*** Joulukuisten keskiviikko***
Kommentit (32)
Täällä onkin ollut todella tiivistä jutustelua alkuviikko. Joka päivälle on ollu pitkä pino. kaikkihan me kovasti jo odotellaan nyyttejä syliin ;)
Miehen kimppakyytiläinen sai maanantaina pojan. Suunniteltu sectio. Mies oli vaan tuumannu leikkauksen jälkeen, jotta saako hän mennä ulos haukkaamaan happea, kun oli katsonut toimenpiteen katossa roikkuvan rosterilampun kautta..
Meillä vietettiin pojan 2v synttäreitä ja lauantaina. Ja mun piti käydä synnärillä tarkistuksessa, kun normaalisti niin liikkuva vauva ei liikkunut lauantaiaamuna yhtään. Soittelin synnärille ja kävin tarkastuksessa. Onneksi kuitenkin kaikki oli hyvin!
MARIADEE; nappasin maanantain pinosta tekstiäsi noista sokeriarvoista, kun olen ihan samassa tilanteessa, että vauva oli 34+4 3,1kg ja sokeriarvot on heitelly mitä sattuu.
Oikeastaan viime ja tän viikon olen nyt sitten ollut tiukkana ja mitannut 8krt/pvä verensokerin. Kaikki muut arvot ovat pysyneet rajojen alla, eli ennen ateriaa alle 5,7 ja aterian jälkeen 2h alle 7,8, paitsi aamun arvot, jotka ovat koko ajan 6 ja yli.
Kävin eilen diabeteshoitajalla ja lääkärillä, mutta heidän mielestään ei ole syytä aloittaa insuliinia, mikäli arvot pysyvät ruokavaliolla näin hyvinä. Jos saisin insuliinin, se olis yöksi laitettava insuliini ja siinä olisi vaarana, että yön aikana laskisi liikaa verensokeri. Ja se olisi ihan minimimäärä minkä saisin. Joten viikon päästä uudestaan hoitajan luo ja siihen saakka taas mitataan 8krt/pvä sokerit. Pitkäaikaissokeri oli 6,1. Saa olla max 6.
Ens viikon tiistaina sisäpoli ja perjantiana äitipoli. saa juosta siellä jatkuvasti ja maksaa polimaksukin joka käynnistä..
Neuvolassa mitattiin sf-mitta, joka oli 35+1 37cm ! Huh, ei ihme, että olo on ISO! Eilen just kävi ystävät pojan synttäreillä ja pyysin ystävääni katsomaan hänen vanhaa äitiyskorttiaan, että mikä hänellä on ollut sf-mitta aikoinaan, hänellä kun on kaksoset -02, jotka syntyivät rv 35.
Isyyden tunnustamisestakin puhuttiin eilen. Me kans oltiin esikoisen kanssa isyyden tunnustuksessa. Nyt kun ollaan naimisissa, ei ole sitä enää.
Ja ristiäisistä sen verran, että esikoinen ristittiin 28.1, joten lähelle menee tämänkin ristiäiset sitä päivää ;)
ei muutaku hyvät päivän jatkot joulukuisille !
-marica77 ja maha 35+3
Aamulla kuuden maissa heräsin siihen että perhanan hikka tuntu ylävatsalla!! Heti tuli sellanen olo että no niin, se on nyt menny ja kääntyny!! Hikka loppu jokseenki samantein ja en saanu heti unta ja päätin vähän tökkiä toista hereille jos vaikka ne liikkeet paljastais että miten siellä ollaan..no tuopa ei sitten reagoikkaan mitenkään!! Aikani hytkytin ja hötkötin ja alko jo itku tulla ja paniikki iskeä!! Soitin äkkiä miehelle ja pyysin tulemaan takasin kotiin (oli kävelemässä bussipysäkille noin 25min matkan päähän kun haettiin hänet eilen töistä ja autonsa jäi sinne) Oli kuulemma noin puolesta minuutista kiinni ettei istunu siellä bussissa. Jäin sitten odottelemaan miestä kotiin takasin ja keksin että meillä on suklaata ja nappasin yhden sellasen jos vaikka auttas. Yks hentonen muksahdus tuntu siinä vaiheessa kun miehen lamppu näky ikkunassa. Hän toi mulle sit jäätelöä ja saatiin pikkanen ees jotenki hereillä mut vieläkin on vähän epävarma olo. Onneks ihan kohta on neuvola ja pääse sinne. Lähden sitten sieltä äippäpolille jos meinataan ettei kaikki hyvin. Jos ei olis neuvolaa niin menisin varmaan syoraan varmuudeks käymään. Toivottavasti ei oo nyt kovin suuri virhe kun ei heti mene..mut on tuo liikkunu kumminkin sen jälkeen!!
