**HUHTIKUUN helmet vko 46**

Juupelis.. Tuli ne sokerirasituksen tulokset ja olin sitten sen takia tänään neuvolassa. Viimeiset kaks arvoa oli reippaasti alle raja-arvon. Mut ensimmäinen oli 5.4, kun raja-arvo ol 5.3. Että siitä sitten jäi kiinni ja nyt sitten ruokavalion muutosta mikä tuntuu toisaalta tuskaiselta.. Mut pakko se kait on.



Loppukuusta otetaan verensokeri labras ja sitä ennen jos pystyn niin töis mittaan kerran sokerin. Ja olikos se sitten joskus tammikuun lopul kun seuraava sokerirasitus. Jos siinä on 2 koholla niin joutuu tyksiin ja mahd aloitetaan sokerilääke ja jos 3 koholla niin sitten se on insuliinin aloitus =(.



Pelotteli se neuvolatäti myös sillä (mitä en tiennyt) että jos syntyy liian iso vauva niin sitten se joutuu keskososastolle, kun sen verensokerit ol en nyt muist mut joko liian alhaiset tai korkeet herkästi niin joutuu tarkkailuun... Tällaisesta en ole kuullut enkä tiennyt =(



Ja myös sitten yhden ultran saa enemmän loppuviikoil.. Painoarvio siinä kerta tehdään..



Tuossa ruokavaliossa tuntuu kamalalta se et pitäis kaks kertaa päivässä syödä lämmin ateria.. Yhdessäkin on jo tekemistä. Ja sitten se että miten kun on vuorotyö. Aamuvuorossa se onnistuukin ehkä, mut iltavuorossa ei sitten mitenkään, hyvä että edes se yksi kerta. Jos on 12-20 vuoro niin se on aamupala minkä syö, sitten lounaaksi töissä ehtii syömään sen yhden leivän ja lopuksi kotona jos jaksaa niin syö jonkun yogurtin ennen nukkumaanmenoa. Mut ei sitä hoitotyössä ja ainakaan tuossa työpaikassa muuta ehdi =(

Kai mut on sit tuomittu insuliinii pistelee..



Väsymyksestä sanoin neuvolatädil.. Mua suututtaa ja masentaa jo tämä että mitään en jaksa ja mies ei jaksa mua. Tänään aamul meni hermot ku ei mennyt housuist toinen puntti kunnol jalkaan ja edelleen tämän takia suututtaa. Itkettää ja hermot on kireel ihan koko ajan ja väsyttää vaan.. Neuvolatäti sano vain et kyl se pian alkaa helpottaa..



Lannistuin siitä todella paljon!! Kai mä salaa toivoin et se sanois et sairaslomaa vaan.. Haluaisin nukkua joskus prkl!!



Lannistuin juu sen verran et en sit viitsinyt kysyä edes siitä, kun maanantaina aloitin nuo uudet työt ja ekan päivän jälkeen oli maha niin kipee ja se koko ajan en sit tie oliko supistuksii mut kuiteskin niin semmosia tuntemuksia aina kun käänteli ja väänteli ja nosteli. Ja tuo on ihan vuodeosasto melkein kert.. Niin ettei se ollut vauval haitaks..

En tie mitä tekisin, töitä ei jaksa ja maha ei tykkää mut työttömänäkään ei voi olla..



Kyllä ne sydänäänet tänään silti kuului.. 143.



Enkä myöskään sitten siitä sanonut kun orastavaa hiivatulehduksen alkua niinkuin olis.. Tai menee aina ohi ja sit on päivän tai kaks sellain olo ja sit taas ei mittään, niin en sit viitsinyt siitäkään sanoa.



Huomenna pitäisi töissä sit varmaan kertoo raskaudesta. Senkin takia et mul ei mahdu mitkään työhousut jalkaan et mitä oh tykkää kun olen omis housuis työpaikalla. Sopivan kokoista hoitsutakkiakaan löydy. Ahdistavaa. Ja sit ku maha ei viel näy et oot sit vaan turvonnut lä***kasa..



Tuolla sopimus loppuu joulukuun ekan viikon loppuun, ei tekis sen jälkeen mieli jatkaa ellei tää väsymys helpota yhtään. Mut siin ois yli 3kk työttömyys jaksoa sitten =( ja hoitoalal ei oikein pysty olee työtön niin ei saa mitn tukia sitten mistään eli käytännös mulle ei tulisi rahaa ei yhtään mistään ja miehen rahoil ei elet..



Juupelis, menen sohvalle makaamaan. Alkaa täs istues lonkkia aina kolottamaan =( .. Tuli kyl sellainen valitus virsi, mut se on ku väsymys on vienyt totaalisen voiton..



Syksyisiä jaksamisia muille!!



Verticia & masukkiasukki Rv 17+5

jatkan..

