** Marraskuisten alkuviikko **

Heips!

Meille syntyi (ihan itse, ilman käynnistystä, ihme kyllä) perjantai-aamuna 23.11. klo 10.05 ei ihan niin kamalan pikkuinen poika. Mitat 4,465kg ja 54 senttiä ja pää 35,5. Soma ja sisarustensa oloinen. Kotiin päästiin eilen. Kotiolo on alkanut ihan mallikkaasti. Ja ihan myytyjä ollaan, taas kerran.



En tiedä paljonko tänne ehdin kirjoittelemaan, mutta luulenpa että jonkun verran kuitenkin ja luen ainakin muitten juttuja kunhan aikaa on.



Kommentoinpa vielä tuohon rintakumiasiaan, kun olen siitäkin ehtinyt esikoisen kanssa kerätä kokemusta: Rintakumista päästiin irti vaan yksinkertaisesti sisukkaalla harjoittelulla. Siis eli niin, että imetin aluksi kumin kanssa pikkuisen, sitten kun homma oli hyvin vauhdissa, livautin kumin pois ja tarjosin tissin paljaaltaan tilalle. Helppo nakki opettelu ei ollut, mutta kannatti kyllä. Harjoittelu ja onnistuminen olivat varmimpia yöllä, kun vauva oli puoliunessa syömässä eikä niin virkkuna seuraillut, mitä tapahtui.



Kirjottelen lyhykäisen synnärikertomuksen synnytyspuolelle nyt saman tien, jos täällä pysyy rauha maassa.



A-K , 3pv

Olen yrittänyt päästä rintakumista eroon just samalla taktiikalla kuin Aarni-Kekkokin. Eli ensin pikku hetki kumin kanssa (tai kunnes maito alkaa herua kunnolla/suihkuta) ja sitten äkkiä kumi pois. Sisukkuutta tää kyllä vaatii, sillä ainakin meillä takapakkeja tulee ja välillä tuntuu, ettei vauva ikinä opi imemään ilman kumia. Nyt meillä on se tilanne, että vauva imee oikeasta rinnasta ilman kumia mutta jos laitan vasemman rinnan paljaana suuhun, vauva kyllä imaisee aina kerrallaan pari kertaa mutta sitten päästää nännin pois suusta. Kannattaa kans kokeilla imetystä ilman kumia sekä makuullaan että istualtaan. Olin itse ihan yllättynyt, että vauva suostui syömään paljasta oikeaa rintaa suht helposti juuri makuuasennossa imettäessä.



Juu ei taas viime yönä auttanut, että annoin pullosta rintamaitoa ennen iltaunille menoa. Neiti söi taas 2 h välein. Välillä oon kyllä ihan täynnä tätä imetystä ja tekis mieli heittää hanskat tiskiin, mutta toisaalta on tää omalla tavallaan aika helppoa ja onhan rintamaito kuitenkin niin hyvää ravintoa.



Syökös teidän vauvat muuten jo tuttia? Meidän typylle ollaan sitä kyllä tarjottu mutta ei suostu sitä syömään. En millään muista esikoisesta, että missä vaiheessa se sitä alkoi syödä.



tosca ja pikku neiti 3,5 vkoa

Meillä myös aloitettiin jo sairaalassa rintakumin käyttö kun poju ei jaksanut nännistä syödä. Kotona samalla tavalla jatkettiin, mutta itse en rintakumista tykkää kun se aina lentelee pitkin lattioita ja saa sit muutenkin koko ajan huolehtia et se on pestynä ennen kun taas nälkä iskee. Ja täydet/kovat rinnanpäät myös meillä ongelmana niin sisko anto vinkin et kun syönti alkaa niin muutamalla vedolla lypsää sormin nänninpäätä tyhjäksi ja sit nänni litistettynä vauvan suuhun niin ottaa kyllä jossakin vaiheessa ilman kumiakin nännistä kiinni. Kärsivällisyyttä tosin vaatii, ja meilläkin poju vetäs aina pari imasua ja hermostu, mutta muutamien taistelujen jälkeen hyväksy rinnan ja nyt syödäänkin jo ilman rintakumeja. Tosin kyllä joskus yösyönnillä ei unenpöppörössä ota nänniä ilman kumia niin pidän sen varuulta yösyönneillä lähettyvillä ettei sitten herää ihan kokonaan suutuksissaan.