Mahaa supistelee nyt aika paljon ja napakoimpia kuin ennen, ei nyt vielä niitä tosi kivuliaita mutta ihan tuntuvia kumminkin. Ehkä tääkin on sitä tyyntä myrskyn edellä...jos paino vielä on tippunu neuvolassa ni se on siinä (näin mulle on molemmilla kerroilla käyny).
Mut kyllä on ollu sellanen aamu ettei ihan heti toista samanlaista kaipaa perään..sais sen vauvan tohon kainaloon jo niin ei tarttis liikkeistä murehtiä tällä tavalla =/
Ja perkeleen peräpukamatki on ihan sikakipeet ja toinen inan vuotaakin =(
masu 38+5
Toivottavasti kaikki on hyvin masussa ja neuvolassa sydänäänet normaalit ja se, että vauva ei ole kääntynyt !
Tulehan kertomaan mitä siellä sanottiin !
kyl tää on yhtä kidutusta...mä mnukuin jpa pari tuntia viime yönä.eka ei uni tuu ja sit viime yönä olioudot kivut ja mietin jopa et lähenkö jo sairaalaan ku itku melkein tuli ku yritin nousta ja kääntyä.
kuuumia aaltoja koko ajan yöllä ja kuivuu suu ja tuntuu ettei henki kulje...sit pari kivuliaampaa supistusta tuli ja supituksia yleensäkkii tulee usein vaik ei nii kauheen kipeitä,mut välil maha koko ajan kovana.sit jalat ja kädet puutuu jos kylellää makaan ja ylä mahaan tai lähinnä kylkeen käy koskee jos asento huono ja plääh!vessaan nousin aina kaksin kerroin ja kyyneleet silmis vessaan kävelin ku taitaa liitoskivut taas takas tulla juilii niin maan p...tonne alas...
nyt litkin kahvia et heräis ja neiti kattoo lilliä ja ite piristyin hiukan ku neiti otti mua kädestä kii ja laulettii alku laulu äsken yhdes...ihania noi lilli elokuvat mitä pari tehty...
kyl nii toivois että pääsis jo synnyttämään...mut ei auta kuin vaan jaksaa... huomenna mul neuvola iltapäivästä...
manja ja tasan 37 jotai iloa=)
Hiukan kateellisena luen teidän viestejä, kun yhdellä sun toisella on jo synnytykseen viittaavia oireita. Mutta eipä ole mulla ei. Selkää on ruennu jo pitkän tauon jälkeen särkemään, mutta siinäpä se. Ja selkä on ollu kipee jostain 24+ viikolta lähtien..
Kävin eilen töissä (olen lastenhoitajana päiväkodissa) tekemässä 5 tunnin työpäivän ihan huvin vuoksi, kun siellä kova vatsatautiepidemia ja hoitajia sairaana. Voi että kun tuli ihana olo, kun lapset juoksee syliin ja halailee ja ovat niin innoissaan kun nähtiin. Kyllä oli viikon piristysruiske. Oon kuitenkin ollu äippälomalla jo puoltoistaviikkoo ja saikkarilla sitä ennen kolmisen viikkoo. Oli jännä miten 1-2 vuotiaat muistivat niinkin pitkän ajan jälkeen. Ajattelin että kun oikein muksujen kanssa vöyhötän niin sais masussa jotain aikaiseksi, mutta ei mitään. Illalla oli jalat vaan ihan puhki ja meikäläinen ihan väsy.
Mekin kävimme viimeksi siinä isyydentunnustamisessa. Mulla 40 kuume, jäi vähän huonot muistot =(. Onneksi ei enää tarvitse, kun menimme naimisiin esikon ollessa 1v.
Työkaverit eilen muuten sanoivat, että ethän sä ole kasvanut juuri ollenkaan viime näkemän (syyskuun 10.pvä), Maha on samankokoinen ja mihinkään ei ole tullut ylimääräistä.. Itestä tuntuu kyllä ihan muulta. On niin turbo olo, että huhhuh! Toki eihän maha ole ihan yhtä iso kuin ensimmäisessä raskaudessa (sf-mitat rv32 -5cm ja rv 35 -4cm), mutta kyllä se siitä vielä pullahtaa!!
