Marrakset viikkoon 47

Pikaisesti töistä:



Lisäsin muutaman kuvan Mintusta ja oman hassun kuvan fb profiiliin, mut löytää sieltä Kaisu Plaami nimellä.



Tosiaan Annam:in teksti hätkäytti, usein unohtaa, että oma lapsi on terve, kun kaikki aika menee uhmaílijan kanssa taistellessa.



Minttu oli la-su yönä mummulassa yötä, olin teatterissa katsomassa kauppamatkustajan kuoleman, melko raskas aihe.



Pikaisesti, touko

Aatun-äipälle: Noora sai ekan vuoden ajan yskään ventolinen yskänlääkettä, josta ei juurikaan apua ollut. Nyt saa sit piippuna Pulmicortia 100mg ja avaavana tarvittaessa Airomir 0,1mg (tätä ei olla otettu olleenkaan vielä).



annamin perheelle halaus ja voimia



Tänään vapaata, mutta taas soitto liittoon ja luottamusmiehelle kun pomo vaihtui mun saikun aikana ja heittäytyi tosi vee..mäiseksi mua kohtaan tuntien ka. Sain kuun alusta nostettua tunnit 30h kun tarkistutin 26vkon aikana tehyn keskituntimäärän. Mutta mulkero ei anna tehdä yhtään ilta/ ja sunnuntaivuoroja, joista sais kummiski rahaa ja en ole saanut myöskään yhtään lisätunteja vaikka sanoi niin luottamusmiehelle, antaa ne optemille.. et jee jee..

Päätin ettei mun yli kävellä varsinkaan kun olen raskaana!



Mutta ilmoittelen sit miten käy. Tosin mun äippäloma alkaa jo 3.1.08, mutta onhan täs reilu kuukausi tehokasta työaikaa ja päivää :)





terkuin Nia

No tälläistä se on kun pitkästä aikaa pinon aloittaa.



Touko

Ihania kuvia teillä Facebookissa :)



Kukas juhli viikonloppuna synttäreitä?



Aatun äipän pikkujoulut kuulosti varsin mukavilta kemuilta :)



Eilen oli hyvä lumiukkosää. Koko perheen voimin riehuttiin pihalla. Ja hauskaa oli!



Nialle tsemppiä työkiemuroihin!







Hilda

CalZal - 19.11. 18:21 vastaa tähän viestiin (2/31)

Tervehdys pitkästäpitkästä aikaa!!

En muista koska viimeksi käynyt täällä kirjoittelemassa, joten kauan siitä täytyy olla. Tuttuja nimiä pyörii vielä niin paljon, että oli tosi kiva lukea teidän kuulumisia.



Meillä kans vietettiin 2v synttäreitä viime viikolla, ensin isänpäivänä tuli sukulaiset ja sitten 13pvä kaverit.



Tänään käytiin neuvolassa ja mitat oli 84,4cm ja 12,5kg kovin on pikkuinen meidän tyttö mutta eipä me vanhemmatkaan mitään pitkiä olla :p



Ihanaa oli lukea uusista nyyteistä. Meillekin " pitkän" odotuksen jälkeen lähti raskaus alulle ja nyt ollaan viikolla 17. Tuo pitkä lainauksissa kun yrityskuukausia tuli 10 ja jotkut kuitenkin yrittävät paljon pitempiä aikoja. Oon nyt ainakin viikon sairaslomalla kun migreeni tullut niin pahaksi ettei työnteosta tule mitään :( Esikoisen aikaan ei mulla mitään tämmöistä ollut.



Mutta oikein hyvää joulunodotuksen aikoja kaikille!



CalZal, Venla 2v ja toukkis 16+6

Mäkin löysin pinon heti enkä edes huomannut että vuosiluku puuttui. Tuttu nimimerkki riitti. :-)



Jäänyt koneella oleilu huonommalle, kun on ollut jotenkin niin väsy. Meillä on ollut useamman viikon tautikierre, joka alkoi siitä Jessen maitoaltistuksesta. Nyt on silmätulehdus, nuhakuume ja ripuli takanapäin ja viikonloppuna Jesse sai uuden nuhan, mutta se ei ole onneksi nostattanut kuumetta. Oma flunssa kesti yli kaksi viikkoa, mies sai keuhkoputken tulehduksen ja sen Jessen ripulin myös.

Ja tämä kaikki tuntuu todella, todella pienelle luettuani Annamin jutun.