Nyt täytyy taas mennä! =)=)

Kiva kuulla marrasmasuista! Meillä siis tyttö, 24.10 3190kg 48.5cm. Tuossa oli juuri 1kk (!!! jestas et aika menee nopsasti!!!)neuvola ja neiti oli jo 4kg ja 52.5cm... Ääh, kohta se jo kävelee =).



Meillä läväytellään jo hymyjä, enimmäkseen vielä äidille. Isoveljen touhuja pikkuneiti yrittää seurata innolla, pää tosin ei vielä pysy perässä. Sairaalasta asti jo yrittäny kannatella päätään, nyt tykkää jo paljon kulkea olkapäällä kun jaksaa pitää päätä kohtuu pitkiä aikoja pystyssä.



Meillä menossa jo eka korvatulehdus =(. Kovin koitin vieraita vältellä, mutta isoveli toi flunssan kerhosta. Ja totta kai vauvakin sen sai. Nuhan kanssa oli huutoa monta päivää (yöt meillä onneksi nukuttu alusta asti ilman valvomisia) mutta antibiootti kai alkaa jo auttaa kun nti jo iloisemmalla tuulella.



Noihin imetysjuttuihin en oikein osaa ottaa kantaa kun meillä pullovauva. Muita pullovauveleita ei vielä ole tainnut ilmaantua...



Hyviä vointeja kaikille ja toivottavasti muiden vauvelit pysyvät terveenä!! Kirjotan aina kun ehdin...



Eppuliina ja pikkunti 1kk

Meillä siis poika syntyi suunnitellulla sektiolla 8.11. Paino oli 3100 ja pituus 50cm. Ihana pikkuinen onkin.



Meillä imetys menee tosi hyvin. Poika osaa juoda kunnon otteella ja rinnatkin ovat säilyneet ehjinä toisin kuin esikoisen kanssa, kun päät meni niin rikki että vuotivat välillä verta. Pelkäsinkin imetyksessä juuri sitä, että taas saa olla rasvaamassa rintoja ja lypsämässä pulloon, kun sattuu niin vietävästi. Ehkä ovat nyt niin karaistuneet tai jotain, kun tällä kertaa sujuu helpommin.



Meilläkin poju syö iltaisin enemmän. Eilen oli huippuilta, sillä oli rinnalla käytännössä 19-24. Aina kun laski vaikka vaan syliin niin taas alkoi rinnan hamuaminen. Muina iltoina hän on rauhoittunut nätisti rintojen väliin, kun saa kuunnella sydänääniä. Ajattelen, että taisi tulla tiheän imun kausi. Niitähän on aina vähän väliä. Yön kyllä nukkui hyvin. Ekalla rupeamalla 4-5 tuntia ja taas sen jälkeen 3 tuntia. Monina öinä pääsemme 5 tunnin yöuniin ja se tuntuu ihanalta.



Meillä mies aloitti työt tällä viikolla oltuaan pari viikkoa kotona. Tuntuu tylsältä, mutta minkäs teet. Harmittavaa on eniten se, että leikkaushaavan takia eivät neuvolassa suositelleet edes vaunuilemaan lähtemistä, meillä kun on ylämäkeä paljon ympäristössä. Kuormittaisi kuulemma haavaa. Onneksi tulee tänäänkin ystäviä käymään, niin en ehdi niin paljon kaivata ulkoilmaa.



