Onko se niin vaikeaa kirjottaa lapsen nimi vaatteisiin,
kenkiin jne????Siis kyllä ihmetyttää kuinka laiskoja vanhempia pitää olla,.kun selvät paikat monissa puvuissa,mihin helppo kirjottaa se nimi vaan kun ei!
Sit pähkäillään ja kysellään ja kuluu turhaa aikaa,ja on sanottu ja pyyydetty monet kerrat,vaan ei!
Kommentit (36)
oletetaan että:
Lapsen isä hakee pojan tarhasta. Lapsen omassa naulakossa on neuletakki joka etäisesti muistuttaa tuttua vaatekappaletta. Koska tämän perheen isä ei pääsääntöisesti vaateostoksista vastaa, hän ei eroa huomaa. (Ero kuitenkin on se, että tämä vieras takki on parikymmentä kertaa kalliimpi kuin oma kirpputorilta hankittu). Neuletakki siis tarhareppuun ja kotiin!
Kotona poika tyhjentää reppua ja heittää takin lelujensa joukkoon. Sieltä äiti (joka tuntee ostamansa vaatteet) löytää takin ja ihmettelee mistä moinen mahtaa olla peräisin. Kolmevuotiaan hoksottimet ei toimi, hajamielinen mies ei tajua asiasta mitään. Noh, äiti sitten tarjoaa kallista takkia kaikille tutuille ja sukulaisille uskoen että vaatekappale on jäänyt kyläilyn yhteydessä. Lopulta takki jää eteisen naulakkoon ja sieltä kulkeutuu oman lapsen päälle kun omistajaa ei löydy kuukausienkaan kuluttua.
Jos takissa lukisi " Osku" , leikkaisi äidilläkin sen verran, että muistaisi että pojan tarhassa viereisessä naulassa riippuvat erään Oskun vaatteet:)
Mitäpäs Oskun äiti tykkäät kun näet poikasi tarhakaverin päällä tyyriin neuletakin jonka ostit ulkomaanmatkalta?
Vierailija:
Ompelen ompelukoneella nimikoidun nauhan pätkän jokaiseen vatteeseen, jokaiseen sukkaan, lapaseen, ihan kaikkeen. Uusi vaate ei tule käyttöön ennenkuin se on nimikoitu.
Kiitos hyvästä vinkistä. Teenkin noin kun lapset menevät hoitoon. Sarjatyönä kun ompelee, niin ei siihen kauaa mene. Nauhahan tarvitan vain niihin, joihin ei voi kirjoittaa.
Tai ei sitä takkia edes halua palauttaa. Kyllä minä ainakin tuntemattomat vaatteet vien aina tarhaan. Sieltä ne on löytäneet omistajansa. Eiköhän tarhalapsilla se ole se todennäköisin paikka?
Vierailija:
oletetaan että:Lapsen isä hakee pojan tarhasta. Lapsen omassa naulakossa on neuletakki joka etäisesti muistuttaa tuttua vaatekappaletta. Koska tämän perheen isä ei pääsääntöisesti vaateostoksista vastaa, hän ei eroa huomaa. (Ero kuitenkin on se, että tämä vieras takki on parikymmentä kertaa kalliimpi kuin oma kirpputorilta hankittu). Neuletakki siis tarhareppuun ja kotiin!
Kotona poika tyhjentää reppua ja heittää takin lelujensa joukkoon. Sieltä äiti (joka tuntee ostamansa vaatteet) löytää takin ja ihmettelee mistä moinen mahtaa olla peräisin. Kolmevuotiaan hoksottimet ei toimi, hajamielinen mies ei tajua asiasta mitään. Noh, äiti sitten tarjoaa kallista takkia kaikille tutuille ja sukulaisille uskoen että vaatekappale on jäänyt kyläilyn yhteydessä. Lopulta takki jää eteisen naulakkoon ja sieltä kulkeutuu oman lapsen päälle kun omistajaa ei löydy kuukausienkaan kuluttua.
Jos takissa lukisi " Osku" , leikkaisi äidilläkin sen verran, että muistaisi että pojan tarhassa viereisessä naulassa riippuvat erään Oskun vaatteet:)
Mitäpäs Oskun äiti tykkäät kun näet poikasi tarhakaverin päällä tyyriin neuletakin jonka ostit ulkomaanmatkalta?
ja sukissa lukee Osku eiku Kalle eiku Ville eiku Kaaleppi?
Onneksi minun lapseni eivät ole käyneet päiväkodissa, en todellakaan jaksaisi nimikoida kaiken maailman vaatteita. Meillä on myös niitä pilvin pimein ja niitä kulkeutuu koko ajan kirpparilta ja sukulaisilta joten ei minulla ole mitään hajua mitä me omistamme eikä mitään väliä vaikka kulkeutuisivat minne... Lähes kaikissa vaatteissa on myös epämääräisiä edellisten omistajien nimiä, joten en tunnista vaikka jonkun vieraan vaatteet meillä lojuisivat. Varokaa meitä!
Vierailija:
Monet reimat siellä ammottaa nimien kohdilla tyhjyyttä kun vanhemmat ei osaa haalariin kirjottaa sitä nimeä!!Ymmärrätkö haalariin!
