Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Saitko palkan hoidoista aiheutuneesta sairaslomasta?

20.11.2007 |

Mulla tuli sairaslomaa hoitojen takia viikko eli n. 28 tuntia, en yhtään tiedä mikä on työnatajani kanta tuohon palkan maksuun.



Kuinka moni on saanut palkan ja kuinka monella saikku on jäänyt palkattomaksi?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
20.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta selvittelin asiaa, kun luulin saikulle jo joutuvani: ainakaan kunnassa, jonka palveluksessa työskentelen, hoidoista ei saa palkallista saikkua, jos todistukseen on kirjoitettu syyksi Z-koodi (eli lapsettomuushoidoista johtuva syy). On ilmeisesti hyvin työnantajakohtaista kuitenkin tuo saako palkallista vai palkatonta.

Vierailija
2/9 |
20.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla tuli palkka ihan normaalisti, kun olin ivf:n takia sairaslomalla 5 päivää, sanoin kyllä vaan työnantajalle, että menen leikkaukseen. Ja siitä ei sen enempää keskusteltu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
21.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen aina saanut täyden palkan näistä hoidosita johtuvista sairaslomapäivistä. Minulle on tehty kolme punktiota ja jokaisen jälkeen olen ollut 5vrk sairaslomalla täydellä palkalla. Eikä siitä ole sen enempää tarvinnut keskustella. Toisaalta en ole myöskään kertonut hoidoista työnantajalle vaan todennut vain joutuvani pieneen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen.



Tiedän, että toisen työnantajat ovat tiukempia ja väittävät, että menee palkattomana. Jos oikein ryhtyy peräämään oikeuksiaan, niin asiasta on jopa päätöksiä työtuomioistuimessa. Jos syynä hoitoihin on naisesta johtuva lapsettomuus, niin sairasloma on palkallista. Jos syynä taas on miehestä johtuvat syyt, niin sairasloma on palkatonta.



Hullua sinänsä, mutta tällaisia päätöksiä on tehty.

Vierailija
4/9 |
21.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helsingin Väestöliitossa ei laiteta sairaslomatodistukseen tuota syy-koodia muutoin kuin erillisestä pyynnöstä (siis jos työnantaja sen erikseen vaatii).

Ainakin minun työnantajalleni riitti tuo lääkärintodistus ilman syy -koodia, joten sain punktiopäivästä alkionsiirtoon asti koko ajan täyttä palkkaa.



Terv. Hopefully

Vierailija
5/9 |
21.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu tosiaan työnantajasta, pakko ei liene missään palkkaa sairaslomalta maksaa. Kannattaa siis selvittää tarvittaessa käytäntö työnantajalta -tai toimittaa kooditon todistus ja toivoa, että läpi menee! ;) Aika monella tuo tuntuu on onnistuvan.

Tässä vielä mun työnantajan ohjeet

OIKEUS SAIRAUSLOMAAN

Työntekijällä/ viranhaltijalla on oikeus saada sairauslomaa (eli työ-/ virkavapaata), jos on hän sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään/ virkaansa.

[b]Virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu, että muusta kuin sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys ei aiheuta työnantajalle palkanmaksuvelvollisuutta.[/b] Jos kysymys ei ole sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta, mutta lääkärintodistukseen on kirjattu työkyvyttömyysaika, henkilölle myönnetään työlomaa/ virkavapaata tai vaihtoehtoisesti vuosilomaa. Työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden syntyedellytyksenä on myös se, että työntekijä/ viranhaltija on sairauden, vamman tai tapaturman johdosta kykenemätön tekemään omaa työtään.

Muusta kuin sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta aiheutuva työkyvyttömyys ei aiheuta työnantajalle palkanmaksuvelvollisuutta. Palkkaa ei makseta, jos työkyvyttömyyden syynä on esim:

Kauneusleikkaus

Silmien laserleikkaus

Kosmeettisen leikkauksen jälkisairaus

Poikkeuksellisesti palkka voidaan maksaa esim, jos silmien laserleikkaus tai kauneusleikkaus perustuvat lääketieteellisiin (ei kosmeettisiin) syihin.