Oletteko varanneet jo ristiäisiä, tai onko jollain jo ollut? Me varasimme tammikuun alkuun papin ja kummitkin on jo pyydetty. Pojan nimi on ollut jo kuukausia ja nimeltä häntä jo kutsummekin. Joko teillä muilla on tekonimen jälkeen otettu käyttöön oikea nimi?



T: Rila ja Eliel (ent. hippu)

Minäkin ottaisin vinkkiä, miten antaa tuttia vauvalle. Olen yrittänyt antaa, mutta ei huoli ollenkaan. Esikoiselle olin monta kuukautta rintoineni huvituttina, joten ajattelin, että tälle vois edes yrittää hätätapauksia varten tutinkin imemistä, mutta kun ei huoli niin ei huoli.



Ja kurjaa Eppuliina se korvatulehdus. Toivottavasti tämä jää ainoaksenne! Ja toivottavasti myös Amariian eppari paranee. Oma leikkaushaava parantunut ihan hyvin, kosketusarka masu kyllä vielä on ja varoa pitää. Mutta eiköhän se tästä.

Tulin ihan tohkeissani tänne heti synnytyslaitokselta tullessani ja pöh täällä pyöri vaan niitä vanhoja marraskuisia eli 2006 vuosikertaa. Kaipa kohta tajuavat poistua. ;-)



Imetyksestä: En ole mikään imetysfanaatikko, mutta 1v8kk imettäneenä voin jotain kokemuksia jakaa. Tuo 2h välein yöllä imettäminen on ihan normaalia. 1h välein imettäminen on ihan normaalia. Imetys kannattaa vaikka se vähän tuntuukin raskaalta. Hyvistä puolista kaikki valveutuneet äidit kyllä tietävät, niitä tässä on turha kerrata. Minä olen imettänyt ympäri vuorokaudet 2-3h välein ja välillä yhtäkyytiä pitkiäkin aikoja. Edelleen olen suht täysjärkinen, eli ei siihen kuolee vaikka välillä väsyttääkin. Eikä se tarkoita, että maitoa ei ole riittävästi. Yleensä maitoa riittää vaikka tankkausta on aika tiheäänkin. Tsemppiä!



Rintakumia käytin aluksi esikoisella, koska rinnan päät meni niin rikki. Niistä pääsin eroon kun nännit alkoivat kestää paremmin. Eli hieman eri tilanne kuin jollakin aikaisemmin kirjoittaneella.



Tuttia ajattelin myös alkaa käyttämään, mutta ei vielä ole kovin hyvää menestystä. Taitaa olla liian fiksu tyttö kun tajuaa, ettei siitä mitään tule. ;-) Esikoinen ei huolinut pulloa tai tuttia ja se oli aika kahlitsevaa. Mutta kyllä senkin kesti!



Meillä on oma nimi käytössä jo, oli heti alusta asti. Toista nimeä vielä arvotaan. Esikoisestakin alettiin heti laitoksella käyttää oikeaa nimeään. Tuntuisi minusta aika tyhmältä kutsua tuota kääröä joksikin muuksi ja sitten vaihtaa kesken matkaa. Esikoisellekin on selvempää kun vauvalla on nimi heti alkuunsa. Sitten pääsee myös arvailuista ja sukulaisten " hyvistä" ideoista kuin koira veräjästä kun nimi kerran tytöllä jo on!



tytttö synt. 14.11.

juu eli meille tosiaan syntyi poika 9.11 kahden päivän käynnistelyjen tuloksena mitoin 2850g, 46cm ja pipo 32,5, eli ei mkään kovin suuri tulokas mutta oikein sopivan kokonen.



tossa oli keskustelua rintakumista, meillä otettiin se jo salissa käyttöön kun poitsu ei suostunu imeen ja sillä jatkettiin sitten osastollakin kunnes huomattiin että poika ei saa tarpeeks ruokaa ja paino tippui alle salitun rajan, joten sanoin kätilölle että lypsän ja annan pullosta ja johan rupes poitsu syömään. Selvisi sitten syykin siihen minkä takia ukko ei syöny, tulehdusarvot oli koholla ja lääkäri sano et tulehdus taitaa olla keuhkoissa lapsiveden takia (mitä meillä sitten synnytykseen mennessä ei ollu enää ollenkaan) joten pikkunen ei jaksanu imee kun piti parantaa itsensä.



