^^^JouluMasut Itsenäisyyspäivänä^^^

Pitäkää nyt peukkua hyvät naiset, että tämä vauva asustaa vielä pari päivää masussa. Just kun toivos ettei ihan vielä synny, eikö sitten supistele:-/ Ei kaikki nyt kipeitä ole, eikä kipeät kovin kipeitä, mutta aika uhkaavasti pitkin päivää supistellu ja välillä aika napakasti. Miten ne sais nyt rauhoittumaan? En oo muuta tehny ku makoillu ja herkutellu.





P-M kauhuissaan omaa napaa tuijottaa

Lähetä ne supparit tänne meille, on ollut tosi tylsä päivä, sataa vettä eikä oikein mitää tekemistä, ainakaan sellasta mihin viitsisi ryhtyä, töllästä tule mitään ja Ihmeen levotonkin olen ollut koko päivän ja vauvakin melskaa... Oikein just sellanen sopiva synnytyspäivä siis ;-))



Ponnari samat ku aamulla

Olen viimeisten viikkojen aikana useammankin kerran lukenut viestej' , mutta ei ole tullut osallistuttua.

Esitäydynkin lyhyesti. Syntynyt siis 76, toisen biologisen lapsen odotus menossa, ensimmäinen koeputki-ihme, toinen hoitojen jälkeisen kuukauden ihme. Esikoinen 3,5v. Lisäksi perheeseen kuuluu 2 sijoitettua lasta, iät 6 ja 5v. Kaikki poikia, niin myöskin tulokas viikolla 38+6.

Minulla limatulppa tuli jo viime sunnuntaina, ja ei mitään ole auttanut. Peräpukamat vedettiin kirurgin puukolla auki viimeksi tänään, se kipu on sitten pahempi kuin synnytyskipu, viimeiseen asti toivoin että pääsisin synnyttämään ennenmin kuin, että tarvitsisi puukkoa katsella (toistamiseen tämän raskauden aikana ja siksi osasin jo pelätä). Tosin tällä kertaa saatiin edes puudutettua kun viimeksi mentiin jääpussin kanssa kylmiltään kun ei puutunut pintapuudutteella.

No joo..

Meillä 2 kissaa ja oli aikoinaan hyvin kiva kolmas kissa joka sekosi aivan täysin kun koira joudutiin lopettamaan, löydetiin sitten uusi koti sellaisesta perheestä jossa on koira ja on viihtynyt siellä hyvin.



Täälläkin toivotaan itsenäysyyspäivän ihmettä, taitaa olla turha toivo, edellinen syntyi vesien menolla 38+4 ja kuvittelin jo olevani valmis paketti kainalossa kotona, enää henkinen puoli siis hoidettavana.



esteri ja poika 38+6

kotiudutaankin näköjään, jännää. Mä aina ajattelen, että eihän sitä pääse kuin paperit allekirjoittamalla ulos sieltä ennen kolmen tai neljän päivän kulumista, koska vauvan paino ei nouse tai pitää antaa valohoitoa bilirubiinin takia... No, katsotaan. Jospa nyt kolmannen kanssa homma sujuisi sutjakkaammin. Itsellä kyllä tuntuu unohtuneen koko vastasyntyneen hoito ja mahtavia epävarmuusolotiloja on - miten ihmeessä sitä napatynkää hoidettiinkaan ja kuinka usein kylvetettiin jne.



Ihanaa oli lukea jonkun vauvan unirytmistä - hei, eiväthän ne koko ajan olekaan rinnalla ja hereillä ;D



39 viikkoa on nyt täynnä ja huomenna äitipolin aika taas. Pari mustikkapiirakan palaa ja itsenäisyyspäiväkakkua olen syönyt tässä viikon varrella, joten heti oitis jännittää vauvan painonnousu. Ja jännittää kyllä muutenkin, sillä ripeästi vauva on itseään kasvatellut hienosta hoitotasapainosta huolimatta, tein mitä tein, söin mitä söin.



Jonkin aikaa tuli vetistä vuotoa, mutta nyt on muutaman päivän tullut mahtavia määriä limaa, joten ihan ajassa ollaan. Samanlaista ilmeni juuri samaan aikaan edellisessä raskaudessa, jolloin lähti selkeä limatulppa. Nyt on tullut pari isompaa hyytymää, muttei semmoista selkeää tulppahärdelliä =)



Mahan kovettumisia riittää vähän väliä, jo päivätolkulla vaiko jo viikon. Yhtenä yönä viikko sitten heräsin kipeisiin supistuksiin pari kertaa, mutta siinä se. Ja kerran miehen kanssa riidellessä ja poikaa lattialla samalla pukiessa tuli semmoinen kammottavan kipeä supistus kuin sairaalassa voi loppumetreillä tulla, hui!