Tatuoinnin poisto

[b]Z - alkuiset koodit: Eivät ole sairauksia vaan tekijöitä, jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoon terveyskeskuksiin, minkä vuoksi työntekijälle/ viranhaltijalle ilmoitetaan, että palkkaa ei makseta.[/b] Työntekijä/ viranhaltija ohjataan työterveyshuoltoon, mikäli hän katsoo, että työkyvyttömyysajalta tulisi maksaa palkka.

Alkoholismi: Voidaan katsoa palkalliseksi poissaoloksi vain, jos alkoholismi arvioidaan lääketieteellisin perustein sairaudeksi luokiteltavaksi tilaksi. Poissaolo on palkallista vain poikkeustilanteissa, minkä vuoksi esimies ottaa yhteyttä toimialan henkilöstöpäällikköön, mikäli harkitsee palkan maksamista. Toimenpiteiden osalta viitataan Vantaan kaupungin päihdeohjeisiin.

[b]Lääkärintodistus on vain asiantuntijan lausunto, josta esimies voi poiketa perustellusta syystä. Perusteltu syy voi olla esim. jos diagnoosi puuttuu[/b], jos työnantajalla on syytä epäillä väärinkäytöstä, lääkärintodistukseen merkitty lääketieteellinen arvio on joiltakin osin virheellinen, jos todistusta on haettu ristiriitatilanteessa jälkikäteen perusteeksi työstä kieltäytymiselle, jos todistus perustuu yksinomaan työntekijän kertomukseen tai jos henkilö on ollut samankaltaisessa työssä vastaavana aikana. Jos lääkäri on kirjoittanut työkyvyttömyystodistuksen taannehtivasti, hänen on perusteltava todistuksen taannehtivuus. Mikäli esimies ei hyväksy lääkärintodistukseen perustuvaa sairauslomaa palkallisena, hän ohjaa työntekijän/ viranhaltijan yleensä työterveyslääkärille, minkä jälkeen palkallisuus arvioidaan uudestaan. Esimies voi kääntyä asiassa toimialansa henkilöstöpäällikön puoleen.

Vierailija
6/9 |
21.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suurin osa uskoo tuollaisiin työnantajan antamiin ohjeisiin, vaikka ne eivät välttämättä olisikaan lain mukaisia. Aika harva kuitenkaan viitsii tai uskaltaa ruveta työnantajansa kanssa tappelemaan. Oikeus sairasajan palkkaan kuitenkin on.



Tässä pitkä lakiteksti pätkä, joka itseasiassa kumoaa myös tuon minun aikaisemmin väittämäni homman siitä, että palkka olisi riippuvainen siitä kummasta lapsettomuus johtuu. Tässä siis yksi työtuomioistuimen päätös. Ja jatkossahan näitä jo tehtyjä päätöksiä käytetään sitten mahdollisten uusien päätösten pohjana.



_ _ _



Viranhaltijan työkyvyttömyys oli johtunut häneen kohdistuneesta lapsettomuuden hoitotoimenpiteestä, joka ei ollut ollut tarpeen hänessä itsessään olevan sairauden tai vamman hoitamiseksi. Lapsettomuuden syy oli ollut hänen aviomiehessään. Työkyvyttömyyden oli katsottu johtuneen sillä tavoin viranhaltijan omasta menettelystä, ettei hänellä ollut työkyvyttömyyden ajalta oikeutta virkaehtosopimuksen mukaiseen sairausajan palkkaan.



Vaatimukset



Kunta-alan unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kiteen kaupunki on velvollinen KVTES:in 99 ja 100 §:n (95 ja 96 §:n) perusteella suorittamaan kaupungin palveluksessa olevalle lastenhoitaja A:lle sairausajan palkkaa ajalta 23.1. - 1.2.1995 ja 5. - 14.6.1995.



