Lue keskustelun säännöt.
Tämä ei voi olla normaalia!
27.11.2007 |
Siis, poika 2,5 v:
Syöminen ihan kauheaa yleensä. Motoriikka ei ole ihan vahvin alue, mutta osaa kyllä syödä. Ongelma on se, jos ruokaa tipahtaa vaikka ihan murunen lusikasta. SIlloin tulee stoppi. poika raivostuu ja turhautuu ihan kamalasti. Ärisee ja pyörii ja huitoo lusikalla. Tätä lähes joka kerta. Ei siis ala itkeä tms. vaan suuttuu ikäänkuin sisäänpäin ja ulospäin näkyy vain tärinä ja kiukun kihinä.
Sama juttu vaatteitten riisumisen knssa. Jos hanska ei eka yrittämällä irtoa, alkaa tukahdutettu raivokohtaus ja menee pitkä tovi ennen kuin yrittää uudelleen rauhassa. JOs ei taaskaan onnistu, juttu alkaa alusta...
Pelkää muita lapsia :( ja esim. ruoholla ei uskalla kävellä.
Jos asiat ei mene ihan mielen mukaan, " katoaa jonnekin" eikä suostu puhumaan tai vastaamaan. Monesti en saa tietää, mikä harmittaa, kun poika ei suostu yhteistyöhön suullisesti (ollessaan ärsyyntynyt) ja rauhoituttuaan menee uudestaan lukkoon, jos yritän kysellä.
Tuntuu, että puhumme " eri kieltä" . Pojan on vaikea ymmärtää kysymyksiä (tai sitten ei vain osaa vastata niihin). Kyselee kyllä itse.
On sellainen harkitsevainen tarkkailijatyyppi, joka kyllä tuttujen seurassa leikkii raisujakin leikkejä. Ongelmani on se, että onko hän vain tällainen todella hitaasti lämpiävä, pidättyväinen tyyppi vai onko joku pahemmin vialla. :(
Tuntuu, että kenelläkään ei ole samanlaista kuin meillä. Olisi niin ihanaa, että lapsi näyttäisi hyvät ja huonot tunteensa suoraan (hyvät kyllä näyttääkin!!).
Kommentit (21)
Lapset ovat niin omansalaisia yksilöitä tapoineen ja reagoimistyyleineen, joku suuttuu epäonnistumisista hurjasti ja toinen jaksaa yrittää hymyiillen.
Mutta jos lapsi ei olisi yhtään kiinnostunut muista lapsista ja jollain lailla eristäytyisi omaaan maailmaansa niin olisin huolissani. Tämä yhdistettynä hurjiin raivareihin viittaisi autismiin. Siitä nyt kuitenkaan en usko teillä olevan kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksistanne!
Poika todellakin pelkää muita lapsia. Tarkkailee heitä kaukaa ja noteeraa joka paikassa, mutta sanoo, että pelkää " poikia" (siis lapsia yleensä). Lähinnä heidän kiljumistaan.
Autistisia piirteitä nämä minustakin ovat ja poika on menossa lääkärille. :( Tuntuu niin raskaalta tämä huoli ja pelko, kun varmuutta ei ole. Tuntuu että sydän ihan pakahtuu eikä mihinkään pysty keskittymään :´(
ei ole autisti.
Kaikki ihmiset eivät vaan ole ihan tavallisia. Lapsellasi on selkeästi epäsosiaalisia piirteitä ja neuroottista käytöstä, mutta luulen että ovat vain hänen ominaispiirteitään.
Autisti ei leikkisi tuttujenkaan kanssa.
Luulen että vanhemmiten hiukan helpottaa, mutta omanlaisensa lapsesi tulee olemaan varmaan aina.
Jostain syystä helpottaa, kun joku sanoo, että lapsemme on normaali. Vain omanlaisensa. Vaikka itse en siihen normaaliuteen tällä hetkellä jaksa uskoakaan. Tämä on tätä pienen ihmisen pelkoa tuntemattomasta erilaisuudesta. :(
Poika todellakin leikkii lähes kaikkien aikuisten (myös uusein tuttavuuksien) kanssa ja kotona haluaa aina, että hänen kanssaan leikitään. Ei siis juurikaan viihdy yksin. Usein riittää se, että lattialla istuu hänen seuranaan ja hän leikkii sitten siinä ja pyytää katsomaan.
Toivottavasti lääkäri osaisi sanoa jotain. Tuntuu, että kukaan ammattilainen ei ole tähän mennessä uskaltanut sanoa juuta eikä jaata. Tunnenkin itseni pian hoidon tarpeessa olevaski, kun yritän eri lääkäreille ja psykologeille puhua, kuinka poikamme on mielestämme hieman erilainen ja he vain hymistelevät.
minulla on vajaa vuotta nuorempi poika joka käyttäytyy aikalailla samoin tavoin. Siis ne omasta mielestään epäonnistumiset on maailman kauhein asia. Seuraa muitten lasten leikkejä sivusta mutta vanhempien kanssa leikkii kyllä. Samoin meillä riittää että istutaan vain lattialla niin viihtyy sitten jonkun lelun kanssa tovin itsekseenkin. Meillä tämä on ainokainen lapsi ja luulempa käytöksen johtuvan juuri siitä. Äiti passaa ja palvelee liikaa, oma yritys tyssää heti jos ei osaa jne. Tuskimpa sinunkaan lapsessa sen suurempaa " vikaa" on, onko hän ainoa lapsi perheessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisit ehkä vakuutuksen kautta saada helpommin yksityisiä tutkimuksia.