Isot tsemppaukset ja jaksuhalaukset Annamin perheeseen! Isoja murheita, ei tunnu hyvälle... :-(



Vastasin Hildan Facebook-kutsuun ja täytyypä etsiä Toukokin sieltä. :-)



Ihana laulaja-Onni, sai kyllä hymyn huulille pelkkä ajatus! :-)



Nialle tsempit työtaisteluihin, pistä niille kampoihin!!



Oli kiva lukea CalZalin kuulumisia, paljon onnea uuteen raskauteen! :-)



Jessellä oli tänään melkoinen uhmispäivä, aamulla jo pisti hanttiin tarhaan lähtöä, mutta päivä oli mennyt siellä silti hienosti. Iltatoimien aikana oli ihan mahdoton, yritti mm ihan väkisin mennä pissaamaan olkkarin matolle, heitteli tavaroita, kaikin tavoin yritti provosoida mua riitelemään (siltä ainakin tuntui). Itku meinasi itseltä tulla, mutta onnistuin tsemppaamaan ja pysymään suht viilipyttynä. Iltatoimet kesti tuplat normaalia kauemmin, mutta tulipahan hoidettua kaikki mitä pitikin. Ja pissatkin tuli lopulta pottaan olohuoneen maton sijaan. ;-)

Mutta huh kun on ryytynyt olo nyt. Ihanaa mennä rentoutumaan Täydellisten naisten pariin ja tehdä pari herkkuleipää seuraksi. Mieskin tuli juuri kotiin ja sain myötätuntoa ja halauksia. :-)



Kivaa viikon alkua kaikille!

Vein pyörän aamusti huoltoon, siihen vaihdetaan nastarenkaat, kun aion läpi talven kuskata Minttua tarhaan pyörällä, mies hakee ja mä vien aamulla.



Oltiin eilen uimassa Ulvilan uudessa uimahallissa. Siellä on kivat lasten altaat. On ihan sellainen kahluuallas, jossa Minttukin ui ja oli oppinut uimaan käsipohjaa sitten etelänmatkan. Nautti lutraamisesta. Vaati myös, että lasketaan vesiliukumäestä ja laskin Minttu sylissä. Tuli niin kovat vauhdit, että mentiin suoraan veden alle ja mullekin iski jo paniikki, et mitäs Minttu tuumaa, mutta nauroi vain ja sanoi, että " isää, isää" (=lisää). Itseä jännitti tuo laskemisen jälkeinen altaaseentulo joka laskulla sen verran, että pohje meni kramppiin ja oikea puoli selästä, mutta kyl ne jo pelittää :)



Nyt työaisoiden kimppuun :)

Hauska uintireissu toukolla Mintulla :) Nastarenkaat pyörässä kuulostaa oikein hyvältä, itsekin pitää hankkia viimestään ensi talveksi.



Onpas auringonkukan perheessä taudit jyllännyt. Toivottavasti taudit nyt pitkäksi aikaa selätetty.



Täälläkin lapset alotti uudestaan yskimisen.





Pitänee vääntäytyä ruuan laittoon.





Tulkaas päivittämään kuulumisia!



Missä on meidän 10kaks ja rapuäiti? Ja monet muut ihanat :)





Hilda

Minä myös löysin heti pinon vaikka vuosiluku puuttuikin :)



Aluksi ISOJA HALEJA JA JAKSAMISIA Annam_:lle! Uskon että kertomuksesi pysäytti meidät kaikki, itsekin itkin täällä lukiessani viestiäsi.



Meillä siis myös melkoisen paha 2 v uhma päällä, mutta ei siitä sen enempää. Mitä nyt eilen illalla nukkumaanmenon kanssa taisteltiin tunti ....



Tulevana lauantaina vietetään sitten meillä synttäreitä, muumi-aiheisina. Tosin täytekakku koristellaan kissaksi :) Mun omat synttärit on torstaina, Lotan viralliset perjantaina. Vieraita tulee varmaan parisenkymmentä. Pitäisi kai ehtiä tässä pesemään lattiat joku päivä ja perjantaina leipomaan. Pahasti näyttää vaan taas siltä ettei tänäkään vuonna ole lunta Lotan syntymäpäivänä, tylsää.



Kiirettä pitää, mutta ajattelin pikaisesti tulla lukemaan juttujanne ja kirjoittamaan edes jotain.



