Lue keskustelun säännöt.
Mies ei näytä tajuavan, että nyt minäkin olen töissä
14.12.2007 |
Eilen tulin töistä, likaiset astiat iloisesti odottivat tiskipöydällä (siinä parinkymmenen sentin päässä on tiskikone), lapset nukkumassa päivävaatteissaan. Ismpi lapsi sanoi, että isi oli nukkunut päiväunia. Kaikki asiat hoitamatta!
Sanoinkin, että jos ei tuo käytös muutu, niin jään taas lasten kanssa kotiin!
Kommentit (41)
missään nimessä väittäisi.
Meillä mies ei viitsi/tajua jne. tehdä mitään käskemättä. On siis luonteeltaan patalaiska mutta muuten aivan ihana mies.
Ko. luonteenpiirre on ollut selvillä jo seurusteluajoista ja toistahan pitää rakastaa myös vikoineen...
En jaksa murmuttaa, valittaa, käskeä aikuista miestä. Joskus yritän mutta siinä vaiheessa kun sanon asiasta noin kolmannen kerran niin hermoni ei enää yksinkertaisesti kestä ja teen itse:). Yleensä olen huomannut paremmaksi tehdä asiat itse kun odotella puolta päivää...
En minä ainakaan viitsi hyvää avioliittoa pilata sillä että nalkutan jatkuvasti.
t.33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä veikkaan, että monen " naputtaja-akan" taustalla on vuosia jatkunut tilanne, jossa on ensin yritetty kaikki muut keinot. On pyydetty, vihjattu, aneltu, lahjottu tekemään jotain. On oltu niin selkeitä, että mies varmasti tajuaa mutta ei. Lopulta ei auta muu kuin käskeä kuin koiraa. Aina on kaikki naisen vika juu.
Vierailija:
Miten ette saa miestä tekemään mitään? Ettekö jaksa kouluttaa?
sitä ei pysty muuttamaan ILMAN suuria voimainponnistuksia. Mies ei takuulla tajua ilman sinnikästä painostusta tekemään mitään vain kunnioittaakseen vaimoaan. Jos mies ei ole tottunut mitään tekemään, ei hän tajua, kuinka paljon aikaa ja voimia kotitöiden teko vie. SIksi miestä pitää patistaa ja patistaa ja patistaa ja ... niin kauan, että kotitöistä tulee toinen luonto. Jos vain jätte odottelemaan kädet ristissä oma-alotteisuutta, tuskin mitään tapahtuu. Hulluhan se kotitöitä tekee jos joku muu suostuu kantamaan niistä päävastuun. Pelkäättekö naiset riitaa vai ovatko miehenne tosiaan niin paksukalloisia, etteivät he tajua että töitä riittää kotona kahdellekin? Miksi ette uskalla nostaa kissaa pöydälle? uskotteko itsekin, että naisen tehtävä on piikoa kotona ja miehen tuoda raha taloon?
Olen jo luovuttaut ajat sitten tässä asiassa. Teen itse minkä ehdin ja jaksan, priorisoin asioita. Tehköön sitten mies paremmin jos haluaa. Aika paljon olen kyllä kehittynyt kotihommeleissa lasten syntymän jälkeen. Kun lapset kasvavat, niin otan sitten sitä omaa aikaa, mies tehköön mitä haluaa sillä aikaa.
Vierailija:
En jaksa murmuttaa, valittaa, käskeä aikuista miestä. Joskus yritän mutta siinä vaiheessa kun sanon asiasta noin kolmannen kerran niin hermoni ei enää yksinkertaisesti kestä ja teen itse:). Yleensä olen huomannut paremmaksi tehdä asiat itse kun odotella puolta päivää...
En minä ainakaan viitsi hyvää avioliittoa pilata sillä että nalkutan jatkuvasti.
t.33
Elikä vaikka on nähnyt miehen imurin varressa, ei itse hommasta pahemmin välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi miehen ei tarvitse oppia tekemään osuuttaan?
Miksi naisen nalkutus on pahempi asia kuin miehen osallistumattomuus?
Pilaako nalkutus avioliiton ja pitääkö miehen saada olla sellainen kuin on?
Pilaako avioliiton kenties se, että nainen tuntee itsensä epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi ja ettei häntä arvosteta omana itsenään?
Mitä jos nainenkin olisi sellainen kuin on ja röhnöttäisi vain sohvalla?
Miksi niin monen naisen mielestä on kiva elää marttyyrinä?
Jos asia ei sinua ap tai 33 vaivaisi mitenkään ja olisitte tyytyväisiä mieheenne ja tilanteeseenne , miksi puitte asiaa täällä?
