Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko kukaan saanut suurta-ahaa elämystä sen suhteen miksi elämä

Vierailija
05.11.2008 |

on mennyt pieleen? Tuossa alta nelikymppisenä. Minä olen. Tai sanotaan että ahaa-elämys on väärä sana, pikku hiljaa olen ymmärtänyt noin vuoden kestäneessä prosessissa (ilman terapiaa). Nyt tiedän, mutta se ei auta vielä todellakaan poistamaan ongelmaa. Tuntuu aika toivottomalta. Miten tästä eteenpäin? Kuinka selkeinä muilla mahdollisesti saman asian kokeneilla on ollu ongelmat terapian aikana? Ja miten ongelmaa on lähdetty ratkaisemaan?



Minulla on siis tilanne että tiedä että asia x aiheuttaa eläimellisen pelkoreaktion, koska y. Asian tiedostaminen ei poista pelkoreaktiota. Mitä seuravaksi?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
05.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis kukaan ulkopuolinen ei voi sitä käsittää. mut suurimmalla osalla ihmisistä, jotka kokevat tämän ahaa-elämyksen, he keksivät jonkun syyn jostain muusta, kuin itsestään, miksi kaikki on mennyt pieleen Syy on useimmin vanhemmat tai niiden virheet tai joku muu ulkopuolinen henkilö, jota on helppo syyttää kaikesta.

Vierailija
2/5 |
05.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja tein rauhan itseni ja maailman välille. Olen itse asiassa nyt aika onnellinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
05.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja jättää se y vähemmälle, jos siihen ei voi vaikuttaa?



Peloissa on muutama hoitotapa. Itse voi toteuttaa siedätystä, lähestyy X:ää niin peinillä askeleilla, että hallitsee homman ja etenee hitaasti. Helpointa tämä on jonkun ohjaajan kanssa.



Joku hypnoosi tai muu suggerointi voi auttaa.



Joissain peloissa ihan kirurgin veitsei voi auttaa (joitain paniikkityyppisiä pelkoja, joissa eräään hermon katkaisu tehoaa).

Vierailija
4/5 |
05.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huokaus. Sanotaan että joku asuu hometalossa lapsena ja kehittää siitä tietämättään homeallergian. Aikuisena sitten ihmeelliset oireet vaivaat tietyissä tiloissa pienimmästäkin altistuksesta joka muilla ei aiheuta mitään oireita, ja lopulta homeallergia havaitaan. Onko tuossa tilanteessa millään lailla relevanttia ryhtyä pohtimaan jotain _syyllisyyskysymyksiä_? Eiköhän sitä ihmistä kiinnosta ennen kaikkea saada selville mistä kaikki johtuu, ja sitten kun se on selvitetty, pystytään hoitamaan myös oireet pois päiväjärjestyksestä.



Syyllisyyskysymykset otetaan näissä keskusteluissa yksinkertaisesti esille ihan väärällä tasolla! Kuten kakkonen taas kerran todistaa.

Vierailija
5/5 |
05.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta kun pointti onkin siinä että tämäntyyppisissä ongelmissa siedätys ei auta, vaan toistaa traumaa. Nyt pitäisi ensin päästä jotenkin sen trauman kimppuun. Miten? Tietäisikö joku joka oikeasti on kokenut vastaavaa?