Jos nukkumaanmeno illalla sujuu ongelmitta, tulen ehkä uudelleen käymään.



Tintta-liisa ja uhmis

Kyllä tuli mullekin kyynel silmäkulmaan, kun luin Annamin kuulumisia. Kurjaa epätietoisuus, mutta toivottavasti tutkimuksista selviäisi missä vika. Haleja ja jaksamista myös täältä! Ja tervetuloa vaan useamminkin kirjoittelemaan tänne jos jaksat.



Jollain oli töitten kanssa sumplimisia, tsemppiä niihinkin. Tylsää aina jos asioitten hoitaminen on pomojen/työkavereitten kanssa hankalaa.



Hilda miten teillä on sujunut kerrossängyssä nukkuminen?



Osaapas Onni jo laulella hienosti.



Piti varmaan jotain muutakin kommentoida, mutta unohtui jo. :)



Meillä oli viikonloppuna 2-vuotissynttärit. Kahdessa erässä pidettiin, koska vieraita oli kaikkiaan 23. Eikä edes kutsuttu kavereita, vaan kummit, isovanhemmat ynnä muut " pakolliset" sukulaiset. Mukavaa oli, poikanen sai kivoja lahjojakin: kirjoja, vaatteita, duploja, autoja (ne on yhä suosikkileluja). Kakkuun tein tänä vuonna nalle puhin koristeeksi.



Kävin viime viikolla miehen kans oopperassa. Pitkästä aikaa oli kahdenkeskistä aikaa, mukavaa.



Meilläkin vielä nuhaa ja yskää poikasella.



Calzal koska sulla onkaan laskettu aika? Osuukohan lähelle, meille kun on huhtikuussa tulossa tämä uusi vauva.



Tunnen jo päivittäin vauvan potkuja ja liikkeitä mahassa, ihanan tuntuista. :) Nopeasti oikeastaan menee tämä odotus, puolivälissä jo noin ollaan. Vointi ja jaksaminen on ollut monessa mielessä huonompaa kuin ekassa raskaudessa, mutta ei suurempia ongelmia onneksi.



Olen iloinen että hoitajien lakko peruuntui, nyt me päästään huomenna rakenneultraan. Muuten se olisi jäänyt pois.



Uskomatonta että kello on hiukan päälle puoli neljän, ja nyt jo aurinko laskee. Täytyypäs laittaa vähän kynttilöitä tunnelman tuojaksi.



Illalla tulee ystäviä rääppiäisille, kun jäi tarjottavia synttäreistä.



Nukkumisesta vielä, meilläkin menee Tintta yhä helposti tunti tai enemmänkin että poikanen nukahtaa. Pahin juoksuralli on nyt reilun kuukauden jälkeen helpottanut, mutta vaatii äidin tai isin viereen " nukuttamaan" että malttaa pysyä sängyssään.



Jotenkin poikanen kaipaa taas enemmän läheisyyttä, yölläkin tulee usein jossain vaiheessa meidän sänkyyn viereen nukkumaan. Saa mun puolesta tullakin.



Uskomattoman rakkaiksi tulevat nämä lapsukaiset. Itse en kokenut poikasen synnyttyä heti mitään mullistavaa rakastumisen tunnetta vauvaan, en tiedä miksi. Olin ehkä vähän hämilläni kun yhtäkkiä sylissä olikin oma vauva, ja ehkä se synnytyksen jälkeinen masennuskin vaikutti jonkin verran hyvän yhteyden syntymiseen. Mutta ajan kanssa tuo poika on kyllä vienyt täysin sydämeni!



Gerda ja karhunpoika sekä pienin 19+2

Annam, kovin kuulostaa rankalta elämänne tässä vaiheessa. Paljon jaksamista ja toivottavasti päästään pian tekemään diagnoosia ja hoitamaan poikaa sen pohjalta! Mukavaa, kun jaksoit tulla kertomaan tilanteestasi.



Gerda, mulla meni myös Onnin kanssa hetki siihen täydelliseen hullaantumiseen. En tiedä miksi. En vain jotenkin osannut heti käsitellä asiaa, että meillä oli lapsi. Oma lapsi. Sisun kanssa oli toisin, se tunne tuli heti pojan nähtyä. Ehkä tässä on jotain oppinut :)



Nyt takaisin petiin!





