Tekisi mieli jutella jonkun kanssa nyt ja heti. Olo on yksinäinen ja lapset katsovat videota vielä hetken.

Toinenkin lapsi saanut " nauttia " nyt sisälläolosta.



Itsekin olen jumiintunut neljän seinän sisälle sairauteni myötä.



Olin joskus vauhdikas mimmi. Nyt ei ole juttukaveria. Ystävät eivät tällä hetkellä voi puhua puhelimessa kun perheellisiä. Mies ja lapset kieppuvat ympärillä, eivätkä anna rauhaa.

miksei perheelliset ystävät voi puhua puhelimessa?

Tai voitko soittaa nyt jollekin sellaiselle tutulle, jolle et itse koskaan ehdi? Sukulaistädille? En ymmärrä tota että perheellisenä ei ehdi soitella. Mä ainakin ehdin...

mikä niissä lapsissa on että ne rupee heti kiljuun ja huutaan kun äiti puhuu puhelimeen :) mitä jos soittasit sitten kaverille kun sen ja sun lapset on nukkumassa?

Harmitaa kun aina kaikilla on niin kiire. ap

mä kuuntelen, oikeesti.

mutta toinen asuu kaukana ja hänellä on ihan pieni vauva,ei hetken rauhaa puhelimessa ja toinen asuu samalla paikkakunnalla mut on 3-vuorotyössä ja muun ajan menevä sinkku :) Nää kaks kaveria on olleet mun kavereita lapsuudesta asti ja pysyneet kavereina vaikka itse olen reissannut pitkin Suomea töitten ja miehen perässä :) Muut kaverit on jääneet muuttojen myötä...



Mutta niin,meseä ei ole edes kummallakaan näistä kavereista... Itse olen hieman masentunut,joutunut työttömäksi,pojan kanssa (4v) kaksin kotona,mies on pitkiä päiviä töissä,usein viikonloppunakin... Välillä vaan olisi kiva kun olisi juttukaveria...

Olen yksinhuoltaja ja ollut pitkään sairauslomalla. Viimeisin on syöpä.

Himputti kun kukaan ystävistäni eivät ehdi nyt puhua. Ymmärrän sen kuitenkin hyvin. Kohta minäkin laitan ipanani nukkumaan.



Olo välillä pakahduttaa! Kurkusta kuristaa. ap

Minä olen itsekkin ollut aluksi 6kk sairaslomalla ja sitten tosiaan jouduin työttömäksi... ei mulla ollut mitään noi vakavaa kuin sinulla (siis tuo syöpä),vaan pari peinhköä leikkausta,mutta kyllä ne verottaa voimia joten en osaa kuvitellakaan mitä sinä olet käynyt läpi!! Voimia!!



11