Voiko pienellä paikkakunnalla elää?

ja tekemiseni monien tiedossa. Ahdisti niin,että palasin takaisin hkiin.

peräkamarin poikia ja kaikki tietää toistensa asiat paremmin kuin he itse. Mitään tekemistä ei ole ja yhtä ja samaa katua kävellään edestakaisin iltakävelyllä...Pelottaa. Mutta toisaalta työ olis ihan ok ja omaa alaa.



ap

Onko lähin kaupunki kuinka iso ja millaisen matkan päässä?

Noin pääsääntöisesti en kyllä enää ikinä tahtoisi asua pienellä paikkakunnalla.

Ja mitä tarkoitat pienellä?

Varsinkin jos ammatti on " julkinen" , kuten opettaja, pappi, sossu, poliisi tms. Mua ahdistaisi juuri se, että ihmiset huomaisivat minun tulleen ulkopuolelta ja tarkkailisivat erityisesti tekemisiäni, kuten mitä ostan kaupasta, miten käyttäydyn, asioinko Alkossa, mitä ostaisin apteekista..

Mitä niin erikoista työtä sellaisessa paikassa on, että ihan kaupungista asti pitäisi muuttaa sinne työn perässä?

mutta se lähin kaupunkikin on vain 55 000 asukkaan, että todellista autiomaata on ympärillä. No voin sen sanoakin, että itä-suomeen pitäisi mennä.



ap

Nyt sinä kuvittelet aivan harhaisia.

Siellä kun ei olisi mitään tekemistä, ja ihmiset kyttäisivät eikä olisi mitään omaa rauhaa. Eli samat asiat voi ajatella toisin päinkin.

Jos aikoo sopeutua on otettava osaa siihen harrastukseen tai yhdistystoimintaan, jota on tarjolla, että tutustuu ihmisten kanssa. Vaikka niin hirveästi vatsatanssi tai marttatoiminta ei kiinnostaisi on parasta liittyä piiriin, niin saa tuttuja ja ehkä ystäviäkin.

Kyllä aika paljon epäilyttäisi ainakin minua. Sanotaan nyt että jos on sosiaalinen ja viihtyy jossain yhdistystoiminnassa aivan ylihyvin, niin ehkä sitten.

Mekin ollaan muuttamassa pienelle paikkakunnalle, minun näkövinkkelistä ainakin. Alkaa jo ahdistamaan ajatuskin.



Tulevat naapurit hyppää meidän raksalla jatkuvasti valokuvaamassa, oltiin me siellä paikalla tai ei. Itse kertoivat näin tekevänsä :O



Yhtenä lauantaina jouduin lasten kanssa tällä paikkakunnalla odottamaan miestä viemään meidät kotiin, ja ainoa auki oleva kahvila oli Shellin kuppila. Kello oli noin 18.



En tosiaankaan tiedä, voinko sittenkään elää siellä kuin max sen pari vuotta, että on järkevää myydä talo pois.

Jos pakkakunta on pieni kylä, jossa kaikki ovat sukua keskenään, ja kylässä yksi kauppa ja kapakka, sekä matkaa lähimpään " isoon" kaupunkiin sen verran, etteivät teinit viitsi niin kauas v-loppuisin lähteä, niin en muuttaisi. Noissa paikoissa voi ihan kirjaimellisesti saada turpiinsa, jos eksyy tuttavapariskunnan kanssa kerran siihen paikalliseen iltakaljoille tmv.



Jos taas kylä on " kaupunki" jossa ihan kaikki eivät ole sukua keskenään ja josta pääsee kätevästi johokin isompaan kaupunkiin tarvittaessa, voisin muuttaakkin.



Ja ihan faktana voin sanoa, että pienillä paikkakunnilla asuu HULLUJA! Ja en tarkoita " vaarattomia vanhoja poikamiehiä" , vaan juuri teini-ikäisiä joilla ei ole mitään tekemistä. Niitä jotka asuvat kylässä, eivät koskaan käy missään, ja vapaa-ajan (mitä voi olla paljon jos ei töitä kotipaikasta saa...) juodaan viinaa.



Itä-Suomesta en osaa paikkakuntia nimetä, mutta Pirkanmaalta neljä paikkakuntaa.

Jokainen pienelle paikkakunnalle muuttanut menehtyy kuukauden sisällä muutosta. Syytä tähän ei tiedetä.

Jos tällaisia pitää kysellä niin huonostipa itsesi tunnet!

riippuu varmaan aika paljon uudesta työpaikastasi. Jos uskot, että se voisi antaa paljon Sinulle, loppu sujuu paljon helpommin. Pienillä paikkakunnilla sosiaalinen elämä on , tottakai, paljon pienempää myös, ja silloin voi olla ihan todellista painetta joutua silmätikuksi. Jos sellainen ei pelota, olet sosiaalinen mutta osaat myös pitää omat rajasi, uskon että voisit pärjätä ihan hyvin.

Parhaiten pääset sisälle, kun ystävystyt työpaikan tyyppien kanssa (jos ovat yhtään hyviä tyyppejä) ja jos sulla on jokin harrastus, jonka kautta pääset harrastuspiireihin. Muutatko ihan yksin vai onko lapsia tai koiraa? Lasten kautta voi tietenkin tutustua muihin vanhempiin ja yleensä pikkupaikkakunnillakin on koiraharrastajia.

Täytyy kyllä sietää tietty määrä tuijotusta, juoruilua jne. mutta jos hyvin käy, saatat viihtyäkin.

pienelle paikkakunnalle, asuimme vajaat 2 vuotta pienellä paikka kunnalla eikä sinne sopeuduttu. mutta jos on oikein sosiaalinen, touhukas ja innostunut kaikesta samasta mistä muut kyläläiset (marttakerho, hirviporukat) niin silloin varmasti hyvä paikka asua..? mutta meillä oli 120km lähimpään isoon kaupunkiin, matkusteltiin paljon tuona aikana, yhden käden sormilla voi melkein laskee ne viikonloput kun oltiin kotona. toisaalta kaipaa sieltä pieneltä paikalta sitä rauhallista luontoa ja leppoista oleskelua.. että kuten aina, siinä on hyvät ja huonot puolensa!

jos et ole jaksanut montaa viikonloppua siellä paikkakunnalla olla,niin et tiedä siitä mitään. Mitä ihmettä ihmiset vaativat, kun pitää koko ajan olla jossain kaupungissa? Itse olen muuttamassa pienelle paikkakunnalle itä-suomeen ja siinä on kyllä kaupunkeja lähellä ja itse asiassa se kotikuntakin on kaupunki. Ei minulla kuitenkaan mitään hirveää tarvetta ole joka viikonloppukaan päästä isomapaan kaupunkiin. Mitä siellä tekisin?

En tarkoittanut että olisimme joka viikonloppu matkustaneet kaupunkiin.. kiersimme suomea eri kylpylöissä, hotelleissa, sukulaisilla, huvipuistoissa jne. rahaa paloi ja säästöjä kului mutta nautimme! kyse oli siitä että ahdisti isosta kaupungista muuttaneena se pienen pienen kylä niin että piti päästä pois.. on se aika iso ero jos muuttaa 120 tuhannen asukaan kaupungista alle 1000 asukkaan pitäjään.