Nyt ollaan jatkettu pulloruokintaa kotona ja olen lypsäny omaa maitoo, nauroinki miehelle et musta tuli lehmä kun saan olla kokoajan lypsettävänä :) Toki olen antanu välillä kumin avulla rintaa mutta se tuntuu olevan lähinnä tutti kun ruokinta väline.



Meidän poika tuntuu syövän kuin hevonen, roukinnoilla on 2h väliä ja annokset vaihtelee 80ml-100ml välillä.

Osaakos kukaan sanoo mikä on se 2,5 viikkosen " normaali" ruokamäärä kun tuntuu aikas isolta toi meijän määrä tolla ruokavälillä?

Sairaalas sanottiin et kun " pitäis" syödä 40ml kerralla niin jos tolla meijän välillä syö niin riittää kerta-annokseks 20ml, tiedäs sitten.

Pääasia että ruoka maistuu ja painoo tulee, nyt oli perjantaina jo 2870g eli yli syntymäpainon kun pahimmillaan se oli 2640g ja kotiintulo päivänä se oli 2700g.



Muuten meillä on menny oikeestaan paremmin kuin hyvin ukon kanssa, ei turhista rutise ja yhen yön ollaan valvottu ilmavaivojen takia mutta nekin loppu kun vaihdoin ainun tuttipullosta aventin tuttipulloon (suosittelen jos on ilmavaivoja tai jos vauva on laiska imeenkun siinä joutuu tekeen töitä et se maito tulee sielt ni siin oppii, ainakin meillä).



Nyt täytyy mennä tiskaan ennen kun tuhisija herää :) Enään ei pysty kuvitteleen elämää ilman tuota suloista nyyttiä,itku tulee vähän väliä kun sitä kattelee :)



Hyvät tiistait marrasmammoille ja heidän duloisille nyyteille



möhö ja poitsu 2vko4pvä

Yritän minäkin ehtiä mukaan kirjoittelemaan vaikka jo mieli halajaa päiväunille...

Meille syntyi siis poika 14.11. Paino 3395g ja pituus 51cm. Poitsu on just päiväunilla ja sinne minäkin aion suunnistaa...jospa tänään kokeilis ekan kerran lähteä vaunulenkille.



dragondream

Jäi eilen synnärikertomus vielä kirjoittamatta, kun joku vilpitön perheenjäsen (ehkä 2v.) poisti sen just kun mä sain sen valmiiks. Uus yritys kohta.

Tutin syöttämisestä oli eilen kyselty. Meillä kaikki ovat tuttia syöneet, mitä olen pitänyt arkea helpottavana asiana. Imetystä sen en ole koskaan kokenut haitanneen (kaikkia vauvoja on imetetty semmoinen suunnilleen vuosi). Tuttia olen alkanut tarjota ei-nälkäiselle vauvalle imemisen tarpeeseen viimeistään ensi viikkoina kotona. Joku lapsista ei ole heti " osannut" sitä pitää suussa, mutta kaikki ovat oppineet kyllä muutamassa viikossa. Kaksi lapsistamme (keskimmäinen ja nyt tämä neljäs) ovat saaneet tutin jo laitoksella ekana elinpäivänään, koska imuhalut ovat olleet ihan mahtavat alusta asti, ja huvituttina olemista on ollut heti alusta asti. Nyt tulivat ihan tarjoamaan tuttia, kun olin tuntitolkulla imetellyt ja yhä vaan nyrkki haketui suuhun tauotta.