Noema

Ja ihan ensimmäiseksi Annam, paljon jaksamista Sinulle, ja ennen kaikkea uskoa tulevaan. Itse työskentelen erityislasten parissa ja ne ihanat pikkuenkelit ja riiviöt siellä töissä ovat ehdottomasti yksi suurimmista rikkauksista jonka elämä minulle on antanut. Toivottavasti pystyn heille opettamaan edes murto-osan siitä, mitä he ovat opettaneet minulle. Tällä halusin sanoa, että olipa lapsesi diagnoosi mikä tahansa, toivon että pääsette tarvittavien tukitoimien piiriin heti ja että perheenne ympärille löytyisi paljon ihania ja aidosti välittäviä ihmisiä tukemaan.



Meillä on ollut viime päivät taas melkoista vipinää. Mummu oli viikonlopun poikaa hoitamassa ja hienosti pärjäsivät, mummu kun on ollut hieman arka hoitamaan poikaa pidempiä aikoja yksin. Heillä oli ollut tosi hauskaa ja itsestäkin oli kivaa kun äiti oli meillä. Pääsin minäkin lauantaina opintojen pariin ja sunnuntaina raksalle.



Nyt tuntuu, että raksalla on saatu hommia kunnolla eteenpäin. Viikonloppuna laitettiin kodinhoitohuoneen ja wc:n kalusteet paikoilleen (ovia ja hyllyjä lukuunottamatta), laitettiin sisäovia ja keittiön sekä olohuoneen lattia. Viikonloppuna olisi tarkoitus laittaa keittiön kalusteet paikoilleen, mies parhaillaan urakoi siellä keittiön seiniä sitä varten. Sitten tuntuu, että ollaan jo voiton puolella... Eilen käytiin ostamassa uusi iso TV, taulu-sellainen, mies sanoi että se on hänen palkkansa koko hommasta=) Minä kävin tilaamassa tänään sitten tv-tason, tosin voi olla että se tulee vasta vuoden alussa, kamalan pitkät toimitusajat....



Gerda ja Noema jutteli vauvaan rakastumisesta. Siitä on juteltu meilläkin eilen ja tänään. Meidän pojalla on ollut hieman pidempi ihana tukka, johon iskä nyt kyllästyi ja vei pojan eilen parturiin josta palasi ihan vieraan näköinen poika. Olen märissyt asian vuoksi eilisen illan, enkä millään meinaa sopeutua asiaan. Jotenkin koen tämän hirveän raskaasti. Mies sitten sanoi, että häntä loukkaa se, että otan tällaisen ulkonäköön liittyvän asian näin raskaasti. Ihan kuin en muka rakastaisi poikaa sellaisena kuin hän on. Kaiken itkun ja väsymyksen jälkeen sitten tokaisin hänelle, että ehkä sitten en rakasta. Ehkä en koskaan ole oppinut häntä kunnolla rakastamaankaan.



Tottakai minä rakastan. Mutta mietin minäkin vielä sitä, miksei silloin pojan syntymän jälkeen tullut sellaista Suurta Rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Miksi tuli vain pettymys epäonnistuneesta synnytyksestä? Miksi olo oli vain ulkopuolinen, kun näin vauvan kunnolla hänen ollessaan vasta 1vrk ikäinen? Miksi lapsi tuntui niin vieraalta? Kun vauva ei suostunut imemään, miksi tunsin että hän vihasi minua? Miksi tunnen vieläkin niin, kun hän heittää minua lelulla päähän?



Joskus iltaisin, kun on kamalan väsynyt ja mies puhelee toisen lapsen hankkimisesta, minusta tuntuu ettei minua ole luotu äidiksi. Että se on päivänselvä asia, koska en voi ilman apuja tulla raskaaksi, koska synnytyskin meni pieleen eikä imetyskäään alkuun sujunut. Nuohan on aivan perusjuttuja!



Pelkään että uudessa raskaudessa menisi jotain pahasti pieleen, koska en ole ymmärtänyt ottaa vinkeistä vaaria ja uskonut ettei minua tähän ole luotu. Mies ei tajua alkuunkaan näitä ajatuksia. Hänestä olen maailman paras äiti ja luotu äidiksi, koska olen lapsen kerta saanut. Mutta kyllä hänkin on sitä mieltä että olen ollut muutaman viikon todella kireänä, pinnani ei kestä pojan kanssa yhtään ja käyttäydyn typerästi häntä kohtaan.



