Olin opettajan sijaisena ja epäonnistuin täysin

Avustaja? Millä vuosituhannella elät?

Itse en ole edes opettaja, mutta teen jatkuvasti sijaistyötä vaihtelevissa paikoissa. Minua ainakin on auttanut vain ja ainoastaan kokemus luomaan itselleni sellaisen ammatti identiteetin, jonka avulla pärjään lähes kaikkialla ja vaihtelevissa tilanteissa mitä työssäni tulee vastaan. Kokemus tuo siis varmuutta omaan tekemiseen ja veikkaan että teilläkin se heijastuu oppilaisiin. Että ei kannata lannistua vaan hakee vaan reippaasti niitä sijaisuuksia itselleen eri paikoista, niin kyllä se siitä alkaa homma toimimaan!

Olenko muuten kertonut, että mummoni tuurasi nuorempana naapurin sonnia, mutta ei siitä kyllä mitään tullut. Lehmät eivät lämmenneet lähentelyille.

No harvemmin ne päivän-parin sijaisuudet priimasti menee, varsinkin jos vieraita oppilaita ennestään. Todennäköisesti olet silti jatkossakin sillä sijaislistalla, jota lähdetään soittelemaan läpi kun opettajia sairastuu. Eihän tossa nyt varsinaisesti mitään kamalaakaan ole tapahtunut. :)

Ei niitä saa enää laittaa käytävälle, jollei ole osoittaa aikuista valvomaan. Toisaalta jälki-istunnonkin jos annat, saat siihen omaa vapaa-aikaasi käyttää ja joudut vielä raportinkin kirjoittamaan eli työllistää vaan opettajaa. Jos ei ole ollut koulussa töissä, on turha alkuperäisen kysymykseen vastata, koska silloin ei tiedä hönkäsen pöläystä nykykoulun menosta.

Väitän, että kysyjä selviytyi hyvin. Oppilasaines on nykyään erilaista kun ennen - sanavalmiimpaa ja suoraan sanoen röyhkeätäkin. Hyvä ammattitaitoinen avustaja ei vie opettajansijaisen auktoriteettiä vaan tukee tätä ei niin helpossa työssä. Yläasteikäiset ovat kovimpia testaamaan sijaisten hermoja. Omalle kohdalleni osui tapaus, jossa kaverin huppariin sonnustautunut yritti väärälle tunnille. Kuitenkin tunnistin, ettei tyyppi kuulunut siihen luokkaan. Myös toisen nimellä esiinnyttiin. Käytös muuttui kun rehtori vihjaisi pojille, että miehelläni on yritys. Pojat olivat kesätyöpaikkoja seuraavaksi kysymässä. En luvannut, ja syynkin kerroin.

Minä olen huutanut sijaisena pää punaisena kakaroille, mun luokasta on poistuttu kesken tunnin, jaeltu purkkia ja vittuiltu päin naama (saatoin ehkä kerran itsekin vittuilla teineille kun meni hermo). Monta epäonnistumista on tapahtunut. Silti mut otettiin aina uudestaan sijaiseksi. Jos saat lapset tekemään edes osan määrätyistä tehtävistä, saat pidettyä ne sen verran kurissa ettei paikat hajoa ja saat pidettyä ne hengissä niin mitään kamalaa ei ole tapahtunut. Musta tuli lopulta ihan hyvä ammattitaitoinen ja pidetty opettaja.

Ärsyttää, kun sijaisena suunnittelee tunnin vartissa ylimalkaisten ohjeiden perusteella mahdollisimman hyvin, mutta oppilaiden p*rseilyn takia homma menee ihan poskelleen. Päivän viimeinen tunti oli itselläni tällainen. Aine sekä aihe olivat sellaisia, joissa voi syntyä keskustelua ja oppilaat voivat kertoa omia kokemuksiaan ja näkemyksiään, ei pelkkää puisevaa tehtävien tekemistä - mutta ei. Tunnille tullaan jo valmiiksi ölisten eikä sitten rauhoituta millään, vaan samoille tyypeille saa huomautella monen monta kertaa. Siis oppilasaines on nykypäivänä aivan käsittämättömän epäkunnioittavaa ja röyhkeää! Esimerkiksi huomauttamiselle viitataan kinttaalla, ei edes käännetä päätä, vaan juttu jatkuu kuin olisit ilmaa. Ihan absurdi olo hokea ”Kallea”, mutta Kalle vaan jatkaa kallisarvoisen tärkeää pälätystään ja ainoa mitä saat vastaukseksi on parin muun oppilaan virnuilu ja toisiinsa vilkuilu. Olen rauhallinen ja diplomaattinen opettaja enkä nauti yhtään suuttumisesta, mutta tänään oli pakko ottaa tiukka linja käyttöön, kun viidennen huomautuksen jälkeen homma jatkuu samanlaisena. Ja siinä sitten meni tietysti myös se ”kiva ja rento keskustelutunti”, jollaiseksi olin sen suunnitellut.