Imetyksestä sanoisin, että sitkeys kyllä kannattaa tässä alussa, vaikka homma olisi melkoista suttaamistakin ja tuntuisi, että heräillä saa jatkuvasti. Helpottaa pian ja alkaa sujua itsellään. Ja on ainakin mun mielestä pidemmän päälle helpompaa kuin pullojen kanssa puuhaaminen. Mä pulloilin esikoisen kanssa kun se pääsi teholta aikanaan puolikuntoisena, eikä vielä jaksanut ja osannut imeä rintaa. Mä koin pullojen laittelun varsinkin yöaikaan väsyttävämpänä kuin imettämisen. Onneksi poika oppi vahvistuessaan pikkuhiljaa rinnalle (ensin kumin kanss, sitten ilman) ja arki helpotti.

Mutta tämän ei ollut tarkoitus olla mikään saarna imettämisen ainoasta oikeasta totuudesta ja ihanuudesta - mä inhoan niitä, jotka yksisilmäisesti pitävät sitä kantaa ainoana oikeana. Yhdelle joku tapa on paras, toiselle toinen.

Heräilemään joutuu kuitenkin joka tapauksessa välilä allekin parin tunnin välein. Ihan sma mistä syöttä ja miten - se kuuluu vauvan luonteeseen. Ja jonain yönä sitten taas nukutaan...

A-K

Jees, tässä tämä arki menee kahden lapsen kanssa. Hitusen on ollut totuttelemista meillä ja esikoisella, mutta jälkimmäinen (1 v. 9 kk) ei ole onneksi osoittanut vauvaa kohtaan mustasukkaisuutta. Joku taisi aikaisemmin kirjoitellakin, että vanhemmille sen sijaan kiukutellaan huolella :). Onhan se esikoiselle iso elämänmuutos kun kuopus saapuu taloon.



Poika syö öin ja päivin noin 2-3 tunnin välein, mitä pidän vähintäänkin kohtuullisena. Valitettavasti en nytkään pysty täysimetykseen, hyvästä yrityksestä huolimatta. Rintaa toki annan aina ensimmäisenä, sen jälkeen pullosta korviketta. Minä myös liputan Aventin tuotteiden puolesta, niitä mulla on melkoinen arsenaali pumpusta lähtien. Viimeisimpänä hankintana se mikrosteriloija, pikkasen luxusta kun ei tarvitse kuin sijoitella pullot vehkeeseen, kaataa pari desiä vettä sekaan ja mikroon kuudeksi minuutiksi. Hyvä vaihtoehto viiden litran kattilan ja kiehuvan veden kanssa suhaamiselle...



Jouduin laitoksella turvautumaan rintakumiin. Imetin ihan hulluna ja toiseen nänniin repesi palkeenkieli. Jessus se teki kipeää. Huomasin repeämän kun poika ryhtyi oksentamaan verta. Olin jonkin aikaa yhden rinnan varassa, kunnes se kipeä sieti lypsämistä eikä enää vuotanut pahasti.



Ai niin, niistä maitomääristä -poika syö kerrallaan noin 80 ml plus mun tissimaito.



Esikoinen tyhjentää mun DVD-hyllyä, menen hätiin ->



KL.

Meille siis synty viikoilla 40+2 pieni tummatukkainen peikkotyttö. Aivan valloittava vauva :) Tyttö siis synty 20.11. klo 12.46 Naistenklinikalla ku Jorviin ei vielä sillon päässy ku tuli lähdön aika synnyttämään. Mitat oli 49cm, 3024g ja hattu 33,8cm. Itellä oli heti tosi hyvä olo synnytyksen jälkeen vaikka kivut oli ennen ponnistusvaihetta ja sen aikana (n.30min) tosi kovat. Ikävää oli et sain jonku tulehduksen, ilmeisesti kohtutulehduksen ku kohtuu aristi, ja olin 2 pv antibiottitiputuksessa osastolla enkä päässy kotiin sinä päivänä ku piti. Toisaalta tuli keskityttyä uuteen vauvaan ihan täysillä ku täällä kotona käy aina hulina. Tosin tytöt on nyt kerhossa ja mies asioillaan eli kahestaan ollaan vauvan kaa :)