Stressaan nyt meinaan ihan hirveesti tuota töissä kertomista.. Kun miettisin, et kannattaako mun sittenki vast joulukuus kertoo (tai koska nyt jatkost sovitaan)... Kun tuo työsoppari loppuu 7.12 ja sit olis tarkoitus siirtyy saman työpaikan alakertaan ja sitten siitä ei ole neuvoteltu vielä, että kauanko siellä jatkuu.. Niin jos kertoisinkin vasta kun jatkosta sovitaan? ..



*huokaus* Mietteitä?



Verticia

En tiedä miten teidän kaupungissa mutta odotin itse esikoista 2003 enkä ilmottautunut kuin työkkäriin työttömäksi työnhakijaksi niin ei tullut koko raskausaikana kuin yksi soitto tutulta vuodeosastolta ja silloinkin sanoin että olen raskaana. Tästä en sitten onneksi mitään karenssia saanut. Meillä siis erikseen kaupungin työhönottaja joka soittaa sijaiset vuodeosastolle, palvelutaloihin jne. Elelin sitten liiton rahoilla sen raskausajan ;)



Sitten mietin sitäkin, että pitäisikö sinun hakea sitten pidempää sairaslomaa? Kuopusta kun odotin kävin ihan tk lääkärillä valittamassa kamalaa väsymystä ja sitä ettei yövuoroja pyynnöstä huolimatta vähennetä. Valitin myös samalla että selkä on vähän kipeä. Olinkin sitten sairaslomalla kaksi kuukautta ennen äitiysloman alkua!



Nyt on onneksi ymmärtäväinen pomo kun on itsekin raskaana ;)



Täällä ei liikkeitä vielä tunnu. Maha kasvaa ja kaikki ok. Ei siis mitään erikoista tai ihmeellistä. Sellainen norsuolo vaan. Vatsa ei toimi kunnolla ja sekin alkaa tietysti ahdistaa.



rvko 16 tulee keskiviikkona eli puoleen väliinkin vielä aikaa....

Mun anoppini puhui tässä juuri ystävästään joka sai raskausajan diabeteksen,

en tiedä kuinka kauan olivat poikansa kanssa sairaalassa kun poika jouduttiin vieroittamaan sokerista! Silloin kun anoppi puhui tästä olivat olleet viisi päivää tyksissä. Aika kallistahan se sairaalassa olokin on joten jos nyt ei muisteta välillä porkkanaa ja omenaa purra niin saattaa tulla lasku takautuvasti:(



Siinä oli päivän mietelause,heh.



Verticia ilmoita nyt ihmeessä että olet raskaana jos vaikka elämä siitä vähän helpottuisi?!



Oma maha, hmm..... eipä tuolla taida mitään tapahtua, pään särystä

voi päätellä että on raskaana.



Sateen jatkoa:)

Sailori&Panu 16+

Taas minä luen ja kommentoin näitä hommia, jotka oli puheena jo viime viikon ketjussa :)



Paik - kyseli, miten neuvolassa kävi. Noh, vuotoa on ollut edelleen satunnaisesti. Tosin sellaista ruskeaa, jonka ei kai pitänyt olla niin vaarallista. Neuvolan täti ei osannut juuri sanoa juuta eikä jaata istukan paikasta ja vuodoista. Sanoi vain, että eiköhän se istukan paikkakin muutu sitten mahan kasvaessa. Sanoi, että sitten selviä lisää, kun minulla on rakenneultra (3. joulukuuta, aiotaan muuten kysyä sukupuoli, jos se vaan selviää) Ja levollista elämää sekin suositteli ja nostelun välttämistä. Töissä en siis ole, joten sen puoleen on levollista elämää, mitä nyt työkkärin määräyksestä jouduin pakosti hakemaan yhtä työpaikkaa, jossa on palkka saman verran kuin mitä minulla liiton raha nyt. Eli toivottavasti en pääse. Laitoin jo hakemukseen, että olen raskaana, joten ehkäpä eivät hätyyttele sitten minua :) Tosin tuo lepäily on sinänsä hankalaa, että koirat on kuitenkin käytettävä lenkillä päivittäin ja tiedossa on myös muutama reenireissu elukoitten kanssa, joista toinen junalla, eli pakosti joutuu raahaamaan kamoja mukanaan. Täytyy yrittää sitten selvitä vähillä tavaroilla.



Kyselin neuvolassa myös hammashoidon perään. Selvisi että täällä on ilmainen hammastarkastus sekä äitille että isälle ja kun soitin aikaa, niin sen saikin jo ensi viikon perjantaiksi. Mahdollinen lääkärikäynti sitten maksaa erikseen.



Neuvolasta sen verran, että minulla oli kaikki arvot kohdallaan ja vauvan sydänäänetkin jumpsuttelivat tehokkaasti 150 :)



Liikkeitä en ole vielä tuntenut, tai sitten en tunnistanut.



Neuvolan täti tuumas, että sinulla alkaa tuo ruskea viiva ilmestyä jo tuohon masuun (mikä se viiva sitten on? taaskaan en älynny kysyä). Ja tuo masu nyt onkin kyllä pullahtanut esille yhtäkkiä. Vähän semmonen inhotönkkö olo...



Mitä on jumpista ja joogista ollut puhetta, niin jos täällä käpykylässä olisi MITÄÄN mammajumppaa, mammajoogasta nyt puhumattakaan, niin ehdottomasti kävisin! Mutta kun ei ole. Liikuttua tulee päivittäin, mutta jumppa tekisi kyllä hyvää.



Shinon 18+3

Lapset on nukkumassa ja koska pyykit odottaa viikkaajaa ja astianpesukone tyhjentäjää niin keksin karata tänne..

Kestovaipoista ollut puhetta.. Itse käytän pääasiassa Fuzzi bunzeja ja ne ovat kyllä kätsyjä ja helppoja.. ainoa vika on se kun haluais suosia kotimaista mutta sitä nämä ei ole.. Itse olen tilannu netistä kestovaippakauppa- nimisestä putiikista; olen ollu tyytyväinen palveluun ja mielestäni hinnatkin kohdallaan. Huutiksesta saa myös tilattua; niitten jälleenmyyntiarvo on hyvä joten kovin halvalla ei lähde ja niinpä itse olenkin ostanu uutena ja myyn sitten aikanaan pois.



Verticialla tuntuu olevan nyt hankalaa.. harmi kun sait nyt tuon diabetesdiagnoosinkin vielä.. Nyt yrität vain kääntää asian vauvasi eduksi siten että mitä terveelisemmin syöt niin sitä paremmin vauvasi voi koska suoraanhan nuo pienet nyt "syövät " juuri sitä mitä me suuhumme laitamme. Säännöllisen ateriarytmin löytäminen tuntuu nyt hankalalta mutta syö lounas ennen iltaavuoroon menoa ja tee vaikka kasvissosekeittoa pakkaseen annosrasioihin (on tosi hyvää) ja lämmität sitä sen leipäsi kanssa ruokiksella; aikaa kuluu ihan saman verran kun leivän syönnissä. Nimittäin jos pelkällä leivällä elät työvuorosi niin kotiin päästyäsi ahmit kaiken mitä kaapeista löytyy (nimim. kokemusta on...). Provosoin ´sinua nyt hiukan tahallani koska jos oikeasti joudut insuliinihoidolle jossain vaiheessa raskauttasi niin sinun on ihan pakko löytää tasainen ja säännöllinen ateriarytmi koska verensokerin heittelyt ja insuliini ovat vaarallinen yhdistelmä kuten varmaan tiedätkin ammatilaisena.



Päätä särkee täälläkin, ihan joka päivä.. pahoinvointi ohitettu. Hyviä vointeja t. orvokki rv 19+3

Molemmat vinkkisi tuntui niin hyvältä.. ollakseen totta.. En ole kuulunut liittoon tarpeeksi kauan että saisi liitolta rahaa.. Ja työttömälle kela maksaa niin vähän et me ei selvitä asuntolainan lyhennyksestä ja muista laskuista =(

Pidempää sairaslomaa ei voi hakea, kun sitten työsuhteeni ei ainakaan jatku siitä kun se 7.12 loppuu tältä osin.. :(

Eilen oli aika epätoivoinen päivä, itkua ja raivoa ja riitaa.. Mies sit piristi tuomalla 120cm nallen mun viereen <3 , oli ostanut joskos vähän piristyisin.

Tänään pitäisi jaksaa taas mennä iltavuoroon, saa nähdä mitä masu tykkää. Edellisen iltavuoron rankkuudesta ei oikein tykännyt =(



Verticia & masukkiasukki Rv 17+6

Ähh, että mä sitten vihaan sitä sokerilitkua ja varsinkin sitä yli kahden tunnin käkkimistä siellä terveysasemalla!! Huomenna saan sitten tulokset.. Jännittää kyllä, vaikka mulla oli viimeksikin niin, että "pissasin kaikki sokerit läpi" ja rasitustesti taas oli juuri niinkuin pitikin. Mulle neuvolan täti lupasi että jos tässäkin testissä pääsen läpi puhtain paperein en sinne enää tule joutumaan, vaikka stiksauksessa sokerit luultavasti näyttävät jatkossakin kahta plussaa.

Se diabetes-ruokavalio ei tosin tekisi mulle yhtään huonoa! Näytän jo siltä kuin olisin jotain viikolla 35. Kiva kiva!! Mä en tajua miksi mulle tää raskausaika on niin kamalan vaikeaa syömisten kanssa?? Muuten kyllä kontrolloin syömisiäni hyvinkin tarkasti, mutta nyt syön kyllä kaken mitä näen.. Vai onko tää tosiaan niin psyykkistä kun muka "saa syödä"?? Kun oikeasti ei kyllä ihan tälleen saisi! Hitto, ollaan käyty ulkona syömässäkin vähintään kerran viikossa ja lähes aina suuntana on Rax tai joku muu "kaamea" buffettipaikka jossa sitten vetää itsensä ihan ähkyyn.. Ja kotonakin on yllättävän usein näkynyt vaaleaa leipää ja juustoa. Muun muassa noita.. Ja normaalisti en KOSKAAN osta tuollaisia paitsi silloin kun herkutellaan! Huoh, anteeksi tämä valitus syömisistä!!