Mutta mennääs aiheissa iloisempiin, etten aivan masennu... Jokos olette kovasti ostelleet joululahjoja? Itse tuossa illalla katselin mitä kaapin hyllyille on jemmaan jo kertynyt, sieltä löytyi: kirjoja, cd, dvd (pojalle ensimmäinen), Brion junarataa ja vaunu, vaatteita, Schleichin eläimiä, muumimuki ja lautanen. Jokin isompi lahja vielä ostetaan, ehkä Stigan kelkka, nukke kylpytarvikkeineen ja muutakin mitä mieleen tulee. Ensimmäistä kertaa elämässäni mulla on todellinen joulufiilis=)



Poika kävi tänään influenssarokotuksessa, hyvin oli mennyt. Toivotaan että nosta kuumetta. Itse menen piikille huomenna.



Mukavaa viikkoa kaikille!



Manna

Voi kiesus tuon Facebookin kans .... Sorry kaikille joille oon lähettänyt erilaisia vaatimuksia :) Mä oon ihan ulkona sen kanssa, neuvokaa joku mikä sen idea oikein on?? Noema, aatun_äippä, hilda? Mun hermot ei kestä siihen tutustumista täysin vissiin ....



CalZal: mukava kuulla teistäkin! Onnittelut raskautumisestasi!!



auringonkukka05: Paranemisia teidän perheelle!



Gerda79: meillä ei ole edes vielä lastensänky käytössä ja jo nyt pompottelee mua kympillä :) Niin kauan kun ei tuu kiipeämällä pinnasängyn yli niin saa nukkua sielä. En jaksais tähän lisäksi sitä rumbaa että saisin vielä miljoona kertaa takas omaan sänkyyn. Samoja tuntemuksia muuten myös täällä tuosta vauva-ajasta verrattuna nykyiseen tilanteeseen.



noema: Oi joi, ikävän kuuloinen kuume päällä sinulla! Paranemisia!



Manna25: Kiva että taloprojekti etenee. Meillä myös edelleen haaveena rakentaa uusi talo, nykyinen kun on vm. 77. Nuo sinun ajatuksesi kuulostavat myös osittain tutuilta, välillä tuntemuksia siitä että olen huono äiti ja raivoan lapselleni .... Joululahjoista: Lotalle ei varmaan osteta mitään koska saa kuitenkin paljon isovanhemmilta. Kummilapsille pitäisi jotain keksiä.



Tänään tuli tilaamamme sänky ja patjat, ihanaa! Vielä kun ehtisi kokoamaan sängyn. Mies kun on iltavuorossa tän viikon ja pitäisi tehdä synttärisiivoukset ja -leipomukset niin ei aina tunnu ehtivän aikaa mihinkään muuhun. Facebookissakin käyn, ja kiroan niitä ihmisten lähettämiä requestejä ....



Tintta-liisa joka vanhenee taas huomenna, kääk!!

Sisälläkin on tosi pimeää, vaikka kaikki lamput lähes päällä. Vetta lotisee ja ihana rapa keli, ainakin lasten mielestä. Aamusella puistoiltiin. Lapset kyllä nautti täysin sydämin :) Olivatkin kyllä sen näköisiä. Täytyy kylä investoida lapsille reiman hanskat, jotta sormet pysyis kuivina. Itsellekin pitäisi hyvät hanskat löytää, kun aina sormia palelee.





Tintta: Älä huoli, täällä aika epätoivoinen käyttäjä :))

Eiköhän me vielä opita :) Miestä joudun aina huutaan apuun.



Mitäs herkkuja olette synttäreille tehnyt/ ostanut?



Ajattelin tehdä ihan tavis kermakakun hyvillä täytteillä. Kermaliköörijuustokakun, toffee muffinseja, tonnikala ja broilerinpiirakat. Äiti lupasi tehdä ihanan suklaakakun. Keksejä ja poppareita lisäksi.



Gerda, nukkuminen sujuu ihan ok. Tosin illalla pitää vielä istua vieressä tai muuten ukko karkaa heti sängystä. Muuten kyllä ihan kiltisti höpöttelee ja nukahtaa. Yöllä kömpivät tyynyineen meidän sänkyyn. Jospa se joskus loppuu.



Mukavaa, että pääsitte ultraan :)





Kyllä Mannan talojutut nostaa niin talokuumetta :)



Minullakin on jo kappiin lahjoja kertynyt.

