Lue keskustelun säännöt.
Olin eilen kuuntelemassa kasvatusgurujen luentoa.
21.11.2007 |
Ja en voi sille mitään että ärsyttää! En halua kasvattaa lapsiani sellaisessa kurissa, mielestäni heillä on itsemääräysoikeus siinä missä minullakin! On toki asioita joissa minä sanon miten tehdään, mutta voi pee miten paljon turhaa:
-Kuka on keksinyt typerän hattu pois sisällä-säännön? Sen todellakin pitäisi olla sääntö vain kirkossa.
-Kuka hullu kiusaa lapsia laittamalla seuraavalla aterialla eteen saman annoksen mitä he eivät viimeksi syöneet? Mikä idea siinä on että muka pitäisi oppia syömään kaikkea? Syököön jokainen mieltymystensä mukaan!
-Miksi lapsia pitäisi varjella lööppien sanomilta? Nehän ovat vain elämää! Ne pitää vaan selittää lapselle.
-Miksi pojat eivät saisi piirrellä pyssy- ja tappamiskuvia? Se on heidän geeneissään.
-Miksi lapset eivät saisi vaikuttaa omaan pukeutumiseensa? Jotkut todella tarkenevat vähemmälläkin.
-Mitä hyötyä on yhteisistä aterioista? Kai ne ovat ok, jos siellä keskustellaan hauskoja, mutta kenen perheessä niin on! Yleensä siellä lapset keskittyvät härnäämään ja haukkumaan toisiaan. Toiset maiskuttavat ja toiset ahdistuvat siitä hulluuteen saakka. Ja monissa perheissä vielä sitten harrastetaan tuota en syö-syötpäs vallankäyttöä koko ajan. Eli äärimmäisen ahdistavia tilanteita. Joka aterian jälkeen kamala päänsärky.
Kommentit (4)
se, että osaa käytöstavat ei liity mitenkään siihen, että olisi kenenkään orja. Perheen kesken on mukava syödä, ainakin meillä. Eivät lapset meillä ruuan kanssa pelleile. Lapsilla on omat ajatuksensa, kuten Kahlil Gibrankin aikanaan sanoi. Mutta niitä omia ajatuksia on helpoin ideoida silloin, kun tietää miten maailma toimii. Lapsia ei oikein voi kasvattaa anarkiassa, he alkavat voida pahoin.
Lapsi ei ole pieni aikuinen, hän on lapsi. Lapsi voi paremmin, jos hänellä on tietyt rajat. Perhekodeissa ja koulukodeissa on lukemattomia nuoria, joilta ne rajat ovat puuttuneet ja nuoren elämä mennyt hunningolle. Lapselle on liian suuri vastuu päättää kaikesta itse.
Meillä lapset ovat mediakriittisiä ja ilmaisevat omia ajatuksiaan, vaikka meillä on pidetty " kuria" . Mutta lapsella on parempi olla, jos hänen maailmallaan on selkeät rajat. Ajatuksia en osaa, enkä haluakaan kahlita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi tarvitsee turvaa ja yksi turvan muoto on se, että tietää kuinka maailma toimii, esimerkkinä käytöstavat tietyssä naurettavuudessaankin. Luovuutta ja mielipiteitä rajat ja käytöstavat eivät estä. Ajattelun kehittymisen mahdollistaa keskusteleva ilmapiiri, jonka luomiseen yhteinen ruokailu on oiva tapa.
Yhteiskunnassa on paljon lakeja ja sääntöjä -sekä kirjoitettuja että ns. kirjoittamattomia -joiden tarkoitus on turvata elämää ja auttaa meitä ihmisiä elämään ja olemaan yhdessä.
Voit kyseenalaistaa, kapinoida ja hakata päätäsi seinään.. mutta sen sijaan, että kysyt koko ajan " miksi minun pitää tehdä näin" miettisitkin, että " miksipä ei?"
Mitä pahaa on vaikkapa siinä, että hattua ei pidetä sisällä? Tai siinä, että syödään yhdessä perheen kanssa?
Mielestäni olet aika lapsellinen ihminen, joka vain periaatteesta haluat kapinoida sääntöjä ja toimintatapoja vastaan. Perustelusi eivät vakuuta ainakaan minua.
Aina löytyy heitä, jotka kokevat, etteivät lait tai moraalisäännöt kosketa heitä. Sinä olet sellainen- mutta älä oleta, että kaikki ajattelevat samalla tavalla. Jos haet hyväksyntää itsellesi ja ajattelutavallesi, pitää sinun suvaita ja hyväksyä toisella tavalla ajattelevat.
Muutos lähtee itsestä ja asenne ratkaisee!
Joka haluaa opettaa lapsensa joiksikin " yhteiskunnan orjiksi" sen sijaan että opettaisi ajattelemaan omilla aivoillaan jo ottamaan oman elämänsä haltuun!