Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Omatuntokysymyksiä, miten toimia (ystävä / isänpäiväasiaa)...
09.11.2008 |
Mieheni on ollut monta päivää putkeen töissä ja on tänäänkin, mutta tulee illaksi kotiin. Aamulla lähtee taas kursseille, joten ei sitä ensi viikollakaan juuri näy.
Meillä on siis suunnitteilla yhteinen illallinen perheen kesken.
Mutta minulla on yksi läheinen ystävä, joka on vuosi sitten menettänyt isänsä ja kaupan päälle hänen miehensä eli lastensa isä haluaa avioeron. Eli nainen on ihan palasina, erityisesti nyt isänpäivänä.
Hän haluaisi tulla juttelemaan minun kanssani illalla avioeroon liittyvistä käytännön asioista. Isänpäivää hän ei pysty mitenkään viettämään.
Minä haluaisin kuitenkin viettää illan perheeni kesken, emme ehdi kuitenkaan olla yhdessä kuin hetken kun pitääkin aloittaa lasten iltapesut ja nukkumaan laittamiset. Ystävä ei taas pääse aikaisemmin, koska on muualla Suomessa nyt.
Eli autanko ystävääni joka kipeästi tarvitsee seuraa tänään vai olenko perheeni kanssa? Oikeastaan olen jo varmaan päättänyt, että tämä ilta on perheelle, mutta olenko julma ystävä?
Kommentit (5)
minä ainakin haluaisin sinun tapauksessasi viettää isänpäivä ihan oman perheen kesken?
Toisaalta, jos katsot suuremmassa mittakaavassa niin onko sillä esim viiden vuoden päästä väliä miten te perheen kanssa vietitte tämän isänpäivän, vaikka pari tuntia siitä uhraisitkin ystävällesi? Isänpäiviä ja koko perhene yhteisiä hetkiä tulee myöhemminkin, mutta ystävä voi suuttua kun ei saa tukea silloin kun kriisi on pahimmillaan, onko sitten sen arvoista menettää ystävä? Itse en ole koskaan katunut niitä hetiä, jotka olen antanut omasta ajastani läheiselle ystävälle slloin kun hänellä on vaikeaa, mutta sitä olen katunut etten ole voinnut olla avuksi kun toinen on sitä tarvinnut...
Kannattaa myös jutella miehen kanssa mitä hän asiasta on mieltä, haluaisiko hän sinun auttavan ysävää vaikka onkin isänpäivä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin teidän perheen isänpäiväillallinen menee ystävänkin edelle. toivottavasti et ole hänen ainoa ystävänsä.
että olen hänen ainoa ystävänsä. On hänellä tuttavia, mutta ei läheisiä ystäviä muita.
Mutta kun en ole miestäni nähnyt moneen päivään (tekee tosi pitkiä työvuoroja, lähtee ennen kuin heräämme ja tulee myöhään). Tänään hän tulee jo ajoissa, eli klo 19. Samaan aikaan siis kun tämä ystävä meille ehtisi. Ja sitten lähtee useaksi päiväksi kurssille.
Voihan räkä. Olen jo yhden tällaisen harvinaisen perheen yhteisen illan "uhrannut", noin pari viikkoa sitten tälle ystävälle. Ja toki olen soitellut hänen kanssaan, monta kertaa viikossa, mutta kun hän haluaisi tulla meille, pois kotoaan.
Olen ollut kuuntelevana korvana jo vuoden, eli hänen isänsä kuolemasta saakka. Nyt tämä uusi kriisi avasi tietenkin vanhojakin haavoja. Ja isänpäivä on rankka juttu hänelle. Mutta kun minulla olisi tämä omakin elämä elettävänä...
Voi sanokaa, olenko tavattoman julma jos sanon että ei voi tulla? Hänestä tietenkin tuntuu entistä pahemmalta kun kerron haluavani olla perheen kesken, kun hän ei sitä voi saada. Tuntuu kurjalta.
ap
Ehdottomasti. Vaikka ystäväsi on palasina, on minusta tosi itsekästä häneltä vaatia sinua uhraamaan perheenne isänpäivä hänen takiaan.
Alue: Aihe vapaa
vaikka se pahalta tuntuukin ystävääsi ajatellen. Voisitko hoitaa asian ystäväsi kanssa päivällä puhelimitse?