Tästä huolimatta mieheni on aina yhdessä asuessa jakanut tasapuolisesti kotihommat kanssani. Kun asiasta silloin alkuun keskusteltiin, oltiin yhdessä samaa mieltä siitä, että hommat nykypäivänä vaan kuuluu molemmille. Oltiin silloin vielä molemmat opiskelijoita, tehtiin siis yhtä paljon töitä kodin ulkopuolella ja kotona.
Mulla taitaa vaan olla fiksu mies, ei voi mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja on kyllä kannattanut. Itse vihaan ruuanlaittoa, joten mies hoitaa sen ja minä teen siivoukset ja muut hommat. Ja tuo ruuanlaitto miehelle on siitä hyvä homma, että se on pakko tehdä joka päivä :) Eikä tarvitse muistutella tai nalkuttaa kun nälkähän se on miehelläkin! Suosittelen tätä työnjakoa :)
Siivouksen halusin pitää itselläni, koska tiesin, että nalkuttaisin miehelle että miksi et ole vielä siivonnut jne. Meillä on kuitenkin aika erilaiset käsitykset siitä, milloin on siivottava.
Ehkä jonkun mielestä on naurettavaa tehdä sääntöjä, mutta minusta tämä on ollut helppoa eikä kertaakaan olla kymmenen vuoden aikana riidelty kotihommista! Ja mitään täysin ehdottomia sääntöjähän nämä ei ole, teen minäkin joskus (harvoin) ruokaa ja mies taas (harvoin) auttaa siivoamisessa, esim. silloin kun toinen sairastelee..
En kyllä voi sanallakaan sanoa että olisin oma itseni jos röhnöttäisin sohvalla. Se on miehelleni tyypillistä, ei minulle.
Se ettei mies osallistu kotitöihin juurikaan tuntuu joskus epäreilulta ja joskus asiasta myös riidellään= minä nalkutan. Silloin mies jonkun aikaa petraa. Tällä hetkellä olen kotona, joten pystyn kyllä suoriutumaan ja omaakin aikaa jää. Tilanne voi tosiaan muuttua kun menen töihin ja silloin odotan mieheni osallistuvan edes jonkun verran. Kun perheessä on yksi ahkera ja yksi patalaiska niin tuskin kotitöiden jako koskaan on puolet kummallekkin meidän perheessä koskaan onnistuu ja totuuden nimessä en sitä edes odotakkaan.
En ole marttyyri. En koe ettei mies arvostaisi minua ja työtäni, päinvastoin koen että hän todella arvostaa ja kunnioittaa minua.
En koe tätä asiaa kovin isoksi ongelmaksi avioliitossa koska tiedän että monella voi olla ihan todellisiakin ongelmia; alkoholistimies tai perheväkivaltaa. Inhoan nalkuttamista ja pyrin sitä välttämään.
Minä hyväksyn sen että mieheni on laiska. Enhän itsekkään ole millään lailla täydellinen. Aivan samoin mies hyväksyy minun luonteenpiirteeni äkkipikaisuuden ja tietää että ei se perusluonne siitä miksikään muutu vaikka äkkipikaisuuttakin voi hillitä. sama tuon laiskuuden kanssa.
Kumpikin on sitä mitä on ja tottakai kehittämisen varaa on molemmissa. t.33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kouluttautuu tekemään näitä aamuhommiakin sitä ajatellen, että minä menen tulevaisuudessa työelämään..
Niin samanlaista täälläkin. Onneksi käyn vaan satunnaisesti töissä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin äiti tekee samalla kotitöitä. Mutta jos isä on lasten kanss kotona, niin ei millään pysty/kerkee tekemään yhtään mitään, kun lapset pitää niin kiireisenä. Siis ei mene edes ne likaiset astiat koneeseen...
minäkin olen aloittanut työt, ja mua ärsyttää aamuisin taas se, että mies tekee omia aamuhommiaan kuten ennenkin, ja olettaa että mä sen oman valmistautumisen ohella laitan lapset kuntoon, annan aamupalat, etsin vaatteet yms. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitään, vaan itse syödään ensin. Jne.
Vierailija:
niin äiti tekee samalla kotitöitä. Mutta jos isä on lasten kanss kotona, niin ei millään pysty/kerkee tekemään yhtään mitään, kun lapset pitää niin kiireisenä. Siis ei mene edes ne likaiset astiat koneeseen...
Olen 3 alle 4 vuotiaan kanssa päivisin kotona,illalla lähden kouluun. Miehen kanssa vaihdetaan lennossa lastenhoitovuoroa. Minä siivoan ja teen ruokaa päivät,ihan niinkuin normaalistikkin. Mies tulee töistä,antaa lapsille ruokaa ja loput ajat todennäköisesti istuu koneella ja lapset kattoo lastenohjelmia,ja sitten nukuttaa ja antaa iltapalaa.