Ja kun sinulla on mielessäsi sairaus, jota itse epäilet, sinun on helppo katsoa eri vakuutusyhtiöiden lapsivakuutusten ehdoista, mikä korvaa sentyyppisiä tutkimuksia ja terapioita.
Ja jos poikasi onkin ihan tavallinen pojanjässikkä, voi vakuutuksen vaikka lopettaa, jos haluaa.
Vakuutus on Tapiolassa. Pitäisi kaiketi korvata lääkärikulut. Terapioita ei sen sijaan korvaa.
En tiedä miten jaksaisin tämän epätietoisuuden kanssa, jos pitää lähes kouluikäiseksi asti odottaa diagnoosia tai pelätä koko ajan, tuleeko taantuma. Tällä hetkellä en osaa elää vain tässä hetkessä.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että kukaan neuropsykologi suostuu diagnosoimaan tuon ikäistä " autismin kirjolle" kun selvä lapsuusiän autismi ei selvästikään täyty. Ne muut voi diagnosoid avasta monta vuotta tuon jälkeen. TUonikäiselle tuommoinen käytöt ON vielä ihan normaalia!
terveisin oikeasti autismikirjolaisen äiti!
Kun vakuutusyhtiö kuulee autismikirjon tai add-diagnoosista, kaikki psykiatrian ja neurologian alueen ongelmat suljetaan välittömästi pois vakuutuksen katon piiristä, samoin tapaturmat ja onnettomuudet (koska nämä lapset ovat alttiimpia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä, että eivät voi diagnosoida vielä. Epätietoisuus vain on kovin raskasta, kun arki on aina ollut niin vaikeaa. Olen kuitenkin huojentunut, kun kerroit, että näillä kriteereillä varhaislapsuuden autismi ei täyty.
Ap.
Vierailija:
Kun vakuutusyhtiö kuulee autismikirjon tai add-diagnoosista, kaikki psykiatrian ja neurologian alueen ongelmat suljetaan välittömästi pois vakuutuksen katon piiristä, samoin tapaturmat ja onnettomuudet (koska nämä lapset ovat alttiimpia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai korvaa lääkärikäynnit. Jos olisit ottamassa uutta vakuutust, niin voitaisiin rajata pois. mutta ei tietenkään voimassaolevan vakuutuksen ehtoja voi vakuutusyhtiö yksipuolisesti muuttaa. Eihän siinä olisi mitään järkeä.
Ei vakuutukseen voi tehdä muutosta sen voimassaollessa. Nämä rajattaisiin vakuutuksen ulkopuolelle, jos nyt vasta menisit vakuutusta hakemaan. Eihän todella vakuutuksissa olisi mitään järkeä jos niistä voisi aina nippaista pois ' uhkaavalta' näyttävät taudit ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muutokset astuvat voimaan " tästä eteenpäin" . Vakuutusyhtiö kylmästi irtisanoo vahinko- ja tapaturmavakuutukset ja rajoittaa sairauskulujen korvamista tältä osin. Uskoskaa vaan, niin ne tekevät. Korvaavat ensimmäiset tutkimukset, mutta sen jälkeen eivät enää mitään.
sen jälkeen kun nimet on paperissa. Vain siinä tapauksessa että on näyttöä siitä että kaikkia olennaisia tietoja ei ole ilmoitettu hakemusvaiheessa, niin silloin vakuutuksen voi irtisanoa.
Vierailija:
muutokset astuvat voimaan " tästä eteenpäin" . Vakuutusyhtiö kylmästi irtisanoo vahinko- ja tapaturmavakuutukset ja rajoittaa sairauskulujen korvamista tältä osin. Uskoskaa vaan, niin ne tekevät. Korvaavat ensimmäiset tutkimukset, mutta sen jälkeen eivät enää mitään.
Tai sitten ole ollut vain hyväuskoinen etkä tarkistanut saamiasi uusia vakuutusehtoja.
Ei liity ketjun alkuperäiseen aiheeseen, vaan vakuutuksiin...
Kyllä vakuutusyhtiö todellakin voi muuttaa ehtoja. Voi jopa sanoa irti vakuutuksen (kuten meille oli lähellä käydä)
Ja voisin kertoa myös tarinoita siitä, mitä pankki voi tehdä.. mutta jääköön tässä yhteydessä kuitenkin kertomatta.
t. ei enää sinisilmäinen ;)
En nyt lukenut tarkkaan koko ketjua, joten voi olla että vastasitkin jo, mutta kysyisin arjesta. Siis hankaloittaako nuo asiat lapsenne elämää ja perheen elämää oikein kunnolla? Siis yleensä jos on kyse jostain oireyhtymästä niin silloin on kyse monen eri asian summasta. Ehkä lapsesi on vaan äkkipitäinen turhautuva tyyppi, joka esim koulussa tulee pyrkimään täydellisyyteen?
mutta turha sitä on maallikoilta diagnoosia pyytää, vie lääkärille :) tuossa iässä voidaan jo diagnosoida, ja mitä nopeammin viet, sitä nopeammin pääsee hoito alkamaan ja poikasi enemmän ulos kuorestaan. tsemppiä teille.