Kerro Verticia ihmeessä töissä raskaudestasi!! Et sä siinä takuulla mitään ainakaan menetä ja sitten taas kertominen voisi helpottaa sekä sun oloasi että sun työtehtäviäsi! Ehkä sielläkin stten vähän kevennettäisiin niitä sun hommiasi??

Ei taida nyt tosiaan sun tapauksessa se pidempi saikkukaan auttaa, mutta jotain sun kyllä pitäisi tehdä että saisit mielesi paremmaksi!! Sun pitäisi mun mielestäni nyt ottaa joku ilta tai vaikka kokonainen päivä ihan itsellesi ja mennä vaikka kosmetologille tai kampaajalle tai jotakin sellaista.. Tai mikä sua nyt sitten piristääkään. Mä itse ainakin nauttisin jos pääsisin (miksi ihmeessä mä käytän sanaa pääsisii?? - menisin) johonkin "hoitoon". Odottaville äideillekin on ihania hemmottelupaketteja. Kalliitahan ne on, mutta pidemmällä tähtäimellä ajateltuna ne ovat ehdottomasti hintansa arvoisia!



Huomenna olis sitten se rakenneultra. Ihanaa! Toivottavasti vauveli päättää vilauttaa jalkoväliänsäkin, koska me kyllä halutaan tietää sukupuoli jos se vaan on mahdollista!!! Mies ei tosin taida päästä mukaan koska meillä on poika taas vaihteeksi kpeänä.. :( Olin itse alkuviikon kotona ja mies sitten ainakin tän päivän ja huomisenkin mikäli tarve vaatii. Kurjaa kun tarhan aloittaminen aloitti sitten myös sairastelukierteen. 1.10 alkoi tarha ja pikkuherralla on jo nyt 14 sairaspoissaloa sieltä.. Toisaalta positiivisesti ajatellen, siitähän sitä vastustuskykyä sitten syntyy..

Nyt tarvii jatkaa töitä kun tämä viikko on tosiaan lievästi sanottuna rikkonainen..



Colatoffee

Hmmm kukaan muu ei varmaan huomannut mutta elin viimeksi kirjoittaessani alku viikkoa kun ajattelin että sitten keskiviikkona tulee 16 viikkoa täyteen ja kappas sehän olikin keskiviikko kun kirjoitin. Samana iltana mietin sitten noita syömisiä kun ennen sokerirasitusta pitää olla 12 tuntia syömättä. Eli sitten elinkin jo torstaita, mutta nyt olen oikeassa päivässä =)



Eli huomenna on se sokerirasitus. Söin klo 19.15 pari palaa ruisleipää. Sitten lämmitinkin saunan! Tosi fiksua kun ei saa edes vettä juoda! No sen puoli lasia saisi jossain välissä ottaa... Tänään on kyllä muutenkin ollut sellainen olo et aivot on jonnekin jäänyt. Onneksi on kaksi vapaata. Tein nyt vain kolme päivää töitä ja silti ihan veto pois =( vaikuttaa kyllä aika paljon se että tuo kolmen päivän työputki alkoi iltavuorolla ja sitten heti aamuun.



mut nyt huomista vaan odotellen... Mielenkiintoinen kokemus varmaan =)

Aika moni tuntuu olleen sokerirasitukses tai menossa..

Mitä Colatoffeen tulokset sanoi?



Tuon ruuan kans on oikeesti mieletön sumpliminen.. Siis kyllä mullakin varmasti jotenkin onnistuisi, mut nyt siis tuntuu niin siltä että ei..

Tänäänkin 12-20 vuoro. Olen juuri vasta herännyt (ja tän väsymykseni takia en nukkumisesta tingi), syönyt aamupalan niin ei nyt samantien lounasta jaksa ja pian pitää jo lähteä ajelee töitä päin. Eli lounas jää tänääki syömät. Välipalan yritän ehtii syömään ja päivälliseks sit leipää..

Mut ajattelin et alkuviikosta yritän alkaa tsemppaa tuon ruuan kanssa. Sunnuntaina mietin et mitä eväitä tarviin kuinka pitkäks aikaa ennen kun pääsen kauppaan ja yritän sit jotenki sumplii ne päivälle..



