Avaisitteko kauan kadoksissa olleen (avaamattoman kirjeen) joka kuuluisi edesmenneelle äidillesi?

Onko kirje virastosta tullut vai joltain yksityishenkilöltä?

Onko mitään käsitystä mitä asiaa kirje koskee?

Äiti on ollut kotiapulaisena tuon miehen luona joskus 60-luvulla. En tiedä onko mies tarkoittanut että äiti saa tuon kirjeen kun hän on kuollut vai onko se vaan unohtunut. Joka tapauksessa tuo mies kuoli vasta pari kuukautta sitten kun taas äitini on kuollut jo 90-luvulla.



Ei aavistustakaan mitä kirje koskee. Ei varmasti ainakaan raha-asioita, koska ne olisi olleet testamentissa. En tiedä sitten olisiko äiti ollut joku salarakas, enkä tiedä haluaisinkokaan tietää.

Jos kirjeessä on jotakin " tulenarkaa" niin älkää kertoko eteenpäin-näin salaisuus on turvassa. Ehkä ei muutenkaan kannata kertoa kirjeen avaamisesta kuin niille, jotka ymmärtävät sen. Kirjeessä voi olla jotakin todella merkityksellistä tai siinä voi olla vain jotakin ihan tavallista. Avaamatta ei voi tietää. Itse avaisin.

Olen utelias luonne. Kirjeen molemmat osapuolet ovat kuolleet. Sehän voi olla vaikka vain työtodistus, joka unohtui lähettää tai sitten rakkaudentunnustus, jota ei koskaan uskaltanut lähettää.

Ja tule nyt ihmeessä kertomaan meillekin, mitä siinä äitisi kirjeessä oli...

Isällehän tavallaan äidin asiat kuuluisi kun hän on leski ja hän on ainoa minun lisäksi kelle kirje voisi kuulua, kun minä olen ainut lapsi. Mutta sitten taas jos on joku rakkausjuttu niin en haluaisi isää loukata. Mutta jos onkin joku sellainen juttu mikä kuuluu enemmän isälle kuin minulle niin miten sitten voin kertoa että olen ominpäin mennyt availemaan äidin kirjeen.



T. Ap

Mä oon varmaan katsonut liikaa tv-sarjoja kun aloin ajatella että mitä jos kirjeestä selviäisi että tuo mies onkin vaikka mun biologinen isä.

Tuli mieleen, että oletko valmis tietämään äidistäsi jotain uutta ja odottamatonta? Jos sinusta tuntuu, että jotkut asiat tekevät kipeää tietää (raskaus, suhde, pahoinpitely,...?), niin pyytäisin jotakuta muuta lukemaan ja arvioimaan, kannattaako sinun lukea sitä.



Mun mummo tunnusti meille juuri ennen kuolemaansa sellaisia asioita, joita emme olisi halunneet tietää. Hän ei ollut enää oikein tässä maailmassa tai sitten hän jostain syystä koki tärkeäksi kertoa ne asiat. Hän kertoi miehensä raiskanneen hänet heti avioyöstä lähtien. Hääpäivän jälkeisenä päivänä oli joku naapurin nainen käynyt " kursimassa kokoon" . Minä en olisi tätä asiaa halunnut tietää koskaan.



Jos äitisi ja isäsi ei ole ollut yhdessä 60-luvulla, niin ei kai se suhde sitten satuta isääsi? Ja vaikka olisi ollutkin, niin isäsi saattaa jo tietää / aavistaa asian.

Sähän voit kertoa meille niin me sitten arvioidaan kerrotko isälle ja jos niin miten. ;-)

Mutta olen hänen tyttärensä, eikä mun kuulu tietää kaikkea.

Pyytäisin varmaan jotain luotettavaa ulkopuolista henkilöä lukemaan sen, ja päättämään onko mun hyvä tietää kirjeen sisällöstä vai ei.

jos se liittyy äitisi muuhun elämään. Meillä naisilla on muutakin elämää ja identiteettiä kuin se mikä liittyy aviomieheen... jopa muutakin kuin liittyy lapsiin.

arkistossa sukututkimusta tekemässä.



Jos en säästäis mitään " paperitavaraa" niin avaamatta menis poistoon tuokin.



asia ei kuitenkaan minulle kuuluisi. enkä luultavasti edes haluaisi tietää siitä.

Silloinhan se voi kiinnostaa kirjeen kirjoittajan läheisiä myös!

ja juuri tuon kirjeen kirjoittajan läheiset (lapset) tuon kirjeen minulle toimittivat, kun olivat käyneet läpi isänsä tavaroita perinnönjaon yhteydessä.



T. Ap

sen jälkeen miettisin kerronko isälle vai en :)

En kertoisi kellekään, paitsi jos sisällöstä ilmenisi jotain sellaista, joka edellyttäisi kertomista. Miten muuten sait tuon kirjeen käsiisi? Kai on tarkoitettu että saat avata sen vai?

ja kertoi että se oli löytynyt heidän isänsä tärkeiden papereiden joukosta ja että he päättivät toimittaa sen minulle koska äitini jolle kirje on osoitettu on kuollut ja että saan itse päättää mitä kirjeelle teen. Pyysi vain kertomaan jos siitä ilmenee jotain minkä hekin haluaisivat tietää, mutta tuo kirjeentuojakin epäili sitä vain joksikin unohtuneeksi työtodistukseksi tai vastaavaksi.



Sitä vain ihmettelen että miten se on voinut unohtua noin pitkäksi aikaa.



T. Ap

kirjeen vasta kun hän on kuollut, niin miksi ei hävittänyt kirjettä kuultuaan äitini kuolemasta.



Voi kun tietäis mikä on järkevintä.



T. Ap

mikä asia voi olla sellainen että haluaa säilyttää sen samallalailla kirjoitettuna vuosikymmenten ajan. Jos minä kirjottaisin jollekin kirjee niin varmasti se 20vuoden päästä kuulostaisi jo ihan typerältä ja kirjoittaisin vähintäänkin uuden version.



Mutta sitten taas miten kirje on voinut unohtuakaan, kun kuitenkin samassa laatikossa oli esim. lähivuosina kirjoitettu testamentti. Pakostihan se on osunut silmiin sieltä.

Kuulostaa minusta siltä, että kirjoittaja on toivonut sen löytyvän kuolemansa jälkeen (koska on samassa laatikossa tuoreen testamentin kanssa). Varmaan, jos olisi halunnut salata, olisi joko hävittänyt tai piilottanut paikkaan, jonka perusteella löytäjä olisi voinut pitää kirjettä " salaisena" .



P. s. Kerrothan sitten meillekin mitä siinä oli ;)