Kun tulen klo 21 koulusta,läksyjä pitäisi tehdä. Keittiössä on päiväruuan ja iltapaln jätökset pöydällä, vaatteet kaikki hujan hajan pitkin kämppää. Olen ollut koulussa elokuusta asti ja joka ilta joudun pyytäämään että siivoaa keittiön ja vaatteet. Pesukone ja kuivuri ovat yleensä täynnä, niitäkään kun ei voi tyhjentää...
Ymmärrän kyllä että työpäivän jälkeen väsyttää,mutta niin minuakin. Lapset ja koti pitävät kiireisenä päivän,ilta menee koulussa ja puoleenyöhön menenee läksyjen ja kotihommien teossa..
Kaipaan kovasti omaa aikaa... Ehkä sitä sitten joskus...
Työpäivän jälkeen odottaa toinen työmaa kotona. Kun päästään kotiin, nainen pinkaisee ruuan laittoon, että saadaan nälkäiselle porukalle sapuskaa. Mies rojahtaa sohvalle, on pakko rentoutua raskaan duunipäivän jälkeen.
Itse opiskelen vielä kaiken lisäksi ja koti on aina puhdas ja ruoka valmiina kun mies tulee töistä. Mutta tosiaan mies ei ehdi tekemään edes niitä muutamia hommia kunnolla kun itse olen töissä tai koulussa.
Lisäksi minua ärsyttää se, että mies vaan nukkuu niitä päiväunia kun pitäisi olla lasten kanssa ja hoitaa samoja hommia kuin minä kun olen kotona. Ja sitten vielä kun sanon, että minä en ainakaan ehdi päiväunia nukkumaan, niin se on minun itseni vika.
ap
Meilläkin kyllä nukutaan jos väsyttää, ennemmin kuin laitetaan kotia priimakuntoon!
Siivotaan sitten kun on saatu levätä?!
Ehkäpä teidän taloudessanne on pikkasen liian tiukalle kuristettu aikataulu? Jos kerran voimat eivät riitä? Pitäiskö miettiä vaaditteko kenties liikaa?
Meillä joudutaan nukkumaan nyt päikkäreitä kun minä olen viimeisilläni raskaana, mikä väsyttää ja mies taas joutuu tekemään näin ennen vuodenvaihdetta pitkiä päiviä!
Eli meillä väsymys johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että ei ole voimia enää tehdä kotona mitään, kun päivisin mehut imetään töissä!
Kyllä sitten astiat laitetaan koneeseen kun on saatu päikkärit nukuttua, mutta jos ei jaksa, niin ei jaksa! Silloin levätään!!
Miettikääpä ap ajankäyttönne uusiksi!! Kuulostaa tosiaan siltä, että liikaa on tekemistä yhdelle perheelle!
Puhukaa miehillenne tosta asiasta . Puhukaa rakentavasti ilman toisen syyttelyä " kun sää et ikinä " - linjan voitte unohtaa kokonaan. Siitä on tehty tutkimuksiakin että miehet ei voi tehdä monta asiaa yhtäaikaa, on nyt valitettavasti sellainen meillä naisilla. Tilatkaa siivouapua ja sanokaa miehellenne että ette kertakaikkisesti enään yksin jaksa hoitaa kaikkia kodin askareita, sanokaa rehellisesti että olette ihan loppu. Mies tietenkin hoitaa laskun. Kun mies kerrankin laittaa astiat koneeseen tai tekee jotain oma - aloitteisesti niin kehukaa reilulla kädellä häntä " Voi kulta kuinka ihanaa että jaksoit mua auttaa, kylläpä helpotti kummasti kun teit tuon . Kiitos rakas " ja vaikka halaa lopuksi niin mies huomaa kuinka arvostat hänen pieniäkin yrityksiä kotia kohtaan . Kehu miestäsi kun tekee ns . miesten töitä ja ei niin tärkeetä hommia . Miehet on oikeasti tosi helppo " koulttaa "
Mutta kun mies on nähnyt koko elämänsä sellaista esimerkkiä, jossa nainen tekee kaikki kotihommat + muut hommat yksin, niin koulutus on aika vaikeaa ja vaikeasti tuottaa tuloksia.
Itse olen sellaisesta perheestä, jossa isä teki reissuhommia ja kun oli edes sen yhden päivän kotona, niin auttoi äitiä, niin tiskeissä kuin siivoamisessa. Ihan oma-aloitteisesti.
Tottakai odotan myös, että minua kunnioitetaan siten, että tehdään myös minun mieliksi jotain kotihommia ILMAN KÄSKEMISIÄ! ap