Rintakumista oli juteltu: Mä käytin sekä esikoisella et keskimmäisellä rintakumia. Nyt en joutunu ottaa sitä ensin käyttöön ollenkaan mut viime yönä oli sen verran kipakkaa huutoa ja hyvän imuotteen ettimistä et päätin sitä taas kokeilla tohon toiseen rintaan joka ns. huonompi malliltaan. Tyttö saiki sit paremmin maitoa. En aio käyttää rintakumia päivisin ku imetys onnistuu ihan hyvin ilmanki mut yöks varaan sen viereen.



Meillä mies on tän viikon isyyslomalla ja jättää sen yhen viikon ja päivän ens vuoteen. Oon ite ens viikolla jo niin hyvässä kunnossa et voin hoitaa taas tyttöjen kerhoon viennit, kaupassa käynnit yms.



Me ei olla viel mietitty päivää millon pidetään ristiäiset. Nimi on nyt päätetty, mut toinen ja kolmas nimi vaatii viel mietintää. Me ei olla keksitty ketä haluttais kummeiks ku ekalla on mun veli ja sen vaimo sekä miehen veli. Tokalla on miehen sisko, mun veli uudestaan sekä mun hyvä ystävä. Ketä kummaa me voitas pyytää kolmannelle? Haluttais et on sellanen läheinen ihminen jonka kaa ollaan paljon tekemisissä. vaikeeta...



Vauva on syöny tuttia: toisinaan huolii kunnolla mut toisinaan lutkuttaa hetken ja sylkee pois. Katotaan tuleeko samanlainen tuttifriikki ku isosiskoistaan ;)



Meillä on isosiskot ottanu vauvan ihanasti vastaan ja tuntuu kumpiki olevan onnellinen uudesta tulokkaasta! Ihana katelle miten kaikki kolme tyttöä voiki olla niin erilaisia ja niin sulosia :)



Tarald ja tiitiäinen ikää 1 viikko

Kiva, kiva :)

Nimista on taalla ollut puhetta. Meilla on nimea kaytetty jo heti syntymasta saakka, mutta se toki pidettiin salassa viela raskausaikana. Monet takalaiset kylla melkein loukkaantuivat kun en suostunut etukateen kertomaan nimea ja stoori vaihtuikin pian siihen, etta paatamme nimen sitten synnarilla. Ristiaiset pidamme varmaankin vasta sitten kun tulemme jossain vaiheessa kaymaan Suomessa, saavatpahan sitten innokkaat isovanhemmat jarkkailla.



Tutistakin oli juttua. Meidan pikkuneidilla on tosi kova imemistarve ja olen koittanut tarjota tuttia, mutta ei todellakaan kelpaa. Esikoinen ei sita koskaan syonyt ja olihan se helppoa, kun ei tarvinut siita tai pullosta koskaan vieroittaa. Tyton kanssa jatan varmaankin kanssa tutin pois, mutta pulloa saa kylla luvan oppia syomaan etta tama mammakin paasee joskus tekemaan jotain itsekseen. Ne 10kk esikoisen kanssa olivat aika sitovat, vaikka tuolloin ihan mielellani koko ajan imetinkin.