Esikoinen oli ihana aamulla kun kahdeksan jälkeen tuli minua herättämään. Kysyi minulta, että " saako tulla viekkuun?" .. Ollaan opetettu sille, jos yöllä herää ja tulee meidän huoneeseen niin nukkuu lattialla olevalla patjalla. Kokeilu on kestänyt pari viikkoo ja yhtenä yönä on patjalle tullut.. On nimittäin nukkuessaan kova potkimaan ja pyörimään, että ajattelin vauvan parhaaksi jos imetän vauvaa vieressä tms.
Tulipahan löpinät. Mukavaa päivää kaikille!!
Janica ja nuppu 36+3
Huomannu olen, että liikkeet vähentyneet loppua kohti, mutta sehän kuuluu asiaan, ei enää mahdu myllertämään, toisaalta potkut sitten voimakkaampia.
Tasan ei käy nukkumisenkaan kanssa, aika monella tosiaan kurjia öitä, valvottaa ja pitää vessassa juosta. Itsellä aikaisemmin ollut vastaavia. Nyt sitten jatkuvasti nukuttaa. öisin nukun hurjan pitkiä, sikeitä unia, edes vessaan en herää. aamupäivisin tulee otettua ekat päikkärit (jus taas heräsin) ja iltapäivällä vielä lisää. Ennne oli ihan taattua, että jos ottaa päikkärit, ei saa ennen aamuyötä nukuttua. Nyt parit kunnon päikkärit ja silti alkaa kymmeneltä viimeistään sänky vetää magneetin lailla puoleensa. Ja edelleen väsyttää.
Lapsen nimeämisestä ja isyyden tunnustamisesta.... Nimi saadaan tosi pian kun ollaan väestörekisterissä. Jotkut juhlat pidän kyllä, monta eri vaihtoehtoa on pyörinyt päässä, voi olla, että siirrän vähän keväämmälle tai sitten en.... saas nähdä. Isyyden on mies joutunut kertaalleen tunnustamaan, ekan aikana ei oltu vielä naimisissa. Aika hassua, miten tavallaan joutuu vannomaan " kautta kiven ja kannon" :-D
Olen muutamalta kaverilta kuullut myös, että ovat tosi tiukkaan tentanneet kaikkea mahdollista intiimiä.... Nämä kylläkin tuolla pienillä paikkakunnilla
Närästys riivaaa, gaviscon pullo piti taas hakea apteekista. Mies tuumi, että onkohan enää terveellistä tuommoinen " ryypiskely" . Pakko kun niin polttaa kurkussa asti. Eräältä sukulaiselta sain vinkin laittaa pikkuisen soodaa vesitilkkaan ja juoda sen tai sitten perunajauhoja. Vois tänään koettaa, ei jaksaisi litkiä tuotakaan. ja renniet ei auta mitään.
P-M taas kertaalleen
Muutama viikko sitten oli galluppia mahan koosta, mittasin illalla uudelleen ja se on kutistunut sentillä (koetin äskön vielä uudelleen) eli on nyt 103 cm!!! Eikö sen pitäisi kasvaa? Saas nähdä mitä on sf-mitta tänään neuvolassa.
Ja seuraavaksi parin tunnin päästä käy matka naapurikuntaan terkkarille ja ultraan..eli valitettavasti se meitin terkkarikin oli enemmän sen kannalla että väärinpäin ollaan =(( Positiivista oli että sydänäänet oli tosi hyvät ja voimakkaat ja liikkeitä siinä pöydällä sateli ihan kiitettävästi!! Mut ne sydänäänet kyllä kuulu täällä ylhäällä ihan eri luokkaa kuin alhaalla ja sf-mitta oli nyt 40cm kun viikko sitten 37,5cm. Jos ultrassa todetaan olevan väärinpäin niin sit luultavasti Tyksiin aika piankin kun viikkoja kumminki jo nää 38+5.
Paino oli myös samassa eli mulla tyttöjen synnytykset ollu tosi lähellä kun näin on käyny ja herkuttelua en juurikaan ole vähentäny et siitä ei ole kyse. Hb olis noussu itekseen 135, paineet hyvät ja kerranki pissa puhdas!!