Perustelut



Lastenhoitaja A oli työskennellyt Kiteen kaupungin palveluksessa viimeksi lastentarhanopettajan tehtävissä päiväkodissa. Hän oli ollut kunnan palveluksessa lähes 10 vuotta. Noin neljä vuotta sitten A oli saanut tietää, etteivät hän ja hänen aviomiehensä voineet saada lasta normaalisti, vaan ainoa keino lapsen saantiin heidän kohdallaan oli keinohedelmöitys. A ja hänen aviomiehensä olivat saaneet lapsettomuushoitoa. A:lle oli lisäksi suoritettu mikroinjektiohedelmöitys kaksi kertaa.



Sanottujen hedelmöitystoimenpiteiden vuoksi A oli ollut työkyvytön 23.1. - 1.2. ja 5. - 14.6.1995. Kiteen kaupunki ei kuitenkaan ollut maksanut A:lle mainituilta ajanjaksoilta sairausajan palkkaa. Sairausajan palkan maksamatta jättämistä työnantajapuolella oli perusteltu muun muassa sillä, ettei A:lla itsellään ollut ollut lapsettomuuden aiheuttamaa sairautta, vaan lapsettomuus oli aiheutunut A:n puolisosta.



Sairauden käsite ei sinänsä ollut yksiselitteinen eikä ongelmaton. Sairauden käsitteelle voitiin sekä periaatteellisesti että asiayhteydestä riippuen antaa suppeampia tai laajempia merkityssisältöjä. Esimerkiksi ihmisen biologiseen olemukseen kuului normaalisti kyky ja mahdollisuus hedelmöittymiseen ja elämän jatkamiseen lapsi tai lapsia synnyttämällä. Tämän vuoksi sellaista asiantilaa, että yksittäinen ihminen ei lääketieteellisistä ja fyysisistä syistä voinut hedelmöittyä tai synnyttää lasta ilman erityisiä hoitotoimenpiteitä voitiin pitää sellaisena häiriönä yksilön terveydentilassa, jonka vuoksi tämä tahaton lapsettomuus oli katsottava sairaudeksi tai siihen läheisesti rinnastettavaksi tilaksi.



Kansaneläkelaitos oli jo useiden vuosien ajan tulkinnut sairauden käsitettä edellä mainitulla tavalla. Kansaneläkelaitos oli katsonut lapsettomuuden hoidosta ja keinohedelmöittämisestä aiheutuvan työkyvyttömyyden sairauspäivärahaan oikeuttavaksi ajaksi. Myös työtuomioistuin oli tuomiossaan nro 1986-82 katsonut, että vaikka lapsettomuus sinänsä ei ollut sairaus, voitiin lapsettomuuden hoitoon ja koeputkihedelmöitykseen liittyvä työkyvyttömyys rinnastaa sairaudesta johtuvaan tilaan.



Sairausajan palkan maksaminen tahattoman lapsettomuuden hoidon ja keinohedelmöityksen aiheuttaman työkyvyttömyyden johdosta ei voinut olla riippuvainen siitä, kummasta avio- tai avopuolisosta lapsettomuuden oli katsottu aiheutuneen. Sairausajan palkka tuli suorittaa sille asianosaiselle, jolle lapsettomuuden hoito aiheutti työkyvyttömyyttä. Keinoalkuinen hedelmöitys edellytti tulevan lapsen biologisen isän ja äidin osallistumista hedelmöittymistapahtumaan riippumatta siitä, johtuiko lapsettomuus miehestä, naisesta vai molemmista. Mikäli lapsettomuuden hoito ja keinohedelmöitys sinänsä katsottiin sairauteen rinnastettavaksi tilaksi työlainsäädännön ja työehtosopimuksen soveltamisen yhteydessä, oli kohtuullista, ettei sairauden tai vamman olemassaoloa pidetty riippuvaisena siitä, oliko lapsettomuuden yksittäistapauksessa katsottava johtuvan miehestä vai naisesta.



Kunta-alan unioni on katsonut, että lapsettomuushoidon A:lle aiheuttama työkyvyttömyys oli sillä tavoin sairaudesta tai vammasta tai niihin verrattavasta tilasta johtuvaa, että hänellä oli KVTES:n sairauslomaa ja sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan oikeus sairausajan palkkaan. Kiteen kaupunki ei voinut pätevästi kieltäytyä sairausajanpalkan maksamisesta A:lle sillä perusteella, että kyseessä olevan pariskunnan lapsettomuuden oli katsottu johtuneen A:n aviomieheen liittyvästä syystä.