Pertulle on Mikko Mallikas collaripuku, yöpuku, kirjoja ja toivomansa Lennu ja kuormuri.

Neidille on Ariel DVD, yöpaita, Mallikas paita tai siis se tyttö mutta en muista nimeä, hame, kirjoja ja toivomansa puhuva ponivauva.

pertulle vielä ajattelin jonku palapelin ja tytölle jonkun lautapelin.



Joko noema olet parantunut?





Hilda

Vein Mintun aamulla tarhaan ja siitä suoraan työterveysasemalle. Minttu oksensi ke illan ja torstain kotona mummun kanssa ja arvatkaas vaan aljoinki itse oksentaa aamuyöllä. Nyt on veto pois ja huilaan tämän päivän kotona, nukuin aamulla jo 3 t. Ihanaa tuo oksennusten siivoaminen. Meidän uus eteisen matto on joutunut koville, kun Minttu ensin oksensi sille ja sitten minä.



Mulle ei herännyt synnytyksen jälkeen oikein mitään tunteita vauvaan. Pikkuhiljaa kiintymyssuhde on syntynyt ajankanssa. Mutta onhan se aika pettymys, kun jotenkin kuvittelee, että on onnensa kukkuloilla lapsen synnyttettyään tai alkuaikoina. Näin jälkikäteen ajateltunaen nauttinut oikein olla äitiyslomallakaan, olin tosi yksin päivät ja illat ja sidottu huonosti päiväunia nukkuvaan lapseen ja välillä tuntui hyvinkin vaativalta lapselta, mies kun oli reissuhommissa.



Vaikka tuon tietää, että on normaalia ettei tunne heti mitään vauvaa kohtaan, tuntuu se jossakin mielessä epäonnistumiselta yms. Vauva-aika ei todellaakaan meilläkään ollut mitään ruusunpunaista ihanaa aikaa. Mutta ootteko koskaan miettineet että jokainen äiti on parhaillaan eri-ikäisen lapsen kanssa. esim. joku rakastaa vauva-vaihetta, toinen koulunaloitusvaihetta joku jopa kokee olevansa parhammillaan murrosikäisen äitinä. Eli itse odottelen vielä mikä lapsen kehitysvaihe on mun parasta äitiyden aikaa (tosin jälkikäteensähän sen vasta tietää.)



Muutama joululahjan mäkin olen ostanut. Me ollaan siskon kanssa päätetty, että ostetaan vanhempien ja isovanhempien ja muiden sukulaisten joille ostetaan lahjat kimppaan, näin ollen saadaan jotain vähän arvokkaampaa ja molempien budjetti säilyy edes kohtuullisena.



Ehkäpä painan takaisin sohvalle huilaileen :)

Heräsin tänään ja huomasin, että suunympäristöni oli mukavasti pommitettu herpeksillä. Leukaluukin tuntui tulehtuneelta. Tutkimuksissa selvisi, että mulla on vyöruusu naamassa. Jippii. Sitä oli se kova kuume ja muu särky. Nyt on sitten hevoskuuri päällä, droppia pitää ottaa 5 kertaa vuorokaudessa. Viikkoon en voi imettää, saapa nähdä miten käy imetyksen. Kyllä ketuttaa.



Toukolla kanssa siellä " mukavat olotilat" . Jaksamista. Voihan yrjö. Viisaasti kirjoitit kyllä äitiydestä, siitä kuinka kunkin aika loistaa tulee varmasti.

Mies firman pikkujouluissa ja minä kukun vielä puolilta öin ylhäällä, ei vaan hotsita mennä vielä sänkyyn kun ei ole mies lämmittämässä.



Noemalle paranemistoivotukset! Hurjalle kuulostaa kuumeet ja ruusut, toivottavasti olosi helpottaa pian ja imetys onnistuu vielä lääkekuurin jälkeenkin. Kurjia juttuja kyllä tuollaiset.



Touko, laitoin sulle ystäväkutsun Facebookiin. Melkoinen hurjapää teidän Minttu! :-) Kovasti paranemista vatsataudista! Yäks.



Tintta-liisalle hieman myöhästyneet syntymäpäiväonnittelut! :-) Mukavia juhlia huomiselle ja paljon onnea myös Lotalle! :-)



Gerda, Jesse kaipaa myös normaalia enemmän läheisyyttä ja meillä myös huutelee usein aamuöisin äitiä hakemaan " isin sänkyyn" nukkumaan. :-) Joku vaihe taas menossa, näitä tulee ja menee...