Töissä en sitten ole kertonut, tosin ollut vasta nyt vapaiden jälkeen eilinen ilta.. Ja oh oli koko ajan poissa ja ei huvittanut muutenkaan kertoa.. Kattoo nyt koska kerron ja kerronko lainkaan.. Koska tuossa jatkossa on sekin, että ellen saa 24-25pvä vapaaksi töistä niin en aio tuolla jatkaa sitten.. Miehen kanssa viimeinen ja myös ensimmäinen (ollaan vietetty omien sukujen kans joulut) yhteinen joulu niin aion nauttia siitä!



Colatoffee puhui tuosta hoidoist, kosmetologeist, kampaajast.. Varmaan ääneen sanoin aaaa, kun ajattelinkin sitä nautintoa :D .. Parturi tekis kyl terää, etuhiukset kaipaisin takas ja samaten joku kasvohoito ja jalkahoito ja.. Joo, mut ei oo rahaa ni pakko unohtaa..



Olenkin nyt tänään miettinyt, kun meidän häät peruuntui kun takaajat teki oharit ja ei saada siihen lainaa jne.. Et jos haettais takuu säätiöltä laina mein kaikille yhteisil lainoil niin jos sit elämä helpottais.. ..Ei ole kivaa kun laskujen jälkeen jää kahden hengen elättämiseen ja bensoihin jne satanen kuussa niin ja kolme kissaa..



Tänään kirosin yhtä kissoistani, kun on niin ovela. Mie käännän katseen niin tää on mun leivän kimpussa.. Yksi kissani on ihan hömelö, se syö meidän kaikki ruisleivät. Kun saadaan joululahjaksi leipälaatikko niin jos leivät on pöydäl eikä kaapis niin on paketti revitty ja leivät syöty.. Mies kertoi tästä töissä ja ne ihmetteli et miten voi olla, et ei kissat syö ruisleipää.. Mieheni totesi siihen et joo mut tää sama kissa söi meidän puulastan :D .. mikä on ihan tosi. Helsingis kun asuttiin niin tuo otus söi sellaisesta ruuan laitto puu lastasta pään.. Namii.. :D



Tänään on ehkä mieli vähän virkeämpi. Johtuu ehkä siitä et eilinen ilta ei ollut niin raskas kun oli ns. liikaa työntekijöit, sijaishommausmoka.. Mut tämä ilta jo mietityttää ku nyt on normaali määrä eli kaks illas.



Niin hommien kevennyt ei tuol onnistu kun siel on kaik kahen autettavii ja on vaan se kaks illas niin ei voi liueta mistään =(



No joo, mut pitää viel pari hommaa ehtii tekee ennen töihin menoo.



Syksyistä päivän jatkoo =)



Verticia & masukkiasukki Rv 18+0

Vielä en ole sokerituloksia saanut, soitan neuvolaan 12 kun on se soittoaika ja sitten kuulen "tuomion".

Hitto kuulkaa kuin mua alkoi jännittämään se tän päiväinen ultra!! Mä olen ollut vaan ihan tohkeissani menossa sinne kurkkaamaan vauvaa ja kuulemaan (toivottavasti) kumpi sieltä olisi tulossa. Ja tänään sitten onnistuin tietysti lukemaan kaikkea kamalaa mitä siellä rakenneultrassa voikaan sit löytyä.. Ja nyt alkoi tietty pelottamaan.. Tiedän, noita juttuja ei pitäisi ainakaan liikaa lukea!! Ja paljonhan onneksi jo näkyy siellä' np ultrassakin. Muistan kun esikoista odottaessani luin jonkun kauhean jutun, en edes muista enää mikä se oli, mutta kerroin siitä silloin miehelleni joka sitten itse stressasi asiasta paljon pidempään kuin minä. Mutta tosiaan tavallaan unohdin että rakenneultra on ihan lääketieteellinen toimenpide jossa todellakin tutkitaan että rakenteet ym on kunnossa. Puh, onneksi ei tarvi montaa tuntia hermoilla. Aika on siis jo 12.30. Ja sen jälkeen pääsenkin viikonlopun viettoon. Ihanaa päästä jo niin aikaisin!! Mun ei siis ole mitään järkeä ajella takaisin töihin enää reilun tunnin takia joten pidän sitten palkatonta loppupäivän. Olen nimittäin reippaana tyttönä saanut persiini hinattua töihin joka aamu viimeistään seiskaksi ja päässyt näin ollen viimeistään kolmelta.



Ootko Verticia katsonut citibankista sitä niiden luottojen yhdistämisjuttua? Heillähän on se mahdollisuus että kaikki yhdistetään yhdeksi isoksi ja sitä sit lyhennellään. Ja maksuerän saa tosi pieneksi pitkällä maksuajalla. Korkohan noissa on törkeän korkea, mutta toisaalta joskus voi olla se tilanne että on silti järkevämpää maksaa vähän ja pidempään (ja enemmän korkoja) ja sit kun taloudellinen tilanne on parempi niin maksaa sen lainan sit nopeammin pois. Ihan järkevälle systeemille tuo vaikuttaa. Mäkin sitä jossain vaiheessa harkitsin kun hirvitti miten saan luottokortti maksuni maksettua sitten äippärille jäädessäni. Saatiinkin sitten onneksi enemmän edellisen asunnon myynnistä kuin pelkäsin joten sain toisen korttini kuoletettua sillä. Jonka jälkeen sitten leikkasinkin sen kahtia ettei taas kaikki ole "ilmaista" kun ei tartte rahaa käyttää..

