Lue keskustelun säännöt.
Miten lausut konsonanttiin päättyvän nimen?
19.11.2007 |
Sanotko
Lars=Larssi
Maarit=Maaritti
Sam=Sami
Ben=Beni
Jan=Jani
Muutamia esimerkkejä mainitakseni. Itseäni ihmetyttää useiden suomalasten kyky olla lopettamatta sanaa siihen mihin se loppuu ja lisäämällä sinne kirjaimia.
Terveisin MaaritTI, jolla on toki suurempia murheitakin ;)
Kommentit (28)
Oikeasti en ymmärrä, miksi ei osata lausua. Toisaalta en myöskään ymmärrä miksi suomenkieliset vääntävät nimet muotoon Oskar, Kasper, Viljam (eikö se i kannattaisi laittaa sinne loppuun...?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän poika on nimeltään Daniel. Tuttavallisemmin kaikille Danieli.
Pieni murhe toki, mutta ärsyttävää!
Niille jotka kohta alkaa naukua että hankkikaa oikeita murheita, voisin sanoa että tykkäättekö itse että teitä kutsutaan väärällä nimellä!?!?!?
Ei oikeastaan enää viime aikoina. Ilmeisesti Kippari-Kallea luetaan vähemmän.
Toistaiseksi on kohde tajunnut, kun hänelle on puhuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just joo... Katson kyllä naapurin lasten perään, jne, mutta en jaksa stressata, miten nimet lausutaan. Jos se tekee minusta piittaamattoman, niin siitä vain.
7
Poikani on Jan (isänsä on norjalainen, jos joku haluaa kitistä vaikeasta nimestä). Totta kai taipuu taivuttaessa Janille, Janilta, mutta nimi nyt on vain Jan. Eikä varmasti ole ainoa Jan Suomessa.
Aina vähän hävettää, kun kehtaa myöntää, että tällainen asia pistää korvaan...t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on Topias. Eipä ole ollut kenelläkään vaikeuksia lausua
Topiakseen nyt ei niin kovin helposti vokaalia tulisikaan s:n jälkeen. Topiasi? Tuskin kukaan sitä väärin osaisikaan lausua (paitsi joskus Tobias...).
t. toinen Topiaksen äiti :)
Vierailija:
on Topias. Eipä ole ollut kenelläkään vaikeuksia lausua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä kysyttiin vaan konsonanttiin päättyvistä nimistä, niin pienellä huumorilla ajattelin vastata
t.11
Samaan ryhmään taitaa kuulua mm. Matias, Luukas, Joonas ja Rasmus.
Voi heitä onnellisia :D
-ap eli Maaritti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
tässä kysyttiin vaan konsonanttiin päättyvistä nimistä, niin pienellä huumorilla ajattelin vastatat.11
Exäni on nimeltään Mikael. Isäni suussa nimi vääntyi aina MIIKKAELiksi, toisinaan oli vielä se ylimääräinen I-kirjainkin lopussa. En käsitä, mistä moinen, isäni kun ei edes puhu mitään murretta.
Vakioesimerkki puhelinkeskustelusta:
Isäni: " No mites se Miikkael?"
Minä: " ...Mikael."
*hetken tauko*
Isäni: " No mites se Mikael?"
..Ja tämä toistui joka kerta. En tiedä, tuliko siitä isällenikin vain tapa - hän venyttää nimeä ensimmäistä tavua korostaen, minä huomaamattani korjaan sen, ja hän toistaa nimen oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On oman poikani nimi ja lausun sen Tuomas. Eikä koskaan ole tullut vastaan tuollaista " ongelmaa" ..
mutta jos olen ollut pidemmän aikaa kotiseudulla kyläilemässä, saatan sanoa Maaritti. Siellä kun tuollainen tapa kuuluu murteeseen, aivan kuten autot eskoortti, foortti ja saabbi.
Aika moni suomalainen ei muuten tutkimuksien mukaan osaa ihan oikeasti sanoa b-, g- ja d-kirjainta. Puhutaan siis panaanista koska ei kerta kaikkiaan osata muodostaa b-kirjainta.
t. Petra - jonka nimi ÄRSYTTÄVÄN usein lausutaan peetra
Itse lausun kyllä nimet niin kuin pitääkin.
Mua huvittaa tosi paljon yks tuttavaperhe jossa pojat on Joel ja Jonathan ja vanhemmat sanovat Joeli ja Joonatani.
Tässäkin ketjussa on tullut jo kaksi esimerkkiä:
Mikael, joka ruotsinkielisen nimenä lausutaan tosiaan Miikkael, ja
Petra, joka " ruotsinkielisesti" on (lausuttuna siis) Peetra.
Vierailija:
t. Petra - jonka nimi ÄRSYTTÄVÄN usein lausutaan peetra
1908-1999 on kahdelle pojalle annettu nimi Ridge ja kahdelle Thorn. Olen sanaton.