Väsy alkaa olee aika kova ja kyllä tuo pikkasen panee murehtimaan tuo mahdollinen väärä asento!! Mut iltapäivällä taas viisaampia...
viikot siis 38+5 (ja sori tää totaalinen oma napa...)
Mullakin on kohta neuvolareissu edessä... Kontrolloidaan sitä kasvua, toivon että kaikki on ok ja masu kasvanut!
Liikkeistä: Itse olen ollut ihmeissäni kun tämä vauva tuntuu niin rauhalliselta, varsinaista potkunyrkkeilyä kun ei juuri ole ollut. Vauveli lähinnä venyttelee jäseniään ja hikkailee. Muistan miten nuo edelliset on potkiskellu niin että ihan kipeetä on käyny ja jalka on työntyny kyljestä niin että välillä olin ihmeissään että yrittääkö pieni väärää kautta ulos :)
Mutta kaipa ne on niin erilaisia jo tässä vaiheessa nämä vauvelit että kukin tavallaan... Toivonkin kyllä että tulokas olisi synnyttyään yhtä rauhallinen, varmasti mustiskohtauksia ym. tulisi vähemmän.
Jops mutta nyt laittaa ipanoille vaatteita ku puoleks olis selvitttävä sinne nvlaan...
daisy82 rv 36+1
Täällä yö nukuttu myös aikas huonosti, vessaan piti nousta vähän väliä ja sitten ei enää uni tule hetkeen millään takaisin..kääntyminen on vaikeaa asentoja on vaikea löytää yms..argh!! Tää alkaa olemaan jo tylsää..onneksi saa nukkua päivällä.
Mahaa nippaili viime yönä monta kertaa ja nyt on taas sellanen painon tunne tossa mahalla..alaselkää myös juili jossain vaiheessa. Kovasti odottelen milloin pääsisi tositoimiin.
Huomenna neuvola taas tosta mun verenpaineesta kun se ei nyt meinaa laskea..saa nähdä mitä siellä sanotaan jos se on taas yhtä korkealla. Terkka sanoi että verenpainelääkityksen annosmäärää voidaan nostaa mutta syön jo nyt 3 tablettia päivässä.. Olisi ihanaa jos sanoisivat että käynnistellään. Eikös korkean verenpaineen takia ruveta joissain tapauksissa käynnistämään?
Jeps..pesukone on päällä ja nyt menen tiskaamaan. Moikkelis : )
sannis85 ja masuasukki 37+6
Aamulla nukuttiin hiukan pommiin ja ensimmäinen ajatus oli, etten kerkiä yhtään koneella istuu ennen koululle lähtöä...
Yö meni todella hyvin! En herännyt tietoisesti kertaakaan, liekö sitten syynä iltapalaksi syömäni big mac ateria vai vauvan mahdollinen laskeutuminen, nytkin on suht helppoa istua ja olla ja mikä parasta kääntyminen nukkuessa ei tuntunut miltään, havahduin ajatukseen, että ihan kun ei olis ees raskaana...Tosin tämä " kehuskelu" varmasti kostautuu mega säryillä ja kivuilla ;-)
Kaupassa on käyty ja illasta vielä pitää lähteä etsimään joitain puuttuvia juttuja, kolme yötä meidän häihin, kääk!!
Huomenna neuvolaa ja joka päivälle jotain, menee kyllä aika hurjaa vauhtia! Eilen illalla tajusin, että meillä voi olla vauva jo 2-3 viikon päästä tai sitten joskus, mutta muutama viikko tuntuu jo vähältä!!
Ponnari ja itu 36+5
Ponnarin viestin luettua iski kauhee himo. Harmi kun mäkki on kaukana. Pitänee tyytyä suklaaseen jota mennyt kohta puoli paketillista geishaa (semmonen iso joulupaketti).
Aamun olin esikoisen kanssa avoimessa päiväkodissa. Poika niin toivoi sinne pääsyä, että pakko se oli sinne lähteä kävelemään. Itse olin kyllä miettinyt etten jaksa enää tän mahan kanssa kävellä kummosia matkoja. Mutta kiva kun mentiin, nähtiin tuttujakin siellä. Itsellä alkaa pää seota kun ei ole ketään kavereita ja kaiket päivät vain yksin olen (siis toki lapsen kanssa, mutta ilman aikuista seuraa). Mitenköhän sitä jaksaa koko äippäloman... Pitää varmaan vaan jaksaa raahata kaksi lasta sinne avoimeen päiväkotiin niin saa itsekin vähän juttuseuraa.