Välillä saattaa joku vaate unohtua välistä, mutta pyrin kyllä merkkaamaan jo ihan siitä syystö että haluan omamme takaisin ;)
" siirtää" vaatteet kaalepille ja joosepille, niin tarra lähtee suht helposti irti.
Eikä tarvitse viedä kirppikselle myyntiin nimettyjä vaatteita (joita ainakaan itse on osta koskaan). Pysyy myös se reimatecin myyntiarvo (perheessämme ei kyllä ole yhtään reimateccii, mutta ajatus tärkein....)
kun vaatteet kulkevat esikoiselta kuopukselle ja vielä serkulle, jolla on sama sukunimi. Tilasin yhdet nimikointinauhat ja -tarrat, joilla voi merkata koko perheen varusteet.
Meillä on lyhyt ja harvinainen sukunimi, mikä tietysti helpottaa vähän, mutta on ihan totta että sijaiset eivät tunne lasten sukunimiä. En ollut tullut ajatelleeksi aikaisemmin.
Mies kyllä toivoisin että varusteet merkattaisiin etunimillä. Hän ei tahdo erottaa perheen naisten (32 v., 6 v. ja 2 v.) vaatteita toisistaan. Luulee esikoisen sortseja kuopuksen pitkiksi housuiksi ja sukkien suhteen hän on ihan epätoivoinen...
ainoastaan
ulkoilupuvut
sadeasut
käsineet
kengät, monot ja luistimet
sukset ja sauvat
Harvoja sisävaatteita nimikoin koska lapsi tunnisti omansa ja jopa muiden vaatteet muistivat kun jotkut ei omiaan tunnistaneet eikä luonnollisesti hoitajat voi muistaa kaikkien ryhmässä olevien kaikkia vaatekappaleita
Vierailija:
ainoastaanulkoilupuvut
sadeasut
käsineet
kengät, monot ja luistimet
sukset ja sauvatHarvoja sisävaatteita nimikoin koska lapsi tunnisti omansa ja jopa muiden vaatteet muistivat kun jotkut ei omiaan tunnistaneet eikä luonnollisesti hoitajat voi muistaa kaikkien ryhmässä olevien kaikkia vaatekappaleita
onko lapsesi mukana olevissa vaatteissa nimi. Itse muistan nimikoida vaatteita tasan kerran vuodessa, eli silloin kun pk alkaa ja tädit muistuttavat asiasta. Sitten ostetaan uusia vaatteita enkä ollenkaan muista asiaa - kunnes taas seuraava syksy saapuu...
Talvirukkasissa olen kirjoittanut nimen kämmenselän puolelle, että varmasti näkyy. Joo ja sukkia en rupea nimikoimaan, mutta kalvotusseilla sutaisen nimen pesulappuihin, paitsi että jostain pooloista se on täytynyt leikata kutittavana pois.
keiden lapsilta uupuu vaihtovaatteet,ei ilmoteta poikkeavista ajoista tai poissa oloista jne?
Joskus nimittäin tuntuu siltä, että jotkut vanhemmat unohtavat, että lapset ovat oikeasti heidän eikä tarhan. Lapsi tarvitsee omaa perhettään/vanhempiaan ja heidän seuraansa enemmän kuin päiväkodin aikuisia ja kuraista pimeää pihaa.
SItä laastari teippiä saa ainakin apteekista. Kehuvat, että kestää hyvin pesunkin, omaa kokemusta ei ole.
Vaatteita pitää nimikoida muuallekin kuin päiväkotiin. Itse olen nimikoinut lasten vaatteita heidän oltua erilaisilla leireillä harrastusten vuoksi ( Ohjeet nimikointiin on saatu leirien järjestäjiltä ihan vastaavasti, kuin päiväkodiltakin).
Miksi jotkut luulevat, että nimikointia pyydetään heidän kiusaksi? Sellainen vastustus on joillakin, että voisi kuvitella olevan jotain traumaattistakin kokemusta sillä saralla .... ;-)
No, mulla on ADHD. Lääkkeiden ja kännymuistutuksen avulla muistan hakea lapseni ajoissa ja yleensä ottaa tavarat mukaan pk:sta, mutta poissaoloista en muista ilmoittaa ja vaihtovaatteet on aina mitä sattuu :(
t. 43
Sukkien nimikointi ei muuten ole kovin hankala homma; olen kirjoittanut tussilla sukkien varren sisäpuolelle lapsen nimen. Vedenkestävä tussi kyllä kestää pesusta toiseen. Tummissa sukissa ei tietenkään tussi näy, mutta olen laittanut lapsille päiväkotiin vain sellaisia sukkia, joihin nimen saa näkyvästi kirjoitettua.
Nimikointiurakan saa kätevästi pilkottua pienempiin osiin, kun nimikoi kerralla vaikka yhden pyykkitelineellisen kuivaa pyykkiä kaappiin viikatessa / silittäessä. Tai aina illalla katsoo lasten seuraavan päivän vaatteet valmiiksi ja huolehtii, että kaikissa on nimet. Ei oikeasti ole vaikeaa, ja harrastuksillekin taatusti jää aikaa.
Itsekin päiväkodissa sijaistaneena tiedän, miten hankalaa on löytää vaatteille oikeat paikat, jos mitään nimiä ei löydy mistään. Tai jos vaatteessa lukee vain sukunimi, niin mistäs minä uutena työntekijänä / sijaisena voin tietää, kuka se Kröger tai Seppänen on?