Mitähän ihmettä neuvola mahtaa meidän perheestä ajatella???

Meillä on jo aika pitkään ollut sama neuvolantäti, jo useamman raskauden ja lapsen. Viime käynnillä tunsin yhtäkkiä jostain syystä suurta luottamusta häntä kohtaan, tuntui että hän olisi ikäänkuin hyvä ystävä. Kysäisin sitten että onko se niin suuri synti jos kaikkea ei aina tehdä ihan oppikirjan mukaan. Hän vastasi että no ei kai varmaan, mutta missä sitten menee raja lastensuojeluun? Olin aivan äimänä. Olin tarkoittanut esim. sitä, että ulkoilu ei aina tapahdukaan aamupäivällä, vaan joskus vasta iltapäivällä tai alkuillasta. Tai että autan keskimmäistä lastamme syömisessä, että kuopuksen ei tarvitse kovin kauan odottaa sisariaan päiväunille. Tai että joskus saatamme syödä jotain valmisruokaa, josta lapset kovasti pitävät. Miten tämä olisi tulkittavissa?



Mielestäni muutenkin neuvola voisi ottaa huomioon lasten lukumäärän ja iät. Minun ainakin on myönnettävä, että pystyisin olemaan paljon "täydellisempi" äiti, jos olisi vain yksi lapsi. Tai vaikka kaksi reilummalla ikäerolla. Mutta kun niitä onkin kolme lähes olemattomilla ikäeroilla, niin eihän se voi olla vaikuttamatta mitenkään. Puhumattakaan kolmosista. Väkisinkin siinä on vähemmän aikaa per lapsi, kuin olisi yhdelle ainoalle lapselle. Kaikkeni olen yrittänyt ja mielestäni olen pärjännyt kuitenkin hyvin. Lapsilla on hyvät oltavat.



Olen nyt pari yötä valvonut ja pähkännyt, että pidetäänkö meitä jonain lastensuojelun tarpeessa olevana perheenä. Surettaa ja suututtaa. Kovasti.

todellakin jos noin kysymykseesi vastasi. Älä sitä suotta pähkäile, ei lapset siihen kuole vaikka aina ei ulkoilla tai joskus syödään valmisruokaa!

Tarkensitko ihan konkreettisesti mitä tarkoitit?

Ilmeisesti ette olleet ihan samalla aaltopituudella, koska mikään mainitsemasi asiahan ei ole lastensuojelu-asia. Ja kyllä sen jokainen th neuvolassa tietää.

Oletkohan puhunut jotenkin epäselvästi, antanut rivienvälistä kuvan, että aina välillä menetät malttisi ja onko se synti, jos lapset saavat sen tuntea nahoissaan.

Sinuna keskustelisin asian selväksi neuvolassa.

Pitäkööt vaikka kuinka tyhmänä, mutta minä en ainakaan haluaisi että neuvolan tädille jäisi kuva jsotain lastensuojelun tarpeesta.

mitä olin tarkoittanut. Tuntui vaan sen vastauksen perusteella, että olisin yhtä hyvin voinut kysyä vaikkapa "eihän se haittaa jos en aina jaksa hoitaa lapsia, nälissäänkin ovat joskus eivätkä juuri koskaan pääse ulos". ap

epäilystä että lastensuojelulle olisi tarvetta. Kaiken ei tarvi mennä jonkin käsikirjan mukaan. Onko sellaista käsikirjaa edes olemassa, vai luulemmekko vaan että sellainen on olemassa. En ole nähnyt. Meillä ei noudateta minuuttiaikataulua, olen yrittänyt rentoutua ja suorittaa vähemmän :)

Kalastelet hyväksyntää minusta.

vai eikö teillä oikeasti ole tietoa, millaisista jutuista lastensuojelussa ollaan kiinnostuneita?

kun en ole moisen laitoksen kanssa ollut tekemisissä. Luulisin kuitenkin että laiminlyönti, väkivalta ja muut pahat asiat. Mitä minulta olisi jäänyt sanomatta? ap

vai eikö teillä oikeasti ole tietoa, millaisista jutuista lastensuojelussa ollaan kiinnostuneita?