Eilinen ilta oli muuten karmea, kertokaapa mitä tämä on! Tuonne nivusiin sattui niin etten tahtonut päästä kävelemään. Oikea jalka lähti kirjaimellisesti alta kun sille painoa laitoin ja kävely oli vain tuon oikean jalan raahaamista perässä. Loppuillan kävelin seiniä ja huonekaluja pitkin kun en jalkaa voinut liikuttaa. Kipu siis tuolla nivustaipeessa.
Saattoin johtua kun eilen kävelin pitkän matkan keskussairaalaan ja takaisin. Sen takia mietinkin että pitää vähän rajoittaa tuota kävelemistä. Ja enköhän taas mennyt ja kävellyt...
Entä ottaako ketään päähän? Siis sillä tavalla että olisi ikävä ja ilkeä läheisilleen vaikka ei haluaisi. Hermot on niin kireellä että huomaan vähän väliä nipottavani jostain tai sitten pinna menee ihan jostain pienestä asiasta ihan kokonaan. Vaikka miten koitan hillitä itseäni niin tuntuu että vähän väliä päässä napsahtaa jotain...
Pääsisipä synnyttämään...
Peppipiina + Titi-tassu 38+2
Kiva saada uusia mukaan näinkin viime metreillä ja vielä samalta seudulta (ite olen oulusta)..
Suht hyvin nukuttu yö takana, vessassa oon kyllä ravannu ihan urakalla mut uni on onneks aina tullu. Supistuksia tulee sillon tällön, välillä vähän kipakampiakin ja alamahaa ja selkää juilii inhottavasti. Limatulppaa en oo ainakaa havainnu. Mä sain hippuskainen myöskin näin viimesillä viikoilla riesaksi peräpukamat. Minkä nimistä voidetta hait apteekista? Pitäs käyä itelleki ostamassa jos ne ei synnytyksessä sitte nii pahana olis. Nyt on onneks maha toiminu paremmin ku joku aika sitte.
Kyllä tää yksinään kotona kökkiminen ja oottaminen on sitte tylsää, aika menis varmaa nopeempaa jos olis aiempia mukuloita. Mut mitä lukee teijän juttuja joilla on jo lapsia nii ei se kauheen helpolta kuulosta jaksaa ison mahan ja kaikkien vaivojen kanssa. Kaikki kunnioitus teille!
Joku mainitti että aika vähän on syntyny joulukuisille vielä vauvoja. Ite mietin ihan samaa jos vaikka vertaa marraskuisiin (lueskelen välillä heidänki juttuja) joista tosi moni sai nyyttinsä jo lokakuun puolella. Ei niitä taija enää ees hirveesti olla tuolla. Mut eiköhän ne meilläki aikanaan sieltä tule.. =)
Nyt muihin hommiin, hyvää keskiviikon jatkoa kaikille!!
jonskeli ja eemeli 38+1
MARICA77, kivaa että on muitakin joilla mammutti mahassa :)). Mulla oli tosiaan 34+2 painoarvio tasan 3kg ja nyt neuvolassa sf mitta oli 37cm ja mahan ympärys kun itse mittasin kevyet 118cm. Ja pituutta mulla on vaan 160cm eli oon kohta yhtä pyöreä kuin pitkäkin....
Onko sulle puhuttu mitään synnytysajankohdasta kun vauvanne on myös noin kookas jo? Mulla on tulossa sovittu sektio, joten ei sinänsä ole paniikkia suuresta koosta, mutta ihmettelen vaan miksi sektio pitää olla vasta 39+jotain vaikka vauva on hurjan iso ja tiedän(!) että laskettu aika on väärin, koska tiedän tällä kertaa tasan tarkkaa milloin ehkäisy " petti" . Eli käytännössä mut leikataan sovitusti vasta lasketun päivän jälkeen? Ja sinänsä mielenkiintoista että kaikki 3 aiempaa ovat syntyneet niin että esikoinen lähti syntymään 39+5, toinen syntyi 40+1, kolmas 38+6 eli miksi ihmeessä tämä jättiläinen pysyisi yli lasketun ajan masusa, eli tiedossa aika todennäköisesti kiireellinen sektio. Eikä siinäkään sinänsä mitään, niin tuo edellinenkin syntyi, 22t synnytyksen jälkeen kiireellisenä sektiolla mutta kun tällä kertaa supistuksia ei saisi olla eikä tulla koska kohtu on kovin ohut ja sektioarpi-kohta voi kuulema revetä. En ymmärrä mikä tässä on idea, pelottaakin oikeasti tuo homma. Majailen varmaan pari viikkoa ennen laskettua aikaa jo sairaalan kulmilla teltan kera...että pääsen nopeaan sairaalaan jos tarve vaatii!
