertonut laskettuun aikaan olevan vielä 15 viikkoa!



No niin, nyt tulevat isommat lapset isältään kotiin, päästään koristelemaan kuusi, vihdoinkin! Pakko lopettaa tältä erää, mutta koitan palata pian taas!



Hyvää joulua kaikille!



Niina ja nirppu rv 25+4