Mä olen shoppailuaddikti, myönnetään.. =)



Meidän katit myöskin syövät ruisleipää. Mutta tietysti vain silloin kun pääsevät sitä varastamaan. Jos laittaisi kuppiin se olisi siellä maailman tappiin asti. Muutenkin varsinin meidän vanhemmalla kissaneidillä on hyvin erikoinen käsitys itsestään ja oikeuksistaan. Kaikki leikkeleet häviävät leipien päältä, kanaa se yrittää viedä lautaselta ymym. Ja meillä ei kissat saa (tai siis saisi) olla pöydillä. Nyt meidän kissaneiti on keksinyt lähteä mukaan koiran iltapissatuksellekin. Se hyppää aina olkapäälle ja istuu sitten siellä ja tutkailee maailmaa. Naurettiin just että meidän naapurit pitävät meitä varmaan ihan sekopäinä!!

Nykyään mieskin oikein huutelee kissan mukaansa, vaikka hän ei tosiaan ole (??) kissaihminen eikä olis ikinä kissoja halunnut. Mut kun tapasi ei paljon jäänyt vaihtoehtoja. Joko minä ja mun 2 kissaa ja koirani tai sitten olis voinut painua v***n.. =)

No niin, nyt mun on pakko jatkaa hetki töitä.. Mitään en kyllä taida tälle päivälle saada aikaiseksi kun se ultra jännittää!!



Kivaa viikonloppua kaikille jos en ehi koneelle ennen ensi maanantaita!



Colatoffee

Täällä masu kippurassa suppareista ja nauramisesta :D Meilläkin noita kissa-elukoita muutama kipale löytyy niin kuulostaa nii-iin tutulta.



Vielä huhuilisin; Onko muilla kiusanneet jo liitoskivut?nim. yhtä helvettiä...



Ei kummempaa. Mukavat viikonloput kaikille tasapuolisesti! Ja ma onkin sitten monella se rakenneultra (myös täällä :) eli sitä sitten jännäilemään! :)



Jo-hanna ja Lupu 20+4(hajamielinen Jo-hanna, meinasin laittaa 12+...? Ostetaan uusi pää..)

Ei oikein hyvin mennyt =( toivottavasti ei tarvitse enää uudelleen käydä. Edelleen pahaolo. Oksensin sitten ne litkutkin ulos 10min ennen viimeistä mittausta. Pikkasen tuli heikko olo. Maanantaina sitten saan tietää mitä tuloksia tuli. Nyt pitää etsiä jotain tietoa että mikä ruoka olisi parasta että saa tämän kamalan olon pois. Aika ikimuistoinen raskaus näiten oksentamisien suhteen kun eka kerran oksensin ulkomailla moottoritiellä ja nyt toinen kerta terveyskeskuksessa.

Meidän vauvelilla näytti kaikki olevan hyvin ja lasketun ajan mukaan mennään. Olin ihan äimistyksissäni, mitä kaikkea ne kattoo ja näkee. Sydänkammiot, munuaiset, aivot...jne. En ollut mitenkään hermona mennessä, vähän vain väsynyt, kun eilisilta meni kahteen (ollaan molemmat yökukkujia) ja ultra oli jo puol ysi.



Nyt vaan hymyilyttää kuin mielipuolta ;) Oli tosi kiva saada tietää, että kaikki oli kunnossa. Ja juu, munat ne näytti siellä vilkkuvan, kun kyselin asiaa, eli meillä odotetaan poikaa.



Nyt pitäs sitten tilata aika neuvolaan. Musta on edelleen mystistä, että olin siellä viimeksi 20.8. ja nyt siis menossa toista kertaa. En myöskään ole nähnyt neuvolantätiä, kun viimekertainen oli vikaa päivää töissä, toivottavasti on inhimillinen tyyppi. Sokerirasituksesta oli puhetta silloin, ei kyllä teidän kuvailujen perusteella kuulosta lainkaan miellyttävältä kokemukselta.



Ja ensi viikolla jo perhevalmennuksen eka kerta. Ja kohta puoliväli! Huimaa.



Jotenkin tunnun nyt olevan sinut tän odotuksen kanssa ja melko rauhallisin mielin. Välillä naurattaa, kun tuntee masussa kutittavaa kuplintaa.



Nyt aion nauttia vaan loppuraskaudesta ;)



ja odottaa joulua, jolloin päästään miehen kanssa Lontooseen mun parhaan ystävän luo. Sitä ennen remontin jälkeistä puunausta.