Verenpaine on kotimittarilla onneksi laskenut, neuvolassa kunse oli 141/101 ja proteiinia pissassa, eli nyt seurataan jahka tästä vielä diabeteksen lisäksi raskausmyrkytys tulisi. Menen maanantaina uudelleen neuvolaan ellei kotimittari ennen sitä anna taas hurjia lukuja.
No, sentäs olen saanut vähän puhtia laitella vauvalle edes jotain valmiiksi, eli vaatteita on pesty ja vaippoja, liivinsuojia, tutit ostettu. Kamerat pitäisi muistaa laittaa johonkin valmiiksi jos tulis äkkilähtö!! Ilman muita kamppeita kyllä selviää, mutta kamera ja videokamera pitää olla. Mies voi tuoda loput perässä...
Sänky pitäisi naapurista hakea ja laittaa valmiiksi, kaksostenrattaatkin on ostoslistalla vielä.
Supistuksista reisiin joku kyseli..mulla ne on alkanut aina reisistä ne supistelut, vasta kun synnytys on kunnolla käynnissä on reisikivut hävinnyt ja kivut siirtynyt mahaan, selkään ja lantioon noin yleisesti. Ehkä ne reisisäkin on vielä ollut muttei niitä enää ole huomioinut kun muutoin on niin sattunut jo.
Sektiota pelkään kovasti jostain syystä. Esikoinen syntyi hätäsektiolla 30t synnytyksen jälkeen ponnistusvaiheessa, toinen sovitulla sektiolla, kolmas kiireellisellä ja kaikki on sinänsä menneet hyvin mutta jostain syystä pelkään että saan veritulpan tai kauhean verenvuodon :((.
t. mariadee ja poikatonttu 35+3
Sokeriarvoista vielä. Eli mulla on pysynyt tiukalla dietillä, hiilareiden laskemisella arvot hyvinä kunnes nyt viikon sisään pienikin kämmäys ruokapuolella kostautuu heti! Eli kait nää loppuviikot saa olla entistä tiukempi. Jotenkin alkaa jo hermostuttaa kun en yksinkertaiesti muista, jaksa, ehdi aina syödä niin hiton tarkkaan. Että olisi just 40g hiilareita tietyllä aterialla, toisella 60g, yhdellä 20g...huh!
Mulla muuten aamuarvon pitää olla alle 5,3 ja puolitoistatuntia aterian jälkeen max 8,0. Aika jännä että nuokin vaihtelee? Jos sulla oli siis 5,7 ja 7,8?
Onko sulle puhuttu mitään jatkosta, synnytyksen jälkeen? Mulle jo sanottiin että puolen vuoden - vuoden välein tehtäis loppuikä sokerirasitus ja kerran vuodessa mitattais vyötärön ympärystä ym ym kivaa....
Kun kävin siinä kokoarviossa 34+4, niin käynnistyksestä puhuttiin. Mutta ei ollut mitään puhetta millä viikoilla.. sanottiin kuitenkin, että ei ennen 37 viikkoa. Sectiosta ei puhuttu mitään.
Esikoinen syntyi käynnistyksellä rv 39 ja painoi 4100g. Mulla oli myös silloin lievä raskausdiabetes, mutta oli myös raskausmyrkytys, joten myös se vaikutti käynnistyspäätökseen. (Söin jo verenpainelääkkeitä viimeisinä päivinä ja turvotusta oli paljon)
Poika oli harteikas ja juuttui kiinni harteista ja solisluu murtu siinä rytäkässä, joten se 4kg lapsukainen oli ihan tarpeeksi iso.
Eivät nyt sitten päästä sitä niin mahdottoman isoksi. Seuraava kokoarvio on 30.11 ja 2.12 mulla vaihtuu rv37 , joten tässä nyt odotellaan milloin päättävät käynnistää.
Verensokeriarvot nyt onneksi olen saanut tosiaan pidettyä hyvinä ruokavaliolla ja säännöllisellä syömisellä. Toivottavasti se hidastaa edes vähän vauvan kasvua.