Mutta tässä ollaan kaikkine liikuntavaikeuksineen, melkoista känkkäämistä välillä tuo kävely. Kun makuulle pääsee, eipä tee mieli ylös, paitsi kun kylki ja jalka alkavat jo puutua. Pari kertaa yössä on nyt noustava vessaan, välillä aika kivuliaasti. Jospa se ensi viikon torstaina laskettuna päivänä syntyy plus miinun 5 päivää sinne tänne. Näin entisten synnytyksen ajankohdista päätellen, toivoen



ailuk rv 39

Miehen täti miehensä kanssa juuri lähtivät. Syötiin ja herkuteltiin.



Tänään kylppärin lattiaa pestessäni, jalka liukastui ilkeästi märällä lattialla. Ei mitään ihmeempiä, korjasin vain tasapainoa, mutta se kipu!!! Voi, että, ihan kuin olisi spagaattiin hypännyt venyttelemättä. Alkaa olla jo kankeaa tämä meno. Reisiin vihloo välillä kirpakastikin ja harjoitussupparit voimistuu äkäisemmiksi. Ehkä tässä toivoa olisi lähteä ensi viikolla tai seuraavalla.



Olisipa hauskaa saada vauva tänään. Olisi 90 vuotta nuorempi, kuin itsenäinen Suomi :)



No, mutta ei ole vielä meidän aika.



Ihania synnytyksiä teillä tosiaan, ei ne yli kymmentä tuntia saisi kellään kestää. Tilaan sellaisen nopean, mutta rauhallisen missä pysyisi mukana!



Selkää ja massua kiristää. Joka päivä lähempänä synnytystä :)



Tsemppiä kaikille!



Doshijas ja Nuppu 38+3 (38+0)

ehkä vähän vähemmän ja kivuttomampia kuin tuossa päivällä. Laitan ne Ponnarille, otahan vastaan. No jos pääsen synnyttämättä lauantai-iltaan, sitten on yliaikaa 2 viikkoa luvassa.

No pitää toivoa, että tämä on jotain harjoittelua, nimittäin ei ole oikein supistellu koko aikana (paitsi silloin yks perjantai)



Lapset olleet tappelutuulella taas puolipäivää, sanoin esikoiselle puotoista tuntia sitten, että käyhän viilentämässä vähän ajatuksia pihalla. Kävi puoltuntia ja helpotti kummasti:-)



P-M

Ja Doshijas: aika monella liukastuminen käynnistäny synnytyken... mutta ikävää silti, varsinkin kun kunnolla kipeää tehny

eli kova siivousinto tälle päivälle ja vauva hirmu hiljainen eikä yhtä ainoota kovaa potkua oo masunahkaan sadellut. Mutta tiedän kyllä ettei OIKEESTI oo vielä tosi kyseessä. Sen oon oppinut tässä että meikäläinen ei taida ikinä synnyttää ennenaikaisesti...



Esterille tervetuloa! Teilläpä on ollut raskas taival. Kaikki kunnia sinne kun huostaanotettuja lapsia teillä sijoitettuna :-) se on tosi hienoa!



Flunssa edelleen päällä... Vitsi noi miehet on sit rasittavia... Mulla ollut 3 päivää jo tosi puolikuntoinen olo ja silti oon painanut tätä kotirumbaa ihan kiitettävästi. Mies sairastui tänään yhtäkkiä, nenä rupes valumaan ja kai päätä särkemään ja voi voi sitä ulinaa. Joka kerta kun niistettiin, piti ääneen oikein valittaa. " Säälikää nyt mua kun olen tosi sairas" . Ei ajatustakaan suotu sille että vaimo on tänään vaihtanut lakanat, leiponut omenapiirakan, sämpylöitä sekä juustokierrerullia, tehnyt aterian kuudelle alusta loppuun ja pessyt pari koneellista pyykkiä, raivannut, pessyt vessan ja raivannut uudestaan, siivonnut keittiön pari kolme kertaa jne. Itte vaan istunut koneella kuulokkeet päässä koko päivän.

Mä en ees viitti valittaa kun ei siitä oo mitään " hyötyä" . Oksennustaudissa kun olin tos pari kuukautta sitten, puolen tunnin välein lens laatta ja silti piti hoitaa kaikki mahdollinen. Ja jos en pystynyt niin kyllä siitä tuli sanomista, vapaaehtoisesti mies mitään vaivautunut tekemään.



Argh.



Sintagma 37+4

Täällä alaselkää polttelee kiitettävästi ja alavatsaa polttelee menkkamaisesti ihan tuskan hiki tulee auts : ( nyt äsken vessassa tuli limatulpan tapaista limaa runsaasti. Tänä yönä tuskin lähdetään minnekkään mutta toiveissa olisi että pian tulisi lähtö sairaalaan.



Vauva on myös jyllännyt mahassa paljon joten voisiko tuo liittyä synnytyksen lähestymiseen? Jos vauva vaikka raivaa tilaa alas päin itselleen..en nyt sitten tiedä mutta nyt lähden nukkumaan <3 Hyvää yötä kaikille!!



sannis85 ja masuasukki



(ilmoitan kyllä jos jotain tapahtuu)