Meilla taas hieman rikkinainen yo takana. Neidilla on ilmavaivat ja laheisyyden tarve niin kovat, etta aidin kainalossa nukuttaisiin kaikista mieluiten. Kello 2 yolla sitten luovutin ja otin tyton kainaloon, missa vetaisikin neljan tunnin uniputken. Oli viela kaantynyt vahingossa mahalleen nukkumaan ja tietenkin oli siihen tyytyvainen. (Itse haluaisin tyton nukkuvan omassa sangyssaan kun on niin kovaaaninen ja mina herkkauninen.) Nyt laitoin paivaunille omaan sankyynsa kapaloituna ja siihen jai tyytyvaisena... jospas taas testaamme sita kapaloa ensi yona, vaikka viime yona se aiheuttikin raivarit. Nyt sain kuitenkin otettua pienet paivaunet, joten kylla tama tasta.



Selva, kohta on meilla lahto lastenlaakaritarkastukselle. Mukavaa alkuviikkoa!



Skusku & tytto 2,5vk

Eilen oltiin poitsun kanssa neuvolassa ja kovasti oli poika kasvanu, nyt paino oli 3140g ja pituuta 52cm eli perjantaista painoa oli tullu melki 300g ja pituutta 3 viikossa huimat 6cm, poitsu päätti että ei hänestä pientä jää :) muutenki kaikki oli hyvin.



Meillä on ruvettu jo kovasti touhuaan, isin mahan pällä apinoidaan oikein kunnolla ja koitetaan ryömiä eteenpäin ja päätä pidetään ylhäälä jo kunnolla ja jätkällä ikää kolme viikkoo, oon sanonukki et kai se koht jo kävelee (toivottavasti pysyis ny hetken paikallaan) :)



Nyt meidän nyytti nukkuu " ekoja" päikkäreitä pihalla kun oon niin hyvä ilma, tähän asti ollaan oltu pihalla vaan ku ollaan käyty lenkillä mut nyt ajatteli et saan siivottua kunnolla jos herra suvaitsee hetken köllötellä.



Syömistahti on taas tiheentyny, nyt ei meinaa riittää enään se pari tuntia joten yöunet on ollu kovin vähäsiä ja sen kyllä huomaa, hyvä kun kohta muistaa enään omaa nimeensä ja osaa puhua, mutta kohta varmaan helpottaa jos rupeis nukkuun pidempiä välejä.



eipä taas muuta kun hyvät loppuviikot kaikkille



möhö ja poika 2vko6pvä

Tarald: Oikeen paljon onnea peikkotytön syntymän johdosta!!!!:)



Meillä kans tyttö ei huoli millään tuttia...:/

Illat sitten roikkuu tissillä noin puolen tunnin välein klo:20-24

nooh....

Onkos muiden vauvelit illalla jotenkin levottomia??

Päivällä nukkuu todella hyvin ja ei näytä olevan masuvaivojakaan, mutta illalla kitisee, enkä ole vielä ihan selvittänyt, että johtuuko mahakivuista vai siitä että haluaa tissille...

Tänään pitäisi sitten d-vitamiinitkin aloitella...

Mukavaa loppuviikkoa kaikille marraskuisille!:)



-Marika ja Mira

terve kaikille ja paljon onnea vauvansa saaneille!



Meillä kans vatsa vaivaa:( Ensin sitä oli vaan iltasin, nyt siirtynyt myös öihin ja päiviin.. Jos tätä pitkään jatkuu alkaa tämä mamma olla aika väsynt. Nytkin tahtoo roikkua rinnalla vartin välein, muuten alkaa kitinä. Neuvolassa sanoivat ettei tuttia vaan aina rintaa kun tahtoo, yritetään nyt sit tätä. Painokaan ei oo noussut viikkoon, rupee huolestuttamaan. Neuvolassa sanoivat kyllä että turha huolestua, mutta antoivat kuitenkin maanantaille uuden ajan. Harmittaa vaan kun alku sujui niin hyvin!

Minni on nyt siis 12 päivää ja äiti vähän enemmän:)

Mitenkä te muut rintaruokkijat syötätte pienokaisenne yöllä??