Iloa viikonloppuun!



Euforisessa tilassa

Sande + Nyytti

Aika monella on vissiin tänään ultra? Mekin käytiin heti aamusta. Kaikki hyvin, kovasti on laitteet kehittynyt 4 vuodessa. Kätilön mukaan pojalta näyttäisi ja kieltämättä aika pyöreät pallukat siellä haarojen välissä olikin. Sain istukan sijainnin takia uuden ultra ajan raskausviikolle 28, on kuulemma nyt liian lähellä kohdunsuuta että tarkistetaan että on noussut sieltä.



Kun nyt osaisi nauttia tästä raskaudesta eikä stressata jatkuvasti että onko vauvalla kaikki hyvin...



Hyvää viikonloppua kaikille!



Terkuin,

numerokolme kera pikkuhipun rv 21+

Mukava lukea teidän ultrakuulumisia! Minulla on ultra vasta 3.12. Tuntuu että siihen on niiiin pitkä aika :)



Oho, onpas sinulla Sande ollut aika vähän noita neuvoloita, minä olen varmaan kerenny käydä ainaki kolme kertaa tuossa ajassa :) Tosin neuvolalääkäriä minulla ei ole vielä ollut kertaakaan.



Meillä on perhevalmennus vasta ensi vuoden puolella. Niin se menee näillä pienillä paikkakunnilla, kun odottajia on vähän.



Täytyykin lähteä nyt koirien kanssa ulkoilemaan tuonne pieneen lumisateeseen :) Mukavaa viikonloppua!



Shinon 18+5

Moi, ihan vaan piti nopsasti sanoa noista sokereista, mulla oli ekassa raskaudessa pari kertaa sokerit koholla kun kävin neuvolassa, mutta ei päätynyt edes rasitustestiin, kun sanoin juoneeni tuoremehua lähtiessä. Siitä sit opin, että otin aina neuvola-aamuna aamupalaksi ruisleivän ja maitoa (mitä en yleensä juuri juo) eli ei mitään, mikä nostaa sokerit nopeasti. Tällä onnistuin välttämään useammat turhat hälytykset. Tietty jos sokerit on oikeesti koholla ei tuo tehoa, mutta turhat murheet sai pois.



Verticia, kysy ihmeessä jotain "yhdistä kulutusluottosi"-tarjousta ja vaikka useammasta paikasta. Ei ole kiva murehtia rahasta, varsinkaan, kun äippälomalla ei noita tuloja entiseen malliin ole.



Kauheesti kivoja ultrakuulumisia, mullakin on ultra vasta joulukuussa :-(



Mutta kolmas neuvola jo ensi viikolla ja lääkärikin on jo nähty, eli ei ihan hunningolla olla. Nyt liikkeitä tuntuu jo lähes päivittäin, eli suurin huoli on kadonnut. Kohta pitäis vissiin itsekin kertoa töissä...



tuuti&nappula rv 17

Verticialle tsemppiä! Jos tuntuu että jaksat odottaa kertomista töissä, niin eihän tuo kolme viikkoa kamalan pitkä aika ole. Toisaalta voisivat kyllä vähän keventää töitäsi jos tietäisivät. Se tyyppi on kyllä pelotellut sua raskausdiabeteksesta. Jos pystyt jonkinlaista ruokavaliota pitämään (esim. ainakin valkoinen jauho ja sokeri mielellään mahd. vähiin), niin vauvan koon pitäisi pysyä ihan kurissa. Ja insuliinikin auttaa siihen, jos sitä joudut ottamaan. Mulla on ollut kahdesti ruokavaliohoitoinen raskausdiabetes. Ekan kerran pidin tiukasti kiinni terveellisestä ruoasta ja muksu painoi piirua vaille neljä kiloa syntyessään laskettuna päivänä. Kuopuksen kohdalla taas en jaksanut yhtään katsoa syömisiä ja painoa pojalle kertyi 4325g viikkoon 39 mennessä. Minkäänlaisia ongelmia verensokerissa ei ole ollut kummallakaan pojalla ja ihan vierihoidossa äidinmaidolla ovat olleet alusta asti. Ei mitenkään kovin yleistä liene tuo raskausdiabeetikon lapsen teholle joutuminen.



"Sairasloma" alkaa olla lopuillaan. En ole kyllä joutanut juuri lepäämään, kun koko ajan pitää laukata jossakin - lapsen kehityskeskustelussa, puheterapeutilla, jäähallissa, kaupassa, viemässä ja hakemassa lapsia. Miehellä on ollut nyt taas tiivis viikko töissä, joten en ole viitsinyt häntä hoputtaa kotiin "kun kerran itsekin olen kotona". Nyt sitten kärsitään kun olo ei ole kohentunut...



