Lue keskustelun säännöt.
" 9-kuinen pärjää hoidossa" - " 2-vuotiaalla vaipatkin" - " 3-vuotias kaipaa jo kavereita" --- EI SE SIITÄ RIIPU
01.12.2007 |
Koettakaa nyt tajuta, että kokopäiväisen (6 tai 7h ->) päivähoidon aloittaminen kodin ulkopuolella vaikuttaa nimenomaan lapsen ja vanhempien (yleensä äidin) väliseen suhteeseen.
Jos 9-kuinen " pärjää" hoidossa, niin on varmaan totta että ei protestoi vietäessä, ei kuole hoitopäivän aikana eikä protestoi haettaessa. Mutta jos se on hoidossa, se ei ole kotona luomassa suhdetta omaan kotiinsa ja perheeseensä. Jos suhde ei saa rauhassa kehittyä jatkuvasti ikätasolle, lapsi jää kiintymyssuhteeltaan tavallaan ikäistään nuoremmaksi, mikä aiheuttaa yllättäviä yhteisvaikutuksia kun kroppa ja aivot, eli kyvyt ja äly, kuitenkin kehittyvät eteenpäin. Myös lapsen empatiakyky jää puutteelliseksi, ja se puolestaan johtaa vuorovaikutuksen häiriöihin.
Lapsella on tarpeeksi tekemistä siinä, että yrittää ymmärtää 1-2 aikuista ja paria, kolmea lasta joiden kanssa viettää kaikki päivät. Vasta kun nämä on jotenkin tajuttu, voi lapsi siirtää huomionsa muihin; sitä ennen muut ihmiset ovat lähinnä " häiriötekijä" , ja vaikka olisivat kuinka kivoja, ne haittaavat lapsen kehityksen kannalta tärkeiden taitojen ja ihmissuhteiden muodostumista.
Kommentit (34)
Vierailija:
Lapselle ei ole pahaksi se että hänellä on oman äitinsä ja isänsä lisäksi elämässään muitakin läheisiä aikuisia. Siis esim. se perhepäivähoitaja. Ja 3-vuotias kaipaa jo ihmissuhteita oman kodin ulkopuolistenkin kanssa.Vain täydelliset äidit kuvittelevat olevansa niin korvaamattoman tärkeitä lapselle etteivät halua pikku taaperon luovan sosiaalisia suhteita kotinsa ulkopuolelle. Voi kunpa olisit ap nähnyt miten meidänkin 2-vuotias kulki hoitokaverinsa kanssa käsi kädessä ja kovasti jutellen leikkivät omaa leikkiään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi kuvitellakaan, että tekisin itse niin!
minä olin sairaalassa suurimman osan ekaa ikävuottani ja äidilläni oli synnytyksen jälkeinen masennus. Mitä yritit todistaa? AP:han käyttikin sanaa " keskimäärin" .
Hänen esimerkkinsä oli todella huono. Hän rinnasti vakavasti kaltoinkohdeltuja ja hylättyjä lapsia hoidossa oleviin lapsiin. Hän ei ole osoittanut, että tuo hänen esittämänsä tilanne olisi totta verrattaessa kotihoidettuja ja päiväkodissa käyviä lapsia.
Mutta mikäänhän ei kelpaa perusteluksi.
Minun ikäluokkani lapset on olleet 3 kk äidin hoidettavina, jos äiti ei ole sattunut olemaan kotiäiti.
Elämä on ja edelleen pyyhkii hyvin.
Lapet pystyvät olemaan pidempään kotihoidettuina, jos Ruotsin tapaan vanhempainrahaa saisi nostaa tarpeen mukaan. Kotihoidontuella ei kukaan elä kuukausitolkulla omistusasunnossa täällä Espoossa, niin että itse maksaa elämisensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...vaan kerhoissa 3-4 pvä /vko, yleensä n. 3 tuntia kerrallaan. Omat lapseni ovat tarhassa 3 päivää viikossa n. 8 h päiviä. Ajallisesti he ovat enemmän hoidossa kuin kerholapset mutta filosofisesti tilanne on minusta sama; lapset viedään muualle hoitoon. Eli ihan turha hurskastella että on olemassa 100 % kotihoitoa. Ei tarhankaan tarvitse olla 100 %, vaan jopa välimuotoja löytyy.
Itsellä (nyt 7 ja 10 v) lapset, jotka kumpikin ovat menneet heti äitiysloman loputtua hoitoon ja kumpikaan ei ole ikäisiään " nuorempi" . Ja höpön höpön jostain empatiakyvystä. Kaikki lapset ovat yksilöitä kuten me kaikki muutenkin olemme ja jos lapset saavat sekä hoidossa että kotona hyvän huolenpidon ja tarvitsemansa huomion. Tietysti on sekä koteja että hoitopaikkoja joissa lapset eivät saa tarpeeksi huomiota... Ja onhan monta muutakin syytä miksi lapsi kasvaa kieroon....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppivatko vain kotona hoidetut lapset kuiviksi ja eikö kolmivuotiaat todellakin kaipaa kavereita. Ainakin minun komivuotiaani kaipaa kun on äidin ja pikkuveljen kanssa kotona kaiket päivät.
Ettekö te järjenjättiläiset tajua, että iso osa ongelmista esiintyy vasta aikuisiällä tai esim. ison kriisin ilmaannuttua??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen tärkeä seikka on se, että tavallinen av-mamma on valmis kumoamaan aiheesta kuin aiheesta tehdyt tutkimukset oman kokemuksen perusteella. Esim. tupakointi raskauden aikana ei ole haitallista, koska joku on itsekin polttanut raskauden aikana ja kaikki lapset ovat täysin terveitä.
Vierailija:
Ettekö te järjenjättiläiset tajua, että iso osa ongelmista esiintyy vasta aikuisiällä tai esim. ison kriisin ilmaannuttua??
Voi kun se olisikin noin helppoa. Kotihoito ja sen jälkeen selviää kriisistä kuin kriisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kodin ulkopuolinen hoito on yleistynyt 70-luvulta lähtien.
Autismikirjon sairaudet ovat yleistyneet 70-luvulta lähtien.
(No okei, onhan jäätelönsyöntikin lisääntynyt...)
Kyllä tuntuu pahalta kun saarnaatte kuinka työhön paluu heti äitiysloman jälkeen (lapsi 9 kk) on aina itsekäs päätös. Näin meillä: Jos en mee töihin äitiysloman päätyttyä vanha perheyritys on vaakalaudalla. Teen harvinaista työtä eikä äitiyslomasijaista ole saatavilla, varsinkaan täällä missä firma toimii. Työni on tuotantoketjun alussa ja ellei sitä tehdä, kaikki vanhat työntekijämme eivät työllisty. Äitiysloman ajan on jo syöty kassaan lovea että on saatu maksettua palkat ilman normaaleja tuloja... Jos jäisin vielä kotiin, olis sanottava heti irti ainakin yks ulkopuolinen työntekijä. Tuntuuko mukavalta ajatukselta? Jos heittäytyisin hoitovapaalle, oltaisiin ennen pitkää tyhjän päällä koko perhe. Epäilen, olisiko paras lapsellemme!
Kotiinhan VOI jäädä jokainen, joka vain haluaa. Ainakin Suomessa.
Vierailija: