Mammat, mielipiteenne!
Jos minä ja mieheni muutamme kun olen viimeisilläni raskaana eikä anoppi perheineen tee elettäkään auttaakseen, olemmeko silloin velvoitettuja auttamaan kun ANOPPI muuttaa?
Äsken tuli tekstari että " saa auttaa" , mies ärsyyntyi ja pisti takaisin pari valittua sanaa. Anoppini on nelikymppinen eikä ainoa aikuinen muuttamassa, joten katsoisimme hänen pärjäävän ilman meitäkin. Riitaa en tahdo haastaa, tuli vaan paha mieli: meidän apu kelpaa, mutta missä hän oli kun me muutimme..? :(
Kommentit (6)
Olemme aika monessa jutussa jo aiemmin " antaneet periksi" ja painaneet villaisella vaikka mitä, mutta nyt tuli miehellä (ja minullakin) mitta täyteen.
Minä ainakin autan jos apua tarvitaan. Pyydän kun tarvitsen!
Jos et jaksa enää muuttaa, niin voit keittää kahvia? Tai jää kotio mutta miehesi vois ainakin auttaa.
Ei saa olla noin pikkumainen!!
Kyllä sen auttamisen pitäisi olla vastavuoroista, ehdottomasti.
Taidan sitten olla pikkumainen, kun minulla ja miehellä on periaate? :)
Ehkä oli typerää kysyä täältä. Kaikki ovat niin täydellisiä että antaisivat kaiken anteeksi anopilleen :D. Vai oletteko itse jo niin lähellä anoppi-ikää, että aihe on lähellä sydäntä..? ;)
Joojoo, haukkukaa kakaraksi, mutta kun katselee tämän palstan tappeluita, on vaikea uskoa että moni täällä pystyisi niin fiksuun käytökseen kuin mihin itse muita neuvoo...:P
Over and out!
Mutta minä haluan olla ylempänä, olla parempi. Eli menisin auttamaan. Monesti olen näin tehnyt elämässäni erilaisissa asioissa. Paljon enemmän saavuttaa olemalla hyvä, kuin alentumalla samaan vittumaiseen käytökseen kuin toiset.
Ajatteletteko nyt " kostavanne" typerän anopin ajattelemattomuutta? Älkää menkö tuollaiseen leikkiin mukaan.