Kivoja ultrakuulumisia täällä! Meilläkin mukavin meno tälle päivälle oli ehdottomasti rakenneultra :) Hain miehen töistä ja ajelimme Naistenklinikalle. Huomasimme, että yksi auto oli juuri lähdössä parkista ja päätimme odottaa sitä. Päästyään pois taskusta auto pysähtyikin keskelle tietä. ja nuori kuski juoksi tuomaan meille pysäköintilapun, jossa oli puolitoista tuntia parkkiaikaa! Kysyi vielä, että kelpaisiko tämä. Ihana tyyppi!



Vauva tuntui voivan mukavasti ja söpösti näytteli pieniä nyrkkejään ja varpaitaan <3 Jalkoväliin ultraaja ei saanut kunnon näkymää, muttei ainakaan bongannut mitään huomattavia ulokkeita, joten tytöksi arveli ;) Katsotaan nyt... Kaikki saatiin tarkastettua paitsi mahalaukku. Kätilö etsi ja etsi, muttei löytänyt sopivaa kuvakulmaa, joten hän lähetti meidät kahville, jos vaikka vauva sattuisi vähän juomaan lisää lapsivettä sillä aikaa. Kävimme syömässä ja sitten yritettiin uudelleen, mutta vatsalaukkua ei näkynyt. Silloin rupesi vähän hirvittämään. Kätilö haki paikalle lääkärin, joka sitten aikansa anturia pyöriteltyään sai kuin saikin pikkuisen mahalaukun näkyviin. Helpotus oli suuri eikä tarvinnut enää odotella pelokkaana jotain kontrollia. Istukka on tosiaan edessä, mikä vaimentaa liikkeitä. Tunnenkin liikkeet paremmin vasemmalla puolella, jos pienokainen sattuu sielläpäin tekemään kuperkeikkoja. Nyt on tämäkin etappi takana ja toinen puolisko raskautta edessä :)



Ihanaa kun ei tarvitse huomenna lähteä töihin! Mukavaa viikonloppua kaikille!

adelia ja nuppunen rv 19+

On se vaan niin ihanaa nähdä se pikku tirriäinen siellä köllimässä! Ja huomasin taas että oli ihan yllättynyt että kaikki olikin ok! Hoitoalalla saa niin vääristyneen kuvan lapsen saannista että oletaa että joka raskaudessa on jotain ongelmia... Tosin mun jalkateriä on kutittanu edelleen eli pitää soittaa maanantaina neuvolaan etä pääsisin sappihapot mittaamaan. Tosin ALAT oli viiterajoissa kun töissä mittasin. Ne taitaa yleensä molemmat olla koholla jos on se raskaushepatoosi?



Terv.

Sirppu rv 20 + 2 ja Itu



PS. Tytöksi kätilö arveli meidän Itua. Ainakaan mitään ulokkeita ei löytyny :)

totta tosiaan, Kirjottelin tossa torstaina pitkän viestin ja vuodatin tuntoja, ja tekniikan ihmelapsena se jäi jonnekin matkan varrelle ja en jaksanu enää alottaa uudestaan.



Mutta perjantaina käytiin ultrassa ja kaikki oli hyvin ja näkyi hyvin, onneksi. Sukupuolta ei kysytty, eikä tullut mistään kuvasta selkeesti ilmikään. Paras kuva tais olla kun pikkukaveri iski jalkansa suoraan näyttöä kohti joten saatiin ikuistettu kuva jalkapohjastakin. Toki profiilikuvatkin oli hienoja. Nyt alkaa pikkuhiljaa tuntua että vauva on tulossa. Maanantaina käytiin neuvolassa, jossa jurppi että vasta nyt ne tajus ottaa hemoglobiinin kun rupesin itse kyselemään olleita arvoja, ups, se ois pitäny ottaa jo ekalla kerralla. Alhainenhan se oli että ei oo ollu ihme jos väsymys ei oo meinannu helpottaa ollenkaan. Sydän kuulu hyvin 135. Ja nyt ultran jälkeen oon antanu itelleni luvan ruveta hommaamaan kaikkea vauvanjuttuja, ettei tarvi sit ostaa kaikkea kerralla.



Seuraavalla neuvolakäynnillä kuulemma kattellaan kaikkia kelajuttuja, mut aika on vasta joulukuun puolivälissä, joten en malttamattomana jaksais odottaa sinne että sais tietää millon se mammis alkaa. Jostain luin että 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa, mutta sitten jäin arpomaan että lasketaanko lauantait arkipäiviin?



Juu torstainen vuodatus sisälsi myös aiheen että työmotivaatio ei oo enää ihan huipussaan, koko ajan odotan vaan että sais jäädä jo kotiin ja ruveta laittaa sitä siihen kuntoon että tänne voi lasta kantaa sisään... Ja muutenkin. Mutta kunnon mökkiviikonloppu auttoi ainakin vähän siihen että saattaa jaksaa taas arkista aherrusta päivän tai jopa kaksi.



Räntäistä sunnuntaita...



Satuilija + masukaveri rv 20+2