Keinoalkuisen lisääntymistoimenpiteen yhteydessä nainen tarvitsi sairauslomaa paitsi keinohedelmöityksen toimenpiteen onnistumisen turvaamiseksi, myös sairausoireiden ja terveydellisten riskien välttämiseksi. Hedelmöitystoimenpiteet voivat olla sekä psyykkisesti että fyysisesti hyvin raskaita. Hoito voi myös aiheuttaa voimakkaita sairausoireita. A:n sekä hormonihoito että varsinainen hedelmöitystoimenpide olivat olleet sillä tavoin kivuliaita toimenpiteitä, että ne olivat jo sinänsä aiheuttaneet sairaustilan ja työkyvyttömyyden. Hänelle ne olivat aiheuttaneet melko voimakkaita fyysisiä oireita kuten kipua ja pyörrytystä.



A:n hakeutuminen lapsettomuushoitoon oli ollut lääketieteellisesti järkevää ja perusteltua käyttäytymistä tilanteessa, jossa hänellä ja hänen aviomiehellään ei ollut ollut muuta vaihtoehtoa lapsen saamiseen. A:n käyttäytyminen tuossa tilanteessa ei ollut ollut sellaista normaalin huolellisen ihmisen käyttäytymisestä poikkeavaa menettelyä, joka osoittaisi välinpitämättömyyttä omasta terveydestä ja jota sen vuoksi olisi pidettävä KVTES:n 100 §:n 7 momentissa tarkoitettuna tahallisena tai tuottamuksellisena työkyvyttömyyden aiheuttamisena.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
21.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

En silti taida jaksaa lähteä tästä riitelemään töissä, mutta laittaisitko Hantta vielä lähteen/linkin siltä varalta, että joskus tarvitsee tuota tekstiä hyödyntää?



Meillä on niin jumalattoman tarkkaa kaikissa poissaoloissa eli lääkärillä ei saa käydä työajalla, kuin lakisääteiset työhöntulo- ym. tarkastukset eli tehdään takaisin joka minuutti, joka on pois oltu. Luulen, että ne on aika tarkkaan miettineet noi ohjeet, kun siinä on noi Z-kooditkin mainittu, että saisi tosissaan tapella, jos haluaisi palkan saikulta.



Onneksi tosiaan aika monella tuntuu olevan niin, ettei ole niin tarkkaa, kun tulee vähän kalliiksi nää hoidot muutenkin ilman palkattomia saikkujakin!



Vierailija
8/9 |
22.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

KILLA: Tosiaan niinkuin sanoin varmasti aika harva viitsii ruveta oman työnantajansa kanssa tällaisesta asiasta riitelemään. Varsinkin kun, jos riitä menisi oikeuteen asti, niin ainahan on sekin vaara että jutun häviäisi ja silloin nuo oikeudenkäyntikulutkin ym olisi aika kalliita.



Mutta jos siis kiinnostaa niin työtuomiosituimella on omat kotisivut osoitteessa

http://www.oikeus.fi/tyotuomioistuin/



Klikkaa sieltä sivulle Työtuomioistuimen ratkaisut

Tämä minun siteeraamani case oli tt: 1996-88

diaarinumero D:R 41/96



Sieltä voi hakusanalla hakea tietyntyyppisiä riitatilanteita. Jos laitat hakusanaksi lapsettomuus niin esiin tulee kolme tapausta, joista tuo minun siteeraamani oli yksi. Mutta sitten siellä on yksi tapaus, jossa taas hakija ei ollut saanut sairaslomapäiviltään korvausta, joten eivät nämä asiat ihan yksiselitteisiä ole.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
22.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ainakin punktiot on aina saaneet evääkseen diagnoosin " toimenpide" ilman diagnoositunnuksia, Z tai muukaan. Aina on palkka tullut...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan yksi