Meillä myös nuo yösyöntivälit lyhentyneet, ja poika yöllä kitisee ja rauhoittuu oikeastaan vain rinnalle. Tuttia syö myös mutta joskus kun hoksaa ettei se anna maitoa niin rinnalle on päästävä. Kuitenkaan nälästä ei voi olla aina kyse koska imasee tissiä pari kertaa ja sit tyytyy vain huvituttina pitämään.

No mutta kysymys oli lähinnä sellanen että jos syötätte sängyssä ja nukahdatte niin entäs sit röyhtäilyt ja pukluvaara?? Meillä poju röyhtäsee tosi huonosti ja jos puklaa niin se tulee vasta joskus puolenkin tunnin päästä syömisestä.. huolettaa koska muutamana yönä olen nukahtanut poju rinnalla.. Pelottaa et sitten tukehtuu pukluunsa..

Vaihattekos yösyönneillä vaippaa? Ite olen vaihtanut jos kuulen että tulee kakka tai haisee,en siis ihan joka yösyönti.

Miten siis nuo yösyönnit muilla?? Ensimmäisen kanssa sitä tulee kaikee tuumailtua..=)

Tänään käytiin jo kylässä eka kertaa ja aukaisemassa poijalle oma tili pankkiin.



Rintakumi: Käytän vain toisessa tississä ja vain sen aikaa, että pahin imuteho on mennyt niin sitten ei revi haavaa auki. Rinnat ovat nyt eri kokoiset kun toista ei ole voinut kunnolla käyttää...



Yösyönnit/syönnit: poika syö noin 150ml maksimissaan, mutta ei kerralla. Aina on hieman taukoa. Nukkuu sitten tosi hyvin, saattaa jopa parhaillaan 5 tuntia. Illalla olen antanut nannia lisänä niin ei syö niin kauheasti yöllä. Ennen lisäruokaa poika saattoi syödä jopa pari tuntia tissiä ja sittenkin halusi lisää. Yöllä on ei tarvii antaa lisäruokaa, tissi riittää ihan hyvin.



Miten pitkään teillä on ollut jälkivuotoa? Mulla on nyt kolme viikkoa synnytyksestä ja vieläkin tulee välillä rusehtavaa vuotoa vähän. Vois loppua jo...



Pitää tehdä kotihommia, kun nyt on kädet vapaana....



-tulppa ja poika 22 päivää-

Meilla tama tytto on myoskin kova puklailemaan, asia jota esikoisen kanssa ei koskaan tarvinnut miettia. Asia on minullekin siis uusi :) Kapalointi on meilla auttanut hurjasti siihen, etta nukutaan pidempia jaksoja. Viime yona nukuttiin pari pidempaa jaksoa, mutta kolmelta yolla ei tullut kunnon royhtaisya ja tuntia myohemmin tytto herasi masuvaivoihin. Puklut olivat lennelleet ja tytto tietenkin herannyt. Siina kestikin sitten tunnin-pari ennenkuin nukuimme viela vahan. Laakari sanoi minulle, etta lapsen voi pistaa vaikka vauvatuoliin paa koholle silloin jos ei ole tullut royhtaisya. Silloin puklut pysyvat alhaalla. Yolla ei tuota ole kuitenkaan oikein ole osannut tehda.



Perusimetykset (puolelta oin ja kahden-kolmen aikaan) teen yolla istualtaan juuri royhtaisyjen takia, mutta aikaisin aamulla tytto usein imee makuultaan. Yleensa keskeytan imetyksen jossain vaiheessa, nousemme ylos royhtaisemaan ja sitten imetys jatkuu kunnes molemmat nukahdamme. Kerran olen herannyt puklulammikossa, mutta tytolla ei ollut muuta hataa kuin marat vaatteet.



Enpas siis tieda, miten asian voisi ratkaista, mutta meilla siis sama tilanne. Jos puklailu pahenee, olen harkinnut patjan paan nostamista hieman. Katsotaan, miten kay :)



Skusku & tytto 3vk.