Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

(sateenkaari)uusioperheet?!

08.11.2008 |

Olen selaillut tätä sateenkaariperhekeskustelua ja jotenkin tuntuu, että oletuksena tässä ryhmässä on usein kahden naisen "alusta asti" yhdessä muodotama perhe, johon hankitaan lapsia tavalla tai toisella. Itse kaipaisin keskustelua sellaisita uusioperheistä, joissa nainen, jolla on lapsia, on eronnut miehestään alkaessa seurustella naisen kanssa. "Äitipuolena" tunnen itseni ulkopuoliseksi heterouusioperheiden keskusteluista. Tilanne uusioperheytymisessä on eri kun perinteinen ydinperhe hajoaa ja muuttuu sateenkaariperheeksi, kuin jos kyseessä on uusi heteroliitto.



Eli onko muita, joilla on kokemusta perheellistymisestä uuden naissuhteen myötä?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
25.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivon, että vastaukseni ei ole tyhmä, koska en ole koskaan vastaavassa tilanteessa ollut, mutta tämä on minun mielipiteeni. Minusta jos kerran suhde päättyy eroon, niin tuo teidän tapaus on kaikkein 'kivuttomin'. En epäile etteikö siinä olisi omat ongelmansa, varmasti on, mutta lähtökohtaisesti tilanne ei ollut kenenkään syy, kukaan ei tullut väliin, kukaan ei ollut se, joka ei panostanut tarpeeksi suhteeseen jne. Sinulla on varmasti ongelmia äitipuolen asemassa, mutta niitä on varmasti kaikilla muillakin äitipuolilla ja isäpuolilla. Jos lapsen isä ei ole joku homofoobikko tai muuten vain keksinyt hylätä lastaan, niin en näkisi tilannetta lapsen kannalta kovin ongelmallisena. Luulisin, että se on vähemmän ongelmallinen kuin ns. normitilanteessa, jossa vanhemmat eroavat ja sitten tulee uusia isiä ja äitejä tavallaan entisten paikoille. Jos minun mieheni haluaisi erota niin minusta oli kaikkein helpoin tilanne jos hän ilmoittaisi, että on homo. Jos hän sanoisi, ettei jaksa minua enää tai löysi paremman (naisen), niin oloni olisi kyllä paljon kurjempi. Näin lasten edessäkään kukaan ei tulisi tallomaan varpailleni, kun minä tulisin aina olemaan lasteni ainoa äiti (teillä lapsen isä tulee varmasti aina olemaan ainoa laatuaan). Todennäköisesti joudutte seksuaalisuusasioita selvittämään ehkä varhaisemmin kuin tavan perheessä selittääksenne miksi lapsen äiti ei voinut elää isän kanssa, mutta kunhan lapsi asian tajuaa, hänen ei tarvitse olla toisen vanhemman puolesta pahoillaan tai syytellä itseään, koska kukaan ei ollut asiaan syypää. Asiat vain ovat kuten ovat. Tietysti jos lapsen isän mielestä entisen vaimon lesbous on jotenkin järkyttävän kamala ja luonnoton asia, niin sitten tilanne on toki toinen.

En oikein jaksa uskoa, että teidän elämänne perheenä tulisi ongelmaksi lapselle siksi, että ei ole se normitapa. Jos lapsi olisi murkku ja oma seksuaalisuus juuri hakusessa, voisi tilanne olla ongelma tai ainakin lapsen kritiikki voisi siihen kohdistua (ilman siis oikeata ongelmaa, murkuilla kun on tapana piikitella), mutta kun lapsi on noin pieni, niin eiköhän hän ota tilanteen vastaan ihan tavallisena jos te ette siitä ongelmaa tee. Hyvää jatkoa ja toivottavasti voitte kasvaa perheeksi ilman suuria ongelmia.

Vierailija
2/3 |
13.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on uusio perhe, minulla on lapsi ja kumppanini tuli täydentämään perhettä. Onhan se vähän totuttelua tulla tilanteeseen missä on lapsi, ainakin meidän tapauksessa. Tavalla tai toisella se vielä noin 3v jälkeenkin on sellaista, paikkansa ja tilansa hakemista. Puhumme usein siitä miltä kenestäkin tuntuu, avoimuus pelastaa monta tilannetta. Poikamme on jo 13v ja tuo jo sinällään jokaiselle jotain uutta mietittävää, minulle äitinä ja kumppanilleni äitipuolena. Luulemme että kasvamme vuosi vuodelta enemmän yhtenäiseksi perheeksi. Minä en ole seurustellut miehen kanssa koskaan, halusin lapsen en miestä. Uusio perhe vaatii aina oman aikansa ja kaikkien panostusta, jotta elämä olisi sanotaanko vähemmän mutkatonta. Mitkä asiat sinua askarruttaa uusio perheessä? ?:|

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
18.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

sillä minä olen tullut lisukkeeksi perheeseen, jossa äiti on eronnut lapsen isästä. Tai siis ajattelen, että tilanne on eri koska kyseessä oli "normaali" ydinperhe ja lapsi on siten joutunut luopumaan jostakin jo valmiiksi olemassa olleesta ja totutusta (ja etenkin normatiivista perhettä edustavasta). Toistaiseksi lapsi (3 v) ei ole ihmetellyt sitä miksi minä olen olemassa hänen ja hänen äitinsä elämässä vaan lähinnä pohtinyt miksi äiti ja isä eivät enää asu yhdessä. Mietin mitä tapahtuu sitten kun hän on niin vanha, että ymmärtää sen miksi ero on tullut ja että tämä nykyinen järjestely eroaa muiden perheiden tilanteesta (tai kyllähän sen varmaan jo nyt tajuaa, muttei sitä pohdi/osaa tuoda esille).