Joululahjat on vielä hankkimatta (hidas hämäläinen jättää hieman viime tippaan ;-), mutta täältä voikin kalastella hyviä vinkkejä. :-) Kovin montaa lelupakettia ei varmaankaan Jesselle hankita, kun tuntuu että roinaa on jo yllinkyllin muutenkin nurkat pullollaan. Dubloja tulee varmaan joku setti ostettua, palapeleistä Jesse tykkää ja leikki-imurikin voisi olla mieleen.



Nyt taidan lisätä Facebookiin muutaman 2v-kuvan Jessestä. Ja sitten vihdoin nukkumaan. Mies ei varmasti eviään liikauta huomenna kovin aikaisin aamusta, joten pitää jaksaa yksin tuon eräänkin uhmurin kanssa. ;-)



Mukavaa viikonloppua!

Mä taisin popsia viime talvena saman kuurin vesirokkooni (sehän on jotenkin samaa juttua vyöruusun kanssa). Miten kuuri on vaikuttanut? Mulla se oli aivan järkky (myös tuo sama annos 5krt päivässä), olin aivan sekaisin päästä yhden illan; menin johonkin ihan uneen ja valveen väliseen sekavuustilaanoli niin väsynyt että koin juuri ja juuri jaksavani hengittää. Oli ehkä kamalin lääkekokemuksenin ikinä.



Pikaisesti meidän muita kuulumisia. Meillä poika oksensi keskiviikko-iltana (en muista olenko jo kertonut täällä, sori), mutta onneksi torstaina ei ollutkaan enää mitään. Mies palasi äsken raksalta kotiin mahakivun kanssa ja paineli suoraan nukkumaan... voi voi=(



Siskoni on meillä viikonlopun poitsua hoitamassa. Minäkin olin tänään päivän raksalla ja nyt on keittiön kalusteet asennettu vetimiä ja sokkelilevyjä lukuunottamatta. Ja voi että näytti kivalta, olen tosi tyytyväinen ja oli ihana huomata että suunnitelmani näyttivät käytännössäkin hyviltä ja toimivilta. Tuli heti semmonen tunne, että mitään en muuttaisi toisin=) Myös vaatekaappeihin asennettiin liukuovet ja nekin näytti hyviltä.



Mutta vielä kaikkea kurjempaakin hommaa riittää. Osa seinistä pitää vielä tapetoida ja maalata, kalusteiden välitilat täytyy laatoittaa, saunasta puuttuu panelit ja lauteet, listatoitusurakka vielä edessä, mutta kovasti ollaan jouluksi muuttamassa.



Nyt täytynee palata siskon seuraksi, keittiöstä tulee jo herkkujen tuoksu=)



Manna

että eikö meihin marraksiin silloin kirjoitellut neitoperhonen?

tuolla odotuspuolella oli neitoperhoselta kysymys ja ajattelin heti että oliskohan sama ku marras05:t..

Ja jos kattoin oikein niin hertta05 oli saanut vauvan 19.11, marrasmammako..?

Mietin vaan näin ennen töihin lähtöä marraskuuta 05...



Tänään tuli 2vee..hääpäivä ja huomenna Nooran 2v..synttärit :)





t.Nia ja toukka

Uudempaa pinoa ei sattunut silmään,joten tässä siis.

Unholaan ovat jääneet vierailuni,välillä toki lueskellut mukavia turinoitanne,

mutta nyt tuntui iloiselta velvollisuudelta tulla käväisemään plussaamisen merkeissä!

Eli viikko 6 käynnistyi tänään ja la.28.7.08



Joskohan joku muistaisi vielä meitä,Sapiinaa ja Pokkoa,vuosi sitten aktiivina kirjoittelin...

Meille kuuluu oikein hyvää,duunit alkoivat kesäkuussa,mies pikku-ukkelin kanssa kotona(tekee osa-aikaista) ja kakkoset vietetty komiasti 10.11.



Oikein upeaa marraksen loppua,tunnelmallista joulunodotusta ihan kaikille!!!!(täällä erityisin fiiliksin,ihanaaaaa!!)



Tulen pian takaisin,nyt jostain kumman syystä väsyttää valtavasti:-)



Sapiina ja Pokkolainen