-marica77 35+3
Neuvolassa sanottiin rajoiksi 5,3 ja 7,8.
Eilen diabeteslääkäri sanoi, että kun saat pidettyä arvon alle 5,5-6 ennen ateriaa ja 2h aterian jälkeen alle 7.
olen kyllä huomannut, että nuo arvot vaihtelee vuosittain. Esikoisesta oli jotain muuta..
Diabeteshoitaja ja lääkäri kyllä hyvin eilen mua muistutti siitä, että on riski sairastua 2 tyypin diabetekseen 10v sisällä, mikäli en pudota painoa. (ylipainoa on yli 20kg ja meillä suvussa 2 tyypin diabetestä, ja äidillä oli myös sokerit koholla minua odottaessa..)
Ja verensokeria tullaan mittaamaan neuvolassa ja kerran vuodessa mahdollisesti sokerirasitus ja paastosokerin mittaus.
Että tiukempaan syyniin tässä joudutaan tämän raskausdiabeteksen jälkeen.
Ihan hyvä, että seurataankin. Ja luulempa, että kyllä tästä jää mulle hyvät tavat jatkoa ajatellen. Oikeaoppinen syöminen ja säännöllisyys.
- marica77
mul ihan samaa peppiina(oliks noin) siis eilen oli ihan sama juttu toi nivushomma ja tänää ollu sitä kans,yks kaks juilasee niin et jalka meinaa alta lähteä ja tosi kipeetä tekee ja ite kaa seinistä tukea ottaen tänää kävelly...
sit mä oon kaa tosi ahistunu siis ekana ei oo tääl seudul kavereita ja päivät oon aina neidin kaa kaksin...ollu jo kohta kolme vuotta...aika matelee ja aina saa keksiä tekemistä ja ahistus yksinäisyydestä iskee usein...
sit sama homma sitä on hermot jotenkii ihan pinnas ja tulee äyskittyy ihan suotta ja väsymyskii tekee tehtävänsä et aukoo sit päätänsä ihan turhaa ja toiset saa kestää.
koko ajan toivoo vaa et synnytys käynnistyis ja pääsis jo tästä mahasta jne...mut sit itel ahistus et mä meen sinne YKSIN!PARI KERTAA JO KYYNELIÄ SIKS VUODATTANU ET PERKELE MUL ON MIES JA SE HALUIS MUKAA MUT MIHIS LAPSEN LAITAT?! noh ku ei oo niitä apu joukkoja tääl päin nii ei oo...semmosta se ku ei oo ystävii tai ne vähäset on sellasii et ei niil voi lasta hoitoon viedä tai ei ne tarjoo edes apuaan ja semmosta...
kyl nää omat tekstit alkaa olla aina vali vali vali....
manja ja se 37+0
Ruoka tulossa ja sitten kun olen syönyt käyn lepäämään..aamulla taas siivottu ja ulkoiltu. Nyt närästää inhottavasti yök!! Tuosta isyyden tunnustuksesta oli puhetta niin meilläkin se on edessä kun me ei olla naimisissa. Ei olla edes ajateltu että milloin mennään vai mennäänkö ollenkaan. Ristiäisten yhteydessä se olisi helppoa mutta katsotaan nyt.
Aamulla järjestelin sairaalakassin valmiiksi ja vauvan vaatteet koko järjestykseen niin on helpompi pukea niitä päälle. Nyt vahtimaan taas ruokaa. Mahassa velloo taas kivasti ja viiltelee ikävästi. Myös koko ajan saa juosta vessassa pissalla.. : (
sannis85
Ailuk: tervetuloa joukkoon!
Taas kertaalleen on nukuttu yö ihan huippu sikeästi. Tänään olisi iltapäivällä neuvola. Paino varmaan noussut pilviin - syötyä tulee valtavia määriä.
Kun tuo rv 37 alkaa lähestyä, alkaa myös mieli tehdä synnyttämään, viikonlopusta alkaen sitä vaan varmasti lietsoo kaikella. Aika hassua, että näin vähän vauvauutisia tullut vaikka marraskuu jo näin pitkällä, taitaa olla vielä enempi odottajia kuun alussa kuin lopussa. Sairaalakassikin melkein jo pakattu, enää puuttuu muutama pieni juttu....
Kai se pitäis taas päivä käyntiin saada, ensin perinteistä siivousta ja aamupalan tekoa
P-M 36+3