Toki nuo oppilaat hyppivät myös omien opettajiensa silmille, mutta eivät yhtä pahasti. Kerran olin yhteisopena yhteiskuntaopin tunnilla, jolla syntyi tosi mielenkiintoista keskustelua ja oppilaat olivat hyvin mukana. Seuraavana päivänä vedin saman tunnin yksin rinnakkaisluokalle ja yhtäkkiä edessäni olikin villi paviaanilauma, jotka torppasivat kysymykset ja keskusteluyritykset hyvinkin suoralla v*ttuilulla. Ja tämä epäkunnioittava suhtautuminen sijaisiin harmittaa todella! Kukaan ei voita tuollaisella sekoilulla yhtään mitään, päinvastoin, joten sitä tehdään ihan vain yksinkertaisesti kiusaamisen ilosta. Mikä on todella turhauttavaa - ja huolestuttavaa.

Jaaha. Olen opettaja. Minä en aiheesta tierä ku omistan kiltin luokan.

Sano mua rehtoriks

Kyllä luokka pitää kuriin saada. Olen itsekin monesti tuurannut valehtelematta* 300 opiskelijan luokkia jossa useita pahoinpitelyitä ja päihteiden sekakäyttöä eikä mitään ongelmaa kurin kanssa.

*kyseessä ei ole valehtelu sillä koko juttu on fiktiivinen kertomus. Yhtymäkohdat todellisiin tai kuvitteellisiin hahmoihin tai tapahtumiin ovat puhdasta sattumaa

Mielenkiintoista!

Kuukausi sitten olin ensimmäistä kertaa eläissäni opettajan sijaisena. Etukäteen koetin etsiä kokemuksia tuosta hommasta ja törmäsin silloin tähän ketjuun. Nyt kun ketju oli nostettu niin lisään oman kokemukseni hommasta.

sijaistin kolmena päivänä yläkoulussa. Sain etukäteen sähköpostiin opettajien ohjeet tunteja varten. Ne olivat kyllä tosi hyvät. Tulostin ne kotona, tarkistin asioita etukäteen esim miten kemian alkuainetaulukko meneekään jne.

opetin 7-9 luokkia. Minut yllätti muutama asia

- hankalinta opetuksessa oli selvittää miten tämä opettaja opettaa asian koska asioita opetettiin todella eri tavalla kuin minun kouluaikanani. esim keskinopeutta ym opettaessa käytettiin nyt taikakolmiota eikä pelkkää kaavaa kuten omana kouluaikanani.

- oppilaat yllättivät sillä että koulussa oli paljon rauhallisempaa kuin olin kuvitellut. Oppilaat käyttäytyivät yllättävän hyvin.

- osa luokista oli todella isoja ja vauhdikkaita, osa taas todella rauhallisia. Luokkien välinen ero yllätti

- Koulunkäyntiohjaajia tuli välillä kaksi avuksi tai joskus vakituinen matemaattisten aineiden opettaja tuli kaveriksi (hänellä oli opetuksesta vapaa tunti siinä kohden) mutta minä vedin kuitenkin tunnin. Eli apua sai aina vauhdikkaimpien luokkien kanssa.

-Usein oppilaat meni laskemaan/tekemään tehtäviä käytävän pöytien ääreen (ja siellä oli muitakin luokkia) ja me opettajat autettiin siinä oppilailta tehtävissä eikä kukaan tehnyt eroa onko tämä minun vai sinun oppilas. itsekin saatoin kysyä oikealta opettajalta apua kun joku Ville tehtävä ei onnistunut minun oppilaalta tietokoneella. Toisinaan siis kaksi luokkaa sekoittui käytävälle ja molemmissa oli sama aihe menossa joten laskivat samoja tehtäviä mutta toisinaan toiset laski fysiikkaa ja toiset matikkaa mutta opettajat auttoivat aina kaikkia oli omaa ryhmää tai ei.

-yhteisöllisyys yllätti. Tuolla esim matemaattisten aineiden opettajat tekevät todella paljon yhteistyötä. Se auttaa sijaista todella paljon.

Kaikkinensa minulle jäi todella hyvä fiilis sijaistamisesta. Toki yksi kokeneempi sijainen sanoi että kyseinen koulu on yksi parhaita missä on sijaistanut.

Normaalia opettajan työssä. Viime viikolla yksi lukion matematiikan tuntini oli todella karsea. Yritin useammalla eri keinolla, jotka yleensä toimivat, saada oppilaita jollain tavalla mukaan opetettavaan asiaan. Ei onnistunut millään (lukuunottamatta niitä muutamaa opiskelijaa, jotka ovat luontaisesti todella kiinnostuneita matematiikasta).

Olen opettanut 15 vuotta ja kysyinkin oppilailta tunnin jälkeen että mikä tänään mätti, olinko esittänyt asian epäselvästi tai hankalasti ja olivatko tehtävät tai aktiviteetit vain mielenkiinnottomia, liian helppoja tai vaikeita. Sain vastaukseksi, että "oli ne ihan jees, mutta näin aamukahdeksalta ei vain aina irtoa".