Lue keskustelun säännöt.
Kun aborteista sanotaan ettei sitä pysty ymmärtämään ennen kuin itse tilanteeseen joutuu, en usko
08.12.2007 |
tuonkaan pitävän paikkaansa. Abortti on hyvin henkilökohtainen ja vaikea asia monelle ja varmasti todella tiukassa tilanteessa aborttiin joutunutta ihmistä loukkaa jos joku löyhemmin perustein abortin tekevä vertaa tilannetta omaansa.
Esimerkkinä tuli mieleen ystävä joka oli useamman vuoden yrittänyt lasta ja saanut kaksi keskenmenoa tuona aikana. Lopulta hän tuli raskaaksi ja ensimmäisen kerran np-ultrassa todettiin reippaasti potkiva sikiö. Ikäväkyllä samalla todettiin sikiöllä runsasta niskapoimuturvotusta ja myöhemmät tutkimukset osoittivat vauvalla olevan downin syndrooma. Ystäväni ja miehensä tekivät vaikean ratkaisun, ennen kaikkea lapsen itsesnä takia ja päätyivät aborttiin. Todella vaikea paikka luopua kauan odotetusta ja rakkaasta lapsesta jonka kevyet potkut pystyi jo tuntemaan. Vaikka ystävä tietää tehneensä ainoan oikean ratkaisun yhä se sattuu.
Sitten löytyy toinen kaveri joka on tehnyt kaksi aborttia, yhden nuorena teiniraskaudessa kun ei ollut isästäkään täyttä varmuutta ja toisen myöhemmin perheellisena pienen lapsenäitinä kun koki ettei jaksaisi toista lasta heti perään. Ensinmainittu ystäväni kokee todella vaikeana sen kun jälkimmäinen kaveri tulee kertomaan kuinka tietää miltä hänestä tuntuu ja kuinka ovat joutuneet läpikäymään saman asian. Ysäväni on aina vastustanut aborttia eikä ikinä olisi päätynyt siihen samoissa tilanteissa missä tuo kaveri. Hänestä tuntuu niin pahalta toisen poisheitettyjen lasten takia ja jopa katkeralta kun tälle kaverille on kuitenkin annettu se yksi terve lapsi.
Mitä haluasin sanoa on että ihmiset päätyvät aborteihin eri syistä, joillekin syyt ovat huomattavasti painavampia kuin toisille. Siksi on väärin niputtaa kaikki abortintekijät tunteettomiksi lapsentappajiksi tms. Heidän joukostaan löytyy todella heitä jotka rakastavat lapsiaan yli kaiken ja ovat ehkä päätyneet tuohon ratkaisuun juuri siitä syystä. Myös heistä voi tuntua pahalta kuunnella kevyin perustein aborttiin päätyneitä naisia.
Kommentit (6)
Toivottavasti ystäväsi ei todellakaan ole kaveria tuomitsemassa. Vaikka heidän ratkaisunsa perustuivat erilaisiin lähtökohtiin, yhteistä on se että molemmat ovat teneet kipeän päätöksen mille varmasti löytyy tuomitsijoita. Kun ystäväsi oman tuskansa keskeltä ajattelee miltä hänestä tuntuisi jos joku kävisi hänen ratkaisuaan arvostelemaan, hän voi jollain lailla ymmärtää miltä hänen arvostelunsa kuulostaisi kaverin korvissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskas ja vaikea asia se on silti jokaiselle.
että samalla viivalla ovat. Ei se down-lapsen abortoiminen ole sen " pyhempi" ja hyväksyttävämpi teko kuin toisen äidin tekemät abortit.
Ihme asiossa ihmiset alkavat korottaa itseään toisen ihmisen yläpuolelle.
Siski ihmettelen ap:n ystävää jos hän todella on tuomitsemassa kaverin abortit :(
Itse tein aborttini vaikeassa tilanteessa jonka koin sillä hetkellä ylivoimaiseksi, tietäen ettei kaikki suinkaan olisi tuossakaan tilanteessa aborttiin päätyneet. Lopulta se kuitenkin lieni minule oikea ratkaisu, en tiedä miten olisin muuten jaksanut.
Kyllä törmään useinkin ihmisiin jotka ovat tehneet aborttinsa sellaisessa tilanteessa jossa minä olisin lapseni pitänyt. Oman kokemukseni perusteella en kyllä menisi heitä arvostelemaan sillä tiedän tilanteiden olevan erilaisia. heille tuo päätös on voinut olla ihan yhtä kipeä ja vaikea kuin minulle aikanaan -ja loppupelissä vielä oikea.
Olen läheltä seurannut sikoni kipeää taivalta kkun hänen sikiöllään todettiin niin paha vamma ettei hengissäselviämismahdollisuuksia ollut lainkaan. Sikiö olisi joka tapauksessa menehtynyt viimeistään ennen syntymäänsä ja mahdotonta edes sanoa kuinka paljon toinen kärsi jo kohdussa ollessaan. Ikävä kyllä vamma saatiins elville vasta niin myöhään että ihmiset tiesivät raskaudesta, vatsa oli kasvanut ja vauvan kevyet liikkeet tuntuivat. Aborttiin sisko päätyi rv 22+, todella kipeä paikka eikä asiaa helpottanut suinkaan se että abortti oli yleisessä tiedossa.
Sisko sai sitten osansa niin niistä kommenteista joissa uskottin lääkäreiden olevan väärässä tai ainakin että jos hän olisi päätynyt jatkamaan raskautta olisi tapahtunut Jumalan tahdosta ihme ja lapsi olisikin syntynyt terveenä! Tämän liäsksi monet " kevyemmistä" syistä abortteihin päätyneet ihmiset kävivät tunnustamassa tekojaan siskolleni ja hän tunsi itsensä lähinnä kaatopaikaksi vaikka yrittikin ymmärtää ihmisten tarkoittavan vain hyvää. Hän oli aina halunnut lasta eikä voinut kuvietella edes tekevänsä aborttia jos lapselle olisi ollut jokin toivo selvitä hengissä. Siksi hänen oli yhä vaikea ymmärtää unohdettua ehkäisyä tai huonoa elämäntilannetta abortin syynä.
Ihan yhtälailla kuin hänellä on oikeus tuntea pahaa oloa kaverin ratkaisun puolesta, on myös paljon niitä ihmisiä jotka tuntevat pahaa oloa hänen ratkaisunsa takia. Jos hänelle down-lapsen abortoiminen oli ainoa oikea ratkaisu, ei se suinkaan ole sitä kaikille. Ihan yhtälailla kaverille nuo abortit voivat olla hänen kohdalllaan ainoita ajateltavissa olevia tekoja, kenties hänelle ihan yhtä vaikeita ratkaisuja kuin oma abortti ystävällesi.
Sitä saa kuitenkin jokainen miettiä kohdallaan kannattaako mennä toista ojentamaan vaikka kokeekin tämän ratkaisut väärinä.