kokemuksia exän mielivallasta??
Moi,
Meillä on uusperhe, miehen lapsi ex liitosta, mun lapsi ex liitosta ja sitten yhteinen lapsi. Ongelmia ovat tuoneet kummankin eksät. Nyt meille aiheuttaa ongelmia miehen ex.
Hän on sitä mieltä, että on kuulemma huolissaan lapsensa hyvinvoinnista meidän perheessä. Mitään todellista syytä huoleen ei kuitenkaan ole.
Meidän mielestämme hän on ylikontrolloiva ja hän olettaa, että meidän täytyisi perustella tekemisiämme hänelle. Hänen mielestään meidän täytyisi esim. perustella hänelle, jos kiellämme lapselta jotakin. Hän on mm. suivaantunut siitä, että oli ehdottanut lapselleen omia menoja meidän viikolle, josta me kieltäydyimme.
Olemme valmiit keskustelemaan isoista asioista, kuten koulutus, terveys jne..mutta nyt kyse on arkipäivän asioista ja siitä että niitä täytyisi perustella hänelle.
Olemme sanoneet asiasta hänelle asiallisesti ja tiukasti monta kertaa, mutta hän on edelleen sitä mieltä että asiamme kuuluvat hänelle. Omalle kohdalleen hän ei tällaista sietäisi, mutta olettaa itselleen kuuluvan erioikeudet.
Mitä te muut olette tehneet kys. tilanteessa?
Kommentit (2)
Viisainta mitä voit tehdä, on olla noteeraamatta lapsen äidin kontrollointihalua. Minulla on samanlaisia kokemuksia, miehen ex-puoliso vielä väitti, että on saanut lastenvalvojan tuen käsitykselleen, että kyllä äidin kuuluu saada tietää, mitä isän viikonloppuisin tehdään, poistutaanko paikkakunnalta, kyläilläänkö, miten arki hoituu.
Monen vuoden ajan emme korviamme lotkauttaneet moisille vaatimuksille vaan hoidimme lasten arjen omalla, hyvällä tavallamme. Tiesimme, ettei lastenvalvojalla ole mitään syytä puuttua asioihin, ellei ole epäilystä, että lapsi olisi törkeästi heitteillä viikonloppuisin, ilman hoitoa, valvontaa ja huolenpitoa.
Monilla naisilla on harha lastensa omistamisesta ja siitä, että vain heillä on ainut oikea käsitys lastensa kasvatuksesta ja hoidosta. Tähän perustuu exän kontrollointihalua. Lapsen etu ei siinä toteudu muuten kuin että sopuisat välit ovat lapsen etu ja mikäli tämä sopu saataisiin aikaan steppaamalla exän tahtiin, voisi lapsella olla hetkellisesti helpompaa.
Minun ex-puolisoni ei toimi isänä kuten haluaisin, ei laita lapsille kunnon ruokaa, ei huolehdi lasten puhtaudesta, terveydestä eikä siivoa kotiaan jne. En silti voi kyseenalaistaa hänen rakkauttaan enkä isyyttään. Hän on omista lähtökohdistaan käsin maailman paras isä lapsilleen vaikka syöttääkin pakastepizzaa, jättää lasten lääkityksen hoitamatta eikä vie heitä harrastuksiinsa. Tämän olen eron myötä joutunut hyväksymään ja nielemään. Toinen asia on, miten paljon hänen " huolettomuutensa" kuormittaa minua arkivanhempana, joka yritän tehdä sitten kahden edestä lasteni eteen.
Laiha lohtu, mutta ex-vaimo rauhoittuu ajan myötä. Kontrollointihalu ei ehkä häviä koskaan, vaihtaa vain muotoa. Monta asiaa olisi uusperheissä helpommin, mikäli nämä biologiset äidit hankkisivat myös ihka oman elämän äitiytensä lisäksi.
Kun ei enää muuten voi härkkiä niin sitten yritetään sotkea teidän perheen elämää ottamalla asioita omikseen. aika läpinäkyvää kylläkin.
meillä on tämmöinen tilanne: ex alkoi tehdä tapaamisajoilla kiusaa, haki milloin sattui eikä suostunut ilmoittamaan hakuaikoja. sitten puhalsin pelin poikki ja vein tapaamisoikeussopimuksen käräjille tarkennettavaksi. nyt ex ei enää voi muuta kuin jättää tapaamisia väliin. peruutus voi tulla 2pv ennen lasten isänviikonlopun alkua ja kun häneltä tipahtaa hanskat niin se on sitten minun ongelma. eli ei kysele että käykö teille, että hän ei ota lapsia ja voisiko muualta etsiä hoitoa jos meillä olisi menoa. tulee vain ilmoitus että en ota, piste.
kyllähän se korpeaa tietty kun entinen puoliso on löytänyt uuden kumppanin ja perustanut perheen ja elämässä menee hyvin.
katkeruus on ruma piirre.
toivotan jaksamista, yrittäkää pysyä jämäkkänä ja jättäkää kitkerät kommentit omaan arvoonsa. ottakaa lastensuojeluun yhteyttä jos peli menee liian